Chesterfield

“Style is the dress of thought.”

— Lord Chesterfield

Meermin

Ilahduttavia uutisia laatujalkineiden kiehtovasta maailmasta: espanjalainen pitkän linjan kengittäjä Carmina on perustanut uuden tehtaan Mallorcalle. Meermin keskittyy toistaiseksi tarjoamaan huokeasti hinnoiteltuja käsintehtyjä pareja kahdessa mallistossa: Classic Collection on Loaken tavoin huokea ja hyvin koneellisesti valmistettu perusjalkine, Maestro Collection sen sijaan tarjoaa parasta espanjalaista osaamista erittäin järkevään hintaan. Maestro-malleissa käytetään saksalaisen Freudenbergin sekä ranskalaisen Annonayn tasokasta tammiparkittua vasikkaa sekä nahkapohjia, parit lestataan sekä pohjataan käsityönä. Käsityön määrässä Maestro yltänee hyvin lähelle László Vassin tasoa. Styleforumin puolella käydyssä pitkässä keskustelussa paikan päällä pareja silmäilleet ja sovittaneet tietävät kertoa erittäin laadukkaasta työn jäljestä – ja ne hinnat! Classic Collectionin parit alkavat 140 eurosta, shell cordovan -parit ovat noin kolme sataa ja tasokkain Maestro alkaa 250 eurosta, päättyen 370 euroon Norvegese-pohjatuissa pareissa. Meermin tarjoaa lisäksi myös MTO-palvelun, jossa asiakas valitsee lestin, päällismateriaalin sekä pohjan vapaasti. Erikoisuuksia tavoitteleville on tarjolla myös rauskun-, strutsin- ja krokotiilinnahkaisia valintoja.

Erittäin kiinnostava lisä Espanjan jalkinetarjontaan ja taatusti seuraamisen arvoinen toimija.

http://meermin.es/ sekä http://meermin.tumblr.com/ sekä http://vimeo.com/meermin

Sata vuotta Harris Tweediä

Koska videon suora linkittäminen ei Pod Filmsin pienelle tweed-painotteiselle videolle onnistu, alla linkki suoraan kohteeseen.

100 years of Harris Tweed from Pod Films on Vimeo.

Boardwalk Empire

Äärimmäisen suurella vaivannäöllä ja budjetilla puvustettu Boardwalk Empire saapuu vihdoin Suomen televisiotaivaalle. USA:n kieltolain aikaista suuren luokan salapolttoa ja -trokaamista kuvaava luomus on HBO:n taattua laatutuotantoa, jonka puvustus perustuu autenttisiin 20-luvun vaatekaavoihin. Juoni on – katsojasta riippuen –  mukana joko upeaa tyyliä kehystäen tai siitä täysin irrallisena ilmiönä.

Siispä 15.1. alkaen TV2 sunnuntaisin kello 21:00.

Kuvat: © HBO

Keikarin foorumin vuosiennuste vuodelle 2012

Foorumijäsen Ivymanin kynästä:

“Vuosiennuste 2012

Hipsterismin aallot tulevat lyömään keikarismin flanellinharmaita kalliorantoja vasten yhä voimakkaampina – katumuoti ja obskuurit japanilaismerkit tulevat kasvattamaan suosiotaan, ja alamme nähdä kapeahousuisia vapaa-ajan kokonaisuuksia MTOP-ketjun perusjäykistelijöiden seassa. Jäykät poseeraukset toki pysyvät, mutta laajalieristen fedora-hattujen ohella kuvaketjun nuorempien sankareiden päässä nähdään Junya Watanbe vs, Oki Tsuki Poki vs. Cousteau/Dior -kollaboraatiopipoja tai lujaa pinnalle nousevan retro-ysärin inspiroimia Daft Punk -kypäriä. Keskivartaloa verhoaa – luonnollisesti – Wool Filthy Rich Money Millsin cut-away flanellipaita – eksklusiivisesti Tres Bieniltä ovh 786 € – ja Barbour vs. Zuka Zuka kretuliinin värinen öljykangas-3/2-roll -tikkitakki. Sartoria Casyaal -eturintaman edustajan jaloista bongaamme uuden puolalaisen Zrstwnie Plszak -designerpajan uniikisti hevosenjouhista valmistamat ankkaembleemein koristellut GTH-chinot, ja jalassa New Balance vs. OMG Bling Bling -kollaboraationa työstetyt platinakoristellut trainerit.

Samaan aikaan toisaalla: Keikarismin iGent-rannikkovartiosto valmistuu hipsterismin vastaiseen taisteluun satsaamalla yhä voimakkaammin brittiläiseen maalaiseleganssiin. Ajokoiria pidetään nälässä: korkeintaan niille syötetään raakaa hipsterin sääriluuta kerran viikossa verenhimon yllä pitämiseksi. Metsästyshevosten kavioita kiillotetaan, jahtisaappaat kiillotetaan spit shine -metodia käyttäen kiiltävämmksi kuin hiotuin eebenpuu. Punaiset metsästystakit tärkätään jäykemmiksi kuin betoni, jotta ratsastaja pysyy satulassa selkä suorassa vaikka hip flaskit olisikin tyhjennetty Single Maltista jo kolme tuntia ennen teeaikaa ja metsästyksen alkua. Vihdoin odotettu tapahtuu: käyrätorvi töräyttää fanfaarinsa ja hipsterijahti alkaa. Keikarikartanon tiloille luomupuolukkaa poimimaan eksyneet Punavuoren Toivot ja Martat saavat kohta pistää tossuihinsa vauhtia. Metsästyspäivänä pommiin nukkunut foorumijäsen Witherston-Rayner kuljeksii eksyneenä pitkin autiota MTOP-bulevardia kolmiosaisessa flanellipuvussaan, trilby hämillisesti kallellaan.

Italian Ihmemaassa kaikki  on entisellään, vakaana kuin paavin istuin. Pitti Uomon Sprezza-veikko antaa leppeän tuulen hyväillä niskatukkaansa, onhan jo kevät. Auringonpaiste saa iltapäiväespressolle ja grappalle pysähtyneen nautiskelijan avaamaan Isaiastaan velä yhden napin. Paita on nyt auki napaan asti. Paljaissa jaloissa olevat peilikiiltävät, kastanjanruskeat quadra-munkit nostetan rennosti vapaalle tuolille ja annetaan kevättunnelman viedä. Ohi purjehtii kaunis neito, vinkataan silmää. Donna! Leppeän hetken pilaa kuitenkin ohi askeltava, kilpaileva Commendatori, jonka vaaleanpunaisten penta-munkki-bucksien näkeminen saa myrkynvihreän kateuden nousemaan sankarimme kasvoille. Äkkiä ‘presso maistuu kitkerälle ja grappa takertuu kurkkuun. Pinkkimunkkimiehen putoaminen lakkoilevan katurakennuslaitoksen auki unohtamaan viemärikuiluun saa kuitenkin hymyn palaamaan – kaikki on taas La Dolce Vitaa. Bellissima! Grazie Berlusconi!

Ameriikan Andy-Maassa ylisuuriin pukuihin ja takki-housut-yhdistelmiin pukeutuneet nörtit jatkavat kollektiivista harhaansa suurmestareidensa Kill Bill Will Boehlken, Manton Anto Giovannin, Chenners Chennsy Voldin ja Fluxus Flusserin saarnojen saattamina. Pienessä clevelandilaisen hometalon vessassa kännykkäkameroin otetut kuvat saavat britti-iGentien amerikan-serkut kuvittelemaan elävänsä WASP-unelmaa, jossa Amerikka on vapaa vääränvärisistä ja ei-republikaaneista ja jossa Martha’s Vineyardin kartanossa odottavat aulis rouva ja puleerattu 178 000 -jalkainen purjevene. Mitä väliä, vaikka todellisuus on toista: pihalla makaava purjevene on laho optimistijolla, esimies toimistolla muistuttaa enemmän Augusto Pinochetia kuin Dilbertin pomoa ja naisia näkee vain Internetin kontakti-ilmoitusten kuvissa – ja lähikaupan naisväessä ei ole hurramista: lihakaupan Liisa ei ole nuori.”

Joulu 2011

Keikari.com toivoo lukijalleen mitä eleganteinta ja rauhallisinta joulua 2011.

Wilde remixed

“Consistency [in dress] is the last refuge of the unimaginative.”

-Oscar Wilde

Viberg

Vuonna 1934 ruotsalaisperäinen maahanmuuttaja Ed Viberg perusti työsaapasverstaan Saskatchewanin Shellbrookiin ja painoi vaimonsa kera nykypäivän hyvinvoititunteja työskentelevän veijarin silmissä uskomattoman pitkiä päiviä. 20-luvun suuri lama painoi yhä raskaana Amerikan yllä, mutta Viberg menestyi korkean laatunsa ja kestävien tuotteidensa ansiosta. Vuonna 1970 verstas oli kasvanut tehtaaksi ja Viberg nosti panoksiaan uuden keksinnön ansiosta: tehtaan metsurisaappaiden pohjissa oli ruuvattavat teräspiikit, kun kilpailijoiden malleissa ne painettiin pohjan läpi. Vibergin huolto oli nopeaa, sillä koko pohja ei mennyt välittömästi vaihtoon vaan pelkät piikit ruuvattiin irti ja korvattiin uusilla. Metsäteollisuus huomasi tässä rakenteessa huomattavia säästöjä, ja tänä päivänä ruuvipiikeistä on tullut vakio alalla. Tarkemmin rakenteesta toisaalla.

Näin 2000-luvulla Viberg on yhä pystyssä ja erikoistunut metsurien kengittämiseen. 218 työvaiheen myötä syntyy erittäin kestäviä saappaita myös vapaa-ajan malleihin. Viberg tarjoaa parejaan turvakenkinä, metsurisaappaina, biker-, western-, metsästys- ja vaellussaappaina sekä hauskasti vain Stomper-nimikkeen alla kestäviksi jokapaikankengiksi. Erikoisuutena mainittakoon saappaiden voimakkaasti kaartuva varsi, joka miellyttää taatusti kaikkia Viktoriaanisen ajan muotokieltä sekä tukkijätkien henkeä arvostavia. Tammiparkitut nahkapohjat saapuvat Australiasta, nautapäälliset amerikasta ja erikoismallien vesipuhvelivuodat Aasiasta. Jalkineet ja saappaat rakennetaan lesteille, joiden koko- ja leveysvalikoima on huomattavan laaja.

Kuva: © Viberg

http://www.workboot.com/

Kauluspaidan silitys

Kymmeniä eri verkko-ohjeita, kuvien kanssa tai ilman, olen lukenut ja kaikissa haaskaa vain aikaansa. Ei ole “oikeaa” tapaa kauluspaidan silittämiseen – vain lopputuloksella on väliä. Tavoitteena jokaisella silityskerralla on ryppyjen poistaminen ja kauluksen saattaminen edustavaan asuun. Lukija päättää siis keinoistaan itse, mutta jotakin tehokkaamman lopputuloksen saavuttamiseksi on tehtävissä. Siispä jaan pieniä neuvoja Suomen ikioman virtuaali-Jeevesin roolissa lukemattomien silityskokeilujeni jälkeen.

Mikäli kauluspaidan silittää hieman kosteana, joko tunnin kuivumisen jälkeen tai suihkepullolla kostutettuna, kangas on helpommin muokattavissa ja lopputuloksesta tulee aina parempi.

Jos kauluksen silittää taitettuna ja kauluksen sisäpuolelta painaen, sen näkyvälle pinnalle ei jää lainkaan ryppyjä ja kauluksen saa myös silitettyä niin, ettei sen alareuna nouse ylöspäin käytön myötä.

Silitysraudan höyrysäädin kannattaa asettaa mahdollisimman suurelle teholle, sillä kosteus, lämpö ja höyry takaavat yhdessä sileämmän lopputuloksen. Rauta kuluttaa tällöin reilusti vettä ja uusi täyttö on todennäköinen kesken useamman paidan hoitelun, mutta vaiva kannattaa siistimmän jäljen vuoksi. Silitysrautaa kannattaa myös aina painaa reilusti, sillä paine tuo paremman tehon ryppyjen poistumiseen.

Jos huomaa hihoihin jäävän kahdet vekit, toisin sanoen hihan on silittänyt molemmilta puolilta ja seurauksena on yksi taitoskohta liikaa hihan keskellä, kannattaa hiha silittää vain toiselta puolelta. Tämä vaatii silitysraudan voimakkaampaa painamista, mutta lopputulos on useimpien kankaiden kohdalla riittävä.

Viimeisenä pieni neuvo heille, jotka pitävät silittämistä ikävystyttävänä ajan haaskaamisena: non iron -paidat eivät ole suositeltavia niiden sisältämien myrkkyjäämien vuoksi, mutta silittämisen vaivalta säästyy miltei kokonaan jos paidan silittää ainoastaan kauluksesta ja kalvosimista. Kun paidan yllä on neule tai puvuntakki taikka irtotakki napitettuna, vain paidan kauluksen ja kalvosinten siisteydellä on väliä.

Ralph Lauren

Amerikkalainen vaatetus voidaan määritellä ennen ja jälkeen Ralph Laurenin. Tämä koko perheen vaatejätti on nyt saanut pienen historiikin kahvipöytäkirjan muodossa, kirjoittajana päämies itse. 2,8 kiloa painava sivujärkäle koostuu päälle tuhannesta valokuvasta ja Laurenin maalailevasta, harvasta selostuksesta, jossa hän muistelee yhtiön vaiheita ja kertoo tyylifilosofiastaan. Harmillisesti noin neljännes kuvista on suunnittelijasta perheineen, RL:n upeiden myymälöiden ja erinomaisen englantilaisen Purple Label -kokoelman jäädessä liki täysin sivuun. Kaikenkattava historiikki ei selvästi ole ollut kirjoittajan tarkoituksena, vaan Ralph Lauren -teos toimii pikemminkin silmämakeisena ja selailupainoksena. Loppupuolelta toki löytyy lyhyt aikajana RL:n tärkeimmistä vaiheista. Köyhästä neljän lapsen perheestä maailmalle suunnannut Ralph kärsi Bronxissa vaatepulasta ja kiusaamisesta sukunimensä Lifshitzin vuoksi. Veljensä ohella Ralph vaihtoi sukunimeä välttääkseen lapselliset kommentit ja päätyi Laureniin, joka kuulosti miellyttävältä hänen korviinsa. Suunnittelija ei ole käynyt muotikouluja, vaan ammentaa muotokielensä vanhojen Hollywood-elokuvien puvustosta, englantilaisesta räätäliperinteestä sekä amerikkalaisista työ-, cowboy- ja intiaanivaatteista. Myös Baruch Collegessa vietetty opiskelija-aika Ivy League -tyylin myötä on erottamaton osa RL:n mallistoja.

Polo Ralph Lauren sai syntynsä vuonna 1967, kun aiemmin Brooks Brothersilla myyjänä toiminut 28-vuotias suunnittelija painoi työtä solmiovalmistaja Beau Brummellin leivissä. Hän suostutteli yhtiön päämiehen puolelleen ja loi erittäin leveistä käsintehdyistä solmioista koostuvan Polo-malliston, joka myi lyhyessä ajassa huimasti. Tästä vuotta myöhemmin ilmestyi ensimmäinen kokonainen Polo-vaatemallisto, vuonna 1969 avautui ensimmäinen myymälä ja 70-luvulla Ralph Lauren sai ensimmäisen Coty-palkintonsa suunnittelemastaan täysin rakenteettomasta (ns. unconstructed) puvusta. Vuonna 1971 ikoniseksi muodostunut poolopelaajan logo ilmestyi Polon vaatteisiin ja ensimmäiset naisten paidat lanseerataan. Vuotta myöhemmin syntyy suorastaan legendaarinen merssipuuvillainen Polo-pikeepaita, jota tarjotaan ensin 24 värissä (tällä saralla RL toki seuraa Lacosten jalanjäljissä, sillä heidän paitansa on 30-luvun synnyttämä). Samana vuonna esitellään ensimmäinen RL-mallisto naisille. Ennen kuin Lauren pestataan The Great Gatsby -elokuvan puvustajaksi, hän on ehtinyt suunnitella 20- ja 30-lukujen muotokieltä seuraavan miesten malliston joka kiinnittää tuottajien katseen. Valtaosa elokuvan asuista on suoraan Laurenin mallistosta peräisin, ainoa erityisesti teetetty asu on Gatsbyn itsensä pitämä röyhkeä pinkki puku. Vuonna -74 Lauren myös palkitaan ensimmäisellä Coty-palkinnollaan naisten vaatteista. Tahti ei katkea.

Vuonna 1976 Ralp Lauren saa toisen Coty-palkintonsa naisten vaatteiden kategoriassa sekä Coty Hall of Fame -palkinnon miesten vaatteistaan. Hän on palkinnon historiassa ensimmäinen miesten ja naisten vaatteiden kategorioiden yhtäaikainen voittaja. Samana vuonna saa syntynsä Polo for Boys -mallisto poikalapsille. Vuotta myöhemmin napsahtaa toinen Coty Hall of Fame -palkinto, tällä kerralla naisten vaatteista. Annie Hall -elokuva ilmestyy ja puvustuksesta vastaa Ralph Lauren. Samana vuonna, -77, RL ryhtyy julkaisemaan suunnittelijan tavaramerkiksi muodostuneita pitkiä mainosliitteitä, ns. mailers, jotka muistuttavat enemmän elokuvien kohtauskaappauksia kuin varsinaisia mainoksia. Vuonna 1978 markkinoille tuodaan RL:n ensimmäiset miesten tuoksut sekä western-henkiset mallistot. Vuonna 1981 puolestaan RL avaa ensimmäisen myymälänsä USA:n ulkopuolelle, Lontoon Bond Streetille ikivanhan apteekin puusomisteisiin tiloihin, julkaisee ensimmäiset mailer-tyyppiset monikuvaiset mainokset sekä saa ensimmäisen CFDA-palkintonsa. Vuonna 1983 Ralph Lauren tekee pienimuotoista historiaa olemalla ensimmäinen vaatevalmistaja, joka lanseeraa sisustus- ja liinavaatekokoelman. Sittemmin lukemattomat valmistajat ovat seuranneet Laurenin esimerkkiä.

Vuonna 1986 RL avaa päämyymälänsä New Yorkin Rhinelander-kartanoon, joka kunnostetaan läpikotaisin ennen avaamista, suurmyymälän Pariisissa ja saa toisen CFDA-palkintonsa. Vuonna 1988 The American Folk Art Museum palkitsee Laurenin työstä amerikkalaisen tyylin hyväksi, kaksi vuotta myöhemmin lanseerataan Polo Golf -mallisto ja vuonna 1992 Laurenille myönnetään CFDA:n Lifetime Achievement -palkinto. Vuotta myöhemmin syntyy Polo Sport -mallisto sekä omat mallistot vauvoille sekä perheen pienimmille. Vauhti ei vieläkään katkea, ja vuonna 1993 syntyy vapaa-ajan mallisto RRL, tästä vuotta myöhemmin korkeatasoisin miesten mallisto Purple Label. Vuosi 1995 tuo mukanaan kolmannen CFDA-palkinnon, tällä kerralla naisten vaatteiden saralla, vuosi 1996 puolestaan Ralph by Ralph Lauren – sekä Polo Jean Co. -malliston. Myös CFDA:n vuoden naisten vaatettajan palkinto lohkeaa. Vuonna 1997 Ralph Laurenin valtaisaksi paisunut yhtiö listautuu pörssiin ja vuotta myöhemmin syntyy ammattitason urheiluvaatteita tarjoava RLX-mallisto. Vuonna 2002 lanseerataan naisten mallisto Ralph Lauren Blue Label, vuotta myöhemmin yhtiö avaa ensimmäisen lasten vaatteiden myymälänsä New Yorkissa. 2004 tuo mukanaan Rugby-malliston ja Jamaika, jota Ralph Lauren on vuosien varrella tukenut, kunnioittaa suunnitelijaa omalla postimerkillä.

Vuonna 2005 syntyy italialaistyyppinen miesten mallisto Black Label, vuonna 2006 RL valitaan Winbledonin tennisturnauksen viralliseksi vaatettajaksi, vuonna 2007 CFDA on jälleen asialla: Ralph Lauren saa järjestön ensimmäisen kautta aikain myönnetyn Fashion Legend -palkinnon ja myös vuoden miesten vaatteiden suunnittelijan palkinnon. Samana vuonna yhtiö juhlii 40-vuotista olemassaoloaan suuren luokan pippaloilla New Yorkin keskuspuistossa. Vuonna 2008 RL suuntaa ensimmäisenä vaatevalmistajana mobiilimyynnin puolelle, vuonna 2009 CFDA palkitsee jälleen suunnittelijan ja RL lanseeraa Ralph Lauren Watc&Jewelry Co. -malliston. Vuonna 2010 Ralph Laurenista tehdään Ranskan kunnialegioonan jäsen ja paljon muuta mukavaa onkin ehtinyt sattua ennen vuoden 2012 alkamista. Tänä päivänä RL on yksi maailman suurimmista vaatettajista, joka voi pukea kenet tahansa mihin olosuhteisiin tahansa aina vauvasta iäisyyteen saakka. Yhtiö alihankkii valtaosan tuotoksistaan halvan työvoiman maista, mutta RL on samalla yksi niistä harvoista vaatejäteistä, jotka ovat pysyneet melko uskollisena klassisen tyylin perinteelle. Vaikka laatu ei keskimäärin ole kovin korkeaa, se on tasaista eivätkä hinnat ole täysin karanneet halvemmissa mallistoissa. RL:n kohdalla jokaisesta mallistosta löytyy myös kappaleita, jotka ovat hintansa arvoisia yksin suunnitelun vuoksi. Suomessa Ralph Laurenin tarina on syyttä kovin tuntematon, joten toivon tämän artikkelin myötä lukijan ymmärtävän miksi amerikkalaista vaatetusta voidaan mitata ennen ja jälkeen Ralph Laurenin.

Ralph Laurenin mallistot:

• -Polo (miehille ja naisille)
• -Purple Label (miehille)
• -Black Label (miehille ja naisille)
• -Blue Label (miehille ja naisille)
• -Polo Denim (miehille)
• -RRL (miehille)
• -Big&Tall (miehille)
• -Ralph by Ralph Lauren (miehille)
• -Ralph Lauren Home (sisustus)
• -Rugby (miehille)
• -Lauren by Ralph Lauren (naisille)
• -Ralph Lauren Golf (naisille
• -Lauren Jeans Co. (naisille)
• -Baby
• -Children
• -RLX (tekniset vaatteet miehille ja naisille)

http://www.ralphlauren.com/

Hugo Jacomet

Car Shoe

Vuonna 1963 perustettu Car Shoe sai syntynsä, kun Italian teollisuus- ja kauppaministeriö myönsi Gianni Mostilelle patentin jalkinemallille, jossa pehmeä mokkasiini yhdistyi kumisten palleroiden pehmentämään pohjaan. Noin viidenkymmenen vuoden ajan nämä käsintehdyt ajokengät on valmistettu laadukkaista mokkapäällisistä, 4.85 metristä englantilaista nauhamateriaalia ja kumiseoksesta, jota käytetään myös autonrenkaiden valmistuksessa. Car Shoe -jalkineet valmistetaan lestien päälle, jota myötä istuvuus on taattu.

Tänä päivänä valtaosan yhtiöstä omistaa muotihirmu Prada ja jostakin kumman syystä röyhkeä Tod’s on onnistunut brändäämään itsensä Sen Aidon Oikean ajokengän valmistajana, vaikka totuus on täysin toinen. Tod’sin “ikoninen” ajokenkä nimeltään Gommino sai syntynsä vuonna 1978, kun Car Shoe oli valmistanut omia parejaan jo hyvän aikaa.

http://www.carshoe.com/

Harmonian puute

Poikkeuksellisesti esimerkkikuvana tyylivirhe: kuvan pukeutujalla on selvästi rintakehää ja hartiaa vaikka muille jakaa, mutta harmillisesti hän on valinnut ylleen klubitakin hyvin kapeilla kauluksilla. Kaulukset eivät siis ole harmoniassa kehon mittasuhteiden kanssa, jonka vuoksi yleisilme muodostuu vähemmän tyylikkääksi kuin leveämpikauluksinen ja harmoninen olisi. Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. Lisäksi kuvan perusteella tartaanihousujen kangas näyttää olevan kovin kevyttä, eikä siis sopivaa yhteen raskaan täyssiipikärjysbrogue-parin kanssa – ja kaiken huippuna takki on kaksirivinen, mutta lovikauluksinen. Mikäli kuvan takin tilalla olisi vaikkapa perinteinen klubitakki ja jalassa sirommat popot, kaikki olisi maailmassa hyvin.

Mes Chaussettes Rouges

Ranskalainen Mes Chaussettes Rouges on verhotun nilkan asialla. Verkkokauppa tarjoaa tasokkaita sukkia italialaiselta Gammarellilta, joka tunnetaan erityisesti Vatikaanin hengentyöläisten vaatettajana sekä paavin räätälinä, ja ranskalaiselta Mazarinilta, joka puolestaan valmistuttaa Italiassa tummanvihreät sukat, joista Ranskan Akatemian jäsenet tunnetaan. Yrittäjähenkiset Jacques Tiberghien ja Vincent Metzger matkailivat Roomassa muutaman vuotta sitten, pistäytyen Gammarellin tiloissa juuri heidän sukkiensa tähden. Miehet vakuuttuivat löytämästään bisnesideasta ja ostivat sata paria punaisia kardinaalisukkia, joita tarjosivat ystävilleen Ranskan puolella. Pienen neuvottelun ja inttämisen jälkeen hieman vastentahtoinen Gammarellin väki suostuteltiin maastaviennin kannalle, ja tänä päivänä Mes Chaussettes Rouges on räätäliliikkeen ainoa jälleenmyyjä tällä planeetalla. Mazarin sen sijaan oli helpompi voittaa puolelle.

Verkkokaupan kokovalikoima on poikkeava. Toisin kuin valtaosa verkkokaupoista, MCR tarjoaa sukkavalikoimaansa kokoluokassa 39-46, mutta puolen koon tarkkuudella. Tällä varmistetaan optimaalinen istuvuus, vaikka kokomerkinnät ovatkin erikoiset: oma 42-jalkani sai koon 11 sukat, jotka istuvat täydellisesti. Värivalikoima on suuri, mutta toistaiseksi kuvioituja sukkia ei ole tarjolla. Mazarinin puolella materiaalina on ohut merseroitu puuvilla, Gammarellin sukissa merssipuuvillan ohella on tarjolla ohuita merinovillaisia malleja. Vapaa-ajan sukkavalikoima rajoittuu toistaiseksi paksuihin villaisiin metsästyssukkiin ja hieman ohuempiin vaellussukkiin. Kokoelman paheellisena kruununa on polvipituinen kashmirmalli hänelle, joka vaalii nilkkojaan lompakon kustannuksella. Suodun mediahuomion perusteella MCR on herättänyt kiinnostusta kotimaassaan.

http://en.meschaussettesrouges.com/

Kierros Loaken tehtaalla

…sillä mikäpä piristäisi iltaa paremmin kuin pieni annos taidokkaasti kuvattua jalkinemarkkinointia ja käden sekä koneen yhteistyötä?

Morlands

Vuonna 1870 John Morland osti parkitsimon Glastonburyn keskustasta, sillä hän havaitsi kaupungin veden olevan epätavallisen puhdasta aikakaudella, jolloin olut oli vielä jokapaikan juoma hanaveden puuttuessa. Morlandsin yhtiö saavutti pian mainetta tasokkaiden kelsitohveleiden, -saappaiden, -peitteiden sekä -takkien valmistajana. 1900-luvun alkuvuosina automobiileista oli tullut yhä suositumpia, mutta nämä mokomat eivät juuri suojanneet matkustajia viimalta. Morlands havaitsi markkinaraon ja ryhtyi valmistamaan kelsipeitteitä automatkaajille ja samaisia tuotteita on yhä tarjolla Englannin tasokkaimpien autovalmistajien valikoimissa. 40-luvulla yhtiön lentäjäntakeista sekä -saappaista tuli olennaisia varusteita RAF-piloteille ja sotien jälkeen nämä vaatekappaleet houkuttivat myös tavallista pukeutujaa. Vuonna 1952 Morlands sai erinomaisen sulan hattuunsa: vuorikiipeilijä Edmund Hillary valitsi Everestin-reissulleen usean saapasparin yhtiön valikoimista. Vuonna 1992 Britannian rattikelkkajoukkue valitsi Morlandsin olympialaisten varustajakseen.

Tänä päivänä Morlands valmistaa järkevästi hinnoiteltuja kelsitohveleita ja -hansikkaita sekä UGG-tyylisiä, aidosti laadukkaita kelsisaappaita naisille.

http://www.morlandssheepskin.co.uk/

Madova Gloves

Vuonna 1919 firenzeläinen Amedeo Donnini perusti hansikasliikkeen kotikaupunkiinsa. Kovin suositut asusteet eivät kannatelleet riittävästi bisnestä maailmansotien, talouskriisin ja valtion rajoitusten ikeen alla, ja yhtiö lopetti toimintansa vuonna 1945. Tästä yhdeksän vuoden tauon jälkeen sai syntynsä Madova Gloves, joka palasi tasokkaiden hansikkaiden maailmaan. Madovan karkeiden verkkosivujen ohella on verkkokauppa ja yhtiö lupaa esitteensä ilmaiseksi kaikille pyytäjille.

http://www.madova.com/

Something To Put On#2

Iloisia uutisia Suomen pienestä klassisen tyylin alakulttuurista: Keikarin foorumijäsenen ylläpitämä Something To Put On on kelpuutettu Suomen Lukiolaisten Liiton Top 10 -blogilistalle. Ele on tärkeä, sillä se kertoo kiinnostuksesta klassisen pukeutumisen suuntaan ja blogööri itse todistaa, ettei 16-vuotiaan tarvitse verhoutua pukuun saadakseen klassisempaa, ajattomampaa asua. Mielikuvat harmaasta kyllästyttävästä pukumiesten massasta kariutuvat asuyhdistelmien ja linkkien valokuvien muassa. Verratonta!

http://www.lukio.fi/blogit/

O-aukkoinen neule

O-aukkoinen neule (eng. crew neck sweater) on v-aukkoisen neuleen ohella yleisin neuleiden pääntiemalli. Tämä pyöreä pääntie on viralliselle pukeutujalle vaikeampi valinta, sillä hyvin harva valmistaja kutoo o-neuleisiin riittävän suuren aukon kauluspaitaa varten. Lopputuloksena on allaolevan kuvan mallinen ilme, jossa kaulukset juuri ja juuri mahtuvat sisään, mutta jäävät sitten ikävästi pullottamaan ja puristamaan pukeutujaa. Eikä näissä pienissä pääntiemalleissa myöskään jää riittävästi tilaa solmiolle, josta syystä on suositeltavaa valita v-aukkoinen malli tai etsiä käsiinsä riittävän kookas o-malli. Näin ollen o-neule on varmempi valinta vapaa-ajan pukeutumiseen, käytettäväksi pehmeäkauluksisten vapaa-ajan kauluspaitojen tai nappikauluspaitojen kera – näissä kaulus kun taipuu helpommin ja tuottaa tasokkaamman ilmeen.

Alan knows

“Wearing something created expressly for one’s body and mind is an intoxicating luxury particularly for men accustomed to buying off the rack. After realizing what such personalized raiment can do for him physically and psychologically, it is the rare man who doesn’t become a convert for life. Even in today’s culture of instant gratification, a large majority of the world’s best dressed men still go to the effort and expense of having their clothes custom made. Bespoke fashion allows its wearer to act, in concert with whatever skilled craftsman he has chosen, as the architect of his own look. This collaboration usually produces a dressing style that is individual and worldly.”

-Alan Flusser