Kipparitakki

14

November 2, 2014 by Ville Raivio

Kipparitakki (eng. pea coat) on vahvasta villasta valmistettu lyhyt, tummansininen päällystakki, joka syntyi alkujaan merimiesten käyttöön. Nimensä se sai hollannin pijjekker-sanasta, joka tarkoitti karkeaa, pij-kankaista takkia. Mallia on valmistettu jo 1700-luvun alussa, joten se on vanhin yhä käytössä oleva klassikkotakki, joka sopi erityisen hyvin mastoissa kiipeilyyn. Laivastoissa kipparitakki on ollut miehistön palvelustakki, joka merellisen alkuperän vuoksi valmistetaan useimmiten tummansinisenä. Maakrapujen harteilla takki sai suosion viimeistään 1850-luvulla myös kaupungissa. Perinteisessä mallissa on kaksirivinen leikkaus, vyötäröllä vinot lämmittelytaskut käsille, läppätaskut lanteilla, kookkaat ja metalliset tai muoviset napit, myös lyhyenleveät käänteet, jotka voi nostaa ja napittaa ylös kaulan suojaksi. Materiaaleista suosituin on ollut vahvanlämmin melton-villa. Epoletit tai metallinen haka, joka pitää nostetut käänteet yllä, ovat mahdollisia yksityiskohtia. Kipparitakissa on hyvin harvoin vyö tai napit hihansuussa. Usein napeissa on ankkurin kuva ja niitä on kuusi tai kahdeksan. Vuorissa yleinen on vahva, lämmin toppaus.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

Kipparitakki_Keikarissa

Myös kipparitakin näköisiä reefer-irtotakkeja on valmistettu hienompaa urheilukäyttöä varten jo 30-luvulla. Kipparitakista on luotu meriupseereille myös polvipituinen, epoletein varustettu bridge coat. Tämä malli ei kuitenkaan ole saanut suurta suosiota siviilissä. Tämän tästä monien maiden laivastot ovat tyhjentäneet varastojaan kipparitakeista, joten malli on ollut osa katukuvaa hyvän tovin, ja todennäköisesti se on myös laajimmin levinnyt klassikkopäällystakki. Kipparitakki on klassisista villakangastakeista rennoin ja erityisesti nuorten suosiossa, se käy lyhyen helman vuoksi erinomaisesti myös ajamiseen, pyöräilyyn ja kaikenlaiseen reippailuun. Lukuisten yksityiskohtien, lyhyen helman ja tuhdin kankaan vuoksi se ei kuitenkaan ole puvun kanssa paras pari.

Kipparitakki_Keikarissa2


14 comments »

  1. Vaasa says:

    Tuota, Saksassa ja Ranskassa tällaiseen takkiin viitataan ajoittain nimellä “kaban” ja sen esitetään olevan kotoisin Bretangnesta. Kalastajien käytössä ollut valkoinen takki värjättiin siniseksi ja otettiin laivastokäyttöön jossakin vaiheessa. Ainakin saksalainen Manufactum myy sivuillaan Armor Luxin Ranskassa valmistamaa kabania tällä alkuperäviittauksella.

  2. Ville Raivio says:

    Päiviä, H.H.

    Ushanka on ollut käytössä Venäjän laivastossa, joten sillä on jaettu käyttöhistoria kipparitakin kanssa. Mikäli et asu itärajan tuntumassa, suosittelen silti pelkistettyä villapipoa joka on paljon luonnollisempi valinta suomalaisessa pukeutumiskultuurissa.

  3. H.H. says:

    Tuleeko suoritettua karmea faux pas, jos kipparitakkia pitäessään sonnustautuu ushankaan?

  4. Repa says:

    Maailma muuttuu. Pidempää kipparitakkia voi ihan hyvin pitää puvun kanssa. Nykyäänhän joku frakki on ns. muodollisin puku vaikka ennenvanhaan se oli arki/työasuste.

  5. Ville Raivio says:

    Iltaa, Kaapo.

    Fedora on perinteinen pukuasuste. Kipparitakki puolestaan on lyhyytensä puolesta sopimaton puvun kanssa, joten fedoraa ei tulisi parittaa kipparinsa kanssa.

  6. kaapo says:

    Mites sopisiko fedora-hattu tähän? Eihän se kauhean laivastoa ole, mutta en pidä pipoista.

  7. Ville Raivio says:

    Iltaa, Allu.

    Tästä on parempi kysyä Keikarin foorumin puolella, jotta saat useamman lukijan mielipiteen. Tervetuloa rekisteröitymään.

  8. Allu says:

    Iltoja,

    Kipparitakki on kyllä tyylikkäin vapaa-ajan takki, mitä nuori mies voi päälleen laittaa. Itselläni ikää on lähemmäs 16-vuotta ja harmikseni voi huomata, että ikätoverini eivät aina.. korjana ikinä ymmärrä tyylikkään pukeutumisen päälle.

    Olen käyttänyt ahkerastikin jenkkimallin mustaa kansitakkia talvitakkina ja koulussa kyllä huomaa, ettei yläaste eroa pahemmin ala-asteesta. Aina, kun astuu ovesta sisään kipparitakki niskassa saa lämpimät kehut siitä, kuinka päälle on eksynyt jotain äidin vaatekaapista ja kuinka jonkun äiti kulkee miesten takki niskassa; ymmärtänet mitä tällä tarkoitan. Onneksi koulusta löytyy yksi ihminen joka ymmärtää särmän pukeutumisen päälle ja osa ymmärtää pitää suunsa supussa. Loput sitten käyttävätkin hiphoplasketteluasuräikeästikuvioitujatuulitakkianorakkiasioita. En malta kuin odottaa mitä koulussa keksivät sanoa, kun talsin sisään sen vähemmän progressiivisen Saksan laivaston kansitakki päällä, joka on muuten hinta-laatu -suhteeltaan erinomainen:

    http://www.varusteleka.fi/product/takit-kaytetyt-ja-uudenveroiset/bundesmarine-kansitakki-tummansininen-kaytetty/_30L0Y189W

    Blogia lukiessani sisälläni herää ristiriitoja siitä miten haluaisin pukeutua. Useimmiten pukeudun ehkä oman koulun mittapuulla “siististi” ja “tyylikkäästi”: Ehjät farkut, neutraalihko t-paita aluspaitana, jonka päällä rento kauluspaita pari nappia auki ja hihat useimmiten käärittyinä. Asusteina lähinnä ketju lompakolle, jenkkiarmeijan tuntolevyt ja rippiristi kaulassa. Päällystakkina sitten joko se kippari tai sitten neutraali oliivinvihreä M65-kenttätakki, joka eksyy päälle silloin kun ei jaksa kuunnella kehuja kipparista, tai sitten ei jaksa alkaa sitomaan kaulahuivia aina, kun menee ulos. Ja toisaalta tuo sarkatakki toppavuorilla on aika kuuma nollakeleillä.

    Blogin lukeminen on laittanut kiinnittämään huomiota pukeutumiseen. Ennen en oikein välittänyt käydä vaateostoksilla, rippipukuakin ostaessa valitsin ensimmäisen riituraidallisen joka äidin mielestä istui jotenkin ei mitään väliä materiaaleilla ynnä muulla. Ei liene varmaan ylläri, että ostin puvun Dressmannista? Nykyään kiinnitän jo huomiota yksityiskohtiin, materiaaliin ja ennen kaikkea istuvuuteen, sääli vain että taktiset mittani ovat sellaiset, että hyvin istuvia vaatteita on vaikea löytää; hartiat vähintään valuvat melkein aina, mutta hihan pituus meinaa jäädä silti lyhyeksi.

    Erityisesti ohjeesi nuorille miehille oli loistava ja se pani miettimään omaa pukeutumistani. Välillä tekisi mieli kouluun lähtiessä laittaa haisemaan ja vetää niskaan kauluspaita ja joku tyylikäs irtotakki, mutten todennäköisesti kestäisi siitä seuraavaa aukomista. Välillä taas ihan mielellään heittää jalkaan ne vanhat ja kuluneet farkkuliinit ja niskaan bändipaita ja ryppyinen kauluspaita.

    Inhottava tilanne, koska miesten klassinen tyyli kiinnostaa suuresti, mutta toisaalta tykkään pukeutua myös “rentummin”. Olisiko sinulla Ville tai ihan kenellä vaan muulla antaa jotain vinkkiä, miten voisin pistää nykyisestä tyylistäni astetta paremmaksi, mutta silti säilyttää sellaisen tyylin, että ihmiset pitävät minua enemmänkin tyylikkäänä kitaristina, kuin “ylipukeutuneena” lukutoukkana. Tätä ajattelen lukioon siirtymistä varten, haluaisin luoda ihmisiin tyylikkään ensivaikutelman, muttei kumminkaan “liian” lukutoukkamaista, että kun kerron soittavani kitaraa ja harrastavani muutenkin musiikkia, niin vastaus ei ole mitään luokkaa “Aijjaa mää kun ajattelin jo kysyä sua korjaan mun tietokonetta.” Itselläni ollut mielessä heittää päälle jotain tälläistä: Farkut, kauluspaita ehkä kaksi ylintä nappia auki, bleiseri, irtotakki tai sitten tuo ohuempi Bundesmarinen kippari, mutta mitä sitten kun joutuu ottamaan takin pois? Mielestäni pelkkä kauluspaita näyttää yksikseen todella orvolta, kuvioitunakin.

    Tässä tuli jonkinverran avauduttua ihan ohi varsinaisesta kipparitakista, mutta jos vain viitsitte auttaa, niin kiitos.

  9. Ville Raivio says:

    Päiviä, Ilpo.

    Päivitän tekstejä ajoittain, ja tällöin nostan päivitetyt artikkelit uusimpien joukkoon.

  10. ilpo says:

    Täällä nyt kierrätetään juttuja?

  11. Juhani says:

    “Se ei myöskään saa juuri ylettyä vyötäröä alemmas, sillä malli on tarkoitettu vartalonmyötäiseksi vapaa-ajan vaatteeksi. ” Joopajoo

    Jotkin muotitakit ovat varmasti tuommoisia lyhyitä mutta perinteinen peacoat on pidempi peittäen takapuolen ja alle mahtuu myös se paksu villapaita, kyseessä on kuitenkin talvitakki…

  12. K.S. says:

    Voin hyvin mielin suositella suomen armeijan laivaston kansitakkia. Malli on säärien puoleenväliin ylettyvä mutta erittäin siisti ja asiallinen. Takin pituus ja kullanväriset messinkinapit luovat 1800- luvun militaria-hengen, tekemättä vaatekappaleesta millään lailla antiikkista. Takkia kannattaa kysellä armeijan ylijäämävarastoilta. Maksoin omastani kokonaiset 30 euroa, mikä on pilkkahinta erinomaisesta sarkatakista!

  13. Ville says:

    Hop,

    pieni korjaus tekstiin oli paikallaan. Takki ei ole tarkoitettu puvun kaveriksi, joten pituus ei paljoa vyötäröstä alemmas saa ulottua.

  14. Finanssimies says:

    Hetkinen, takki saa ylettyä vain vyötärölle, ei kai? Oma kipparitakkini on juuri ratkaisevat senttimetrit pidempi kuin pikkutakit ja soveltuu siten käytettäväksi puvunkin kanssa.

    Mitä tulee tuohon päähineeseen, niin se on kieltämättä ongelmallinen juttu. Lakkien käyttö menee mielestäni tällaisella nuorella ihmisellä juuri tuon erikoisuuden tavoittelun puolelle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *









Pukimo Raivio.

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.

Pukimo Raivio.
"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari

Pukimo Raivio.