RSS Feed

Albert Thurston -olkaimien anatomia

0

August 5, 2019 by Ville Raivio

Albert Thurston on vuonna 1820 perustettu miesten olkaimien valmistaja, joka on saavuttanut legendan maineen. En saa mieleeni toista yritystä, jonka olkaimia olisi tarjolla yhtä monessa klassisen tyylin puodissa, tai joka keräisi yhtä monta suositusta tyyliveikoilta. Minullakin näitä olkaimia on useita, mutta en ole tähän mennessä kirjoittanut esittelyä kuvan kera. Siispä ainakin kerran 10 vuodessa on hyvä tarkistaa, onko legendaarinen maine ansaittu. Esimerkkipari kuuluu Thurstonin uusimpiin mallistoihin, joissa on joustonauhan sijaan vaatekankangas tukea tuomassa. Tällaiset ovat yleistyneet kovasti 2000-luvulla. Oranssit olkaimet ovat villaista flanellia, jonka valmistaja on tehtaan sivuston mukaan maineikas Hardy Minnisin kutomo, ja ne saapuvat Keikarin lainaan Care of Carlin valikoimasta.

Itse kangas on hyvin tiivistä, paksun ja tiiviin tuntuista tavaraa, jonka uskoisi kestävän käyttöä. Kuitenkin olkaimien metalliset kiristimet ovat niin tiukat, että ne hankaavat kangasta uhkaavasti, kun kokoa säätää. Kankaan leveys on 3,8 senttiä eli tavallista suurempi, joten hihna kantaa myös painavammat housut. Kankaan monivärinen lanka on eläväinen ja flanellipinta tuntuu mukavalta. Kuitenkin olkaimissa on sama ongelma kuin muissa vaatekankaasta tehdyissä: ne näyttävät oikein hienoilta, mutta eivät jousta lainkaan. Lukija ei välttämättä koe tarvitsevansa joustoa, mutta minulle se on olkaimissa ehdoton. Muuten en koe niitä mukavaksi. Nahkaiset kiinnikkeet ovat ohuet, mutta tuntuvat hyvin vahvalta. Ainakin vuohennahka on ollut Thurstonin suosiossa aiemmin, uskonpa naudan olevan myös valikoimassa. Nahka on ommeltu siististi, mutta sen reunoja ei ole taitettu, joten ilme on karkeampi. Olkaimien takana on lyhyt joustonauha, joka on vahva, ja toimii hyvin. Tämän kummempia osia olkaimissa ei olekaan, nauha ja kiinnikkeet sekä kiristimet. Thurstonin parit valmistetaan Britanniassa ja niitä tarjotaan kaikissa mahdollisissa sekä mahdottomissa kuvioissa.

Mielestäni Albert Thurstonin olkaimet ovat oikein hyviä, kaikki riippuu vain käyttäjän mieltymyksistä. Pelkistetty malli on helpoin yhdistää, kuvioitu piristää silmää, “hauska” kuvio on usein leikiksi lyöty. Perinteisesti olkaimet ovat takin alla piilossa, mutta ajan saatossa niistä on tullut myös näkyvä osa asua, kun takki jää useammin pois, ja vyön sijaan halutaan ilmaista itseään olkaimilla. Minä toden teolla haluaisin Thurstonille kilpailijoita, sillä kilpailun avulla erilaisia materiaaleja sekä rakenteita olisi enemmän. Kuitenkaan en saa mieleeni yhtään varteenotettavaa tekijää, jolla olisi kiinnostavia ja joustavia nauhoja, sekä nahkaiset päät, jotka eivät veny käytössä. Tällä hetkellä brittiläinen maakari on siis parasta, mitä yleisesti on tarjolla.

https://www.careofcarl.fi/fi/varumarken/albert-thurston.html


Suitsupply ja uusi tilauspalvelu

0

July 26, 2019 by Ville Raivio

Hollannin hinta-laatuihme Suitsupply on hiljakkoin käynnistänyt uuden version tilauspalvelustaan. SS:n verkkokaupassa oli myös aiemmin mahdollisuus teettää vaatteita, jos oma koko ja sopiva kangas oli tiedossa. Nykyisin palvelu on nopeutunut 4 viikosta 2-3 viikkoon ja muuttujia on enemmän. Nyt tilaaja saa valita vuorikankaan suuremmasta valikoimasta, napit myös, ja kankaita on tarjolla enemmän. Valtaosa kankaista on pelkistettyjä työjuhtia sinisen ja harmaan sävyissä, sillä näille on eniten kysyntää, mutta kevään ja kesän varalle on myös hiekan sekä ruskean ja vihreän sävyisiä kevyitä kappaleita. Suurin hyöty palvelusta on ilman muuta vanhalle tilaajalle, joka tietää jo kokonsa, ja mieluisen leikkauksen. Muiden on parempi käydä ensin Helsingin-myymälässä sovittelemassa, jotta hyöty kasautuu. Toki vierailusta hyötyy myös, jos haluaa nähdä verkkopalvelun kankaat omissa käsissään.

Muutamien yksityiskohtien valinnan lisäksi suurin apu tilauspalvelussa on hajakokojen mahdollisuudet. Esimerkiksi takki voi olla hyvä, mutta housuihin haluaa väljemmän mitoituksen, jotta niitä voi pitää vyötäröllä lantion sijaan. Tai sitten jalat ovat pitkät ja selkä lyhyt, jolloin lyhyen mitoituksen takki pitempien housujen kanssa on paras. Huokeimmillaan tilauspalvelun puvut ovat 400 euroa, kankaasta riippuen. Niiden lisäksi voi teettää kauluspaitoja, housuja, irtotakkeja, liivejä, smokkeja. Mieluusti näkisin vastaavan tilauspalvelun myös muiden valmistajien verkkokaupassa, sillä jokainen keho on yksilöllinen, ja jokainen asiakas yksilö. Jos teettää, saa sitä, minkä haluaa. Erikoista kyllä, SS tarjoaa ilmaiset palautukset myös teetetyille puvuille. Keikarin lukijan avuksi Suitsupply tarjoaa minulle koeajon palvelusta, ja osaan kertoa tuloksista paremmin muutaman viikon kuluttua.

https://eu.suitsupply.com/on/demandware.store/Sites-INT-Site/en_FI/Configurator-Show?type=suit


Kasinolle pukeutuminen

0

July 9, 2019 by Ville Raivio

Suomalaisen ensimmäinen kosketus kasinoihin on todennäköisesti erään James Bondin siipimiehenä. Vuosikymmenet ikinuorena, -viriilinä ja -tyylikkäänä säilynyt Bond uhkapelaa ympäri maailman teetetyissä smokeissa, joiden valmistaja on vaihdellut vuosikymmenestä toiseen. Niistä kaiken ja enemmän tietää maanmainio Bondsuits, jossa hahmon asuja on eritelty tietokirjan kaltaisella tarkkuudella. Daniel Craigin aikakaudella valmistaja on kuitenkin Tom Ford. Hahmon myötä syntynyt kuva kasinoiden etiketistä on kovin hienostunut ja vaativa, joka taas on omiaan pysäyttämään satunnaisia pelaajia kävelemästä suin päin sisään. Todellisuus Suomessa on päinvastainen, mutta maamme ulkopuolella pelaavan on hyvä tietää seikka tai muutama.

Suomessa monopolia pyörittelevä RAY omistaa maamme ainoan kasinon, Helsingin Grand Casinon. Pikainen selaus pelitilan sivustolla ja soitto yhteyshenkilölle paljastavat etiketin toki olevan voimassa, mutta aivan Bondin tasolle ei Suomessa päästä. Grand Casinon vaatimuksena on ennen kaikkea siisteys ja toisten huomioiminen. Sisällä eivät ole toivottuja urheiluvaatteet, likaiset tai rikkinäiset hepeneet taikka t-paidat. Lienee kasinon henkilökunnan harkinnalla, josko pikeepaita on t-paita, vai käykö se jonkinlaisena kauluspaidan verrokkina, mutta farkut toki kelpaavat. Kasinolla vierailu on todennäköisesti lukijalle harvinainen tilaisuus erikoisessa ympäristössä, joten kannustan ilman muuta mieluummin pukeutumaan ylitse kuin alitse. Vaihtoehtona on pelata kasinolla kotona, jolloin asu on sivuseikka – taito ja vaisto ratkaisevat. Lue lisää toisaalta.

Seuraavat ohjeet ovat peräisin Grand Casino Helsingin Gaming Manager/Slot & Hospitality/Cash Desk -henkilö Sina Hentuselta sekä verkkolähteistä:

Pukeutuminen kasinoilla vaihtelee suuresti sekä maanosan että kasinon mukaan. Löysintä meno on Las Vegasissa, jossa tuhansien arvoisia merkkejä voi viskellä t-paidassa ja farkuissa kellon ympäri miltei missä tahansa pelipaikassa. Silti hihaton paita, sandaalit, rikkinäiset farkut ja erityisen lyhyet housut ovat kuitenkin todennäköisesti pannassa. Tarkinta tyylin suhteen ollaan Keski-Euroopassa, jossa puku on yleinen vaatimus oli kellonaika mikä hyvänsä. The Clermontin, The Bellagion ja The Ritzin kaltaisissa maineikkaissa kasinoissa pidetään kiinni tason lisäksi pukeutumisesta, eikä sisään ole asiaa ilman pukua ja solmiota taikka smokkikokonaisuutta. On myös hyvä muistaa kultuurierot: kunkin maan kulttuuri vaikuttaa myös kasinoiden antiin. Jos pelaa aidosti isojen poikien pöydissä, tapahtumat alkavat usein iltasella ja asuna on kuin onkin smokki asusteineen. Sisäisen smokki-Bondinsa voi vapauttaa näiden high roller -pöytien lisäksi hyväntekeväisyystapahtumissa ja vastaavissa kemuissa, joissa edustaminen on paikallaan.

Edelleen parhaat löytämäni hinta-laatudiilit smokeissa ja niiden versioissa, kuten tupakkatakissa tai kuvioidussa smokkitakeissa, ovat hollantilaisen Suitsupplyn valikoimassa.


Finamore-paidan anatomia

0

July 1, 2019 by Ville Raivio

Finamore on italialainen, vuonna 1925 perustettu, Napolissa toimiva artesaanitehdas, joka on erikoistunut aidosti käsin ommeltuihin kauluspaitoihin. Niiden lisäksi valikoima on sittemmin laajentunut asusteisiin ja muihin vaatteisiin, mutta paidat ovat yhä tunnetuin anti. Yritys alkoi verstaana, jonka muuan Caroline Finamore perusti Napolin keskustaan, ja se on kulkeutunut suvussa kolmannen polven pyöritykseen. Korkeasta iästä huolimatta valmistajan historiasta on saatavilla hyvin vähän informaatiota, joten tämän kummempia en osaa kertoa.

Finamore on yksi Italian vanhimmista kauluspaitoihin erikoistuneista tehtaista, jonka perusanti jakautuu kahtia. Edustuspaidat ovat pääosin valkoisia tai sinisiä, vapaa-ajan kauluspaidoissa vain mielikuvitus on rajana. Riippuen mallista, käsin ompelua on suurenmoisesti tai sitten hyvin vähän, joten on parempi tietää haluamansa etukäteen. Kaulusmallit ovat tuttua levitettyä eli cutaway-mallia tai sitten hieman terävämpiä eli point-mallia, kalvosimet ovat pääosin napitettuja, muodoltaan pyöristettyjä tai lovillisia. Paperilla kaikki on siis samanlaista kuin muilla Napolin paitamaakareilla, joten on hyvä selvittää, miten Finamore tahtoo erottua muista.

Esimerkkipaita saapuu Keikarin hypisteltäväksi Care of Carlin valikoimasta. Mukana seuraa vahva, kookas paitalaatikko suojaa sekä tunnelmaa tuomassa. Paita on kesän ja lämmön kunniaksi huokoista pellavan ja puuvillan sekoitetta, sillä näin yhdistyy kankaiden parhaat puolet. Pellava takaa keveyden ja huolettomat rypyt, puuvilla vähentää rypistymisen siistimmäksi ja tekee kankaasta vähemmän läpikuultavan. Näin paita säilyy edustavampana, eivätkä nisät paista läpi. Minä en erota puuvillaa mallissa, vaikka sitä on 30% kankaasta, niin pellavaiselta malli näyttää sekä tuntuu. Kankaan pinta on hyvin huokoinen ja pellavalle ominaiset laikut erottuvat kudoksessa. Kangas tuntuu hyvin viileältä ja miellyttävältä.

Napit ovat kookkaita, mutta eivät erityisen paksuja, ja niissä on valmistajan nimi pienellä, kaiketi laserilla kaiverrettuna. Niin kuin Napolin maineikkailla tekijöillä on tapana, myös Finamore tuhlailee käsityötä, ompelijan jälki on kaikkialla. Suurin osa paidan hinnasta muodostuu siis käsityöstä, joka hidastaa valmistusta selvästi – esimerkiksi pelkkä napinreikä vie yli 5 minuuttia, kun koneella sen surraisi valmiiksi sekunneissa. Napinreiät ovat tiuhat ja siistit, nappien kiinnitys myös vahvaa. Helman sivuvahvikkeen lisäksi, ja poikkevasti, myös kauluksen alaosa ja hartiasauma on ommeltu käsin. Hartiassa on silkkilankaa, joka muodostaa helmen näköisen koristeen pinnalle.

Ranskalaiset saumat ovat tiheät ja siistit, hihan sauma kaartuu, ja miehustan sivusauma jää kainalon alle piiloon. Näin paita näyttää edestäpäin kuin sulautuvan kehoon. Leikkaus on hoikka, hihat selvästi kapeat kyynärpäistä alaspäin, kuten on hyvä, ja kädentiet on kaavoitettu aidosti pieninä. Näin käsiä voi kohottaa tai laskea reippaasti, eikä hiha kiristä. Silti kalvosimen ympärysmitta on kovin leveä, hihat 67-senttisinä tavallista pidemmät. Hartiamitta on kapeampi kuin 40-kokoisessa paidassa yleensä. Kankaan kuviot on siististi tasattu kalvosimien kohdalla, mutta harteilla ne ovat hölmösti vinossa. Kaulus on tavanomainen levitetty malli, mutta takaa 4,5 senttiä korkea eli näyttävämpi kuin tavanomaiset. Harmillisesti sen tasapaino on epäonnistunut, koska kaulusten kärjet nousevat miehustasta ylös nappi auki pidettäessä. Solmiotilaa tuntuu olevan riittävästi, kaulusvahvikkeiden alla oleva tila on hienosti rakennettu kontrastikankaasta.

Kokonaisuutena Finamoren kauluspaita on erittäin siististi valmistettu, miellyttävä ja laadukas, mutta ainakin tämä kappale kärsii viimeistelyn mokista, joita ei soisi näin hintavassa paidassa. On siis parempi olla tarkkana, jos kaupassa valmistajan paitoja hypistelee. Mitä virtuaaliseen etsintään tulee, ainakin CoC:n valikoimassa Barba tarjoaa melko samaa laatua hieman halvemmalla, ja Englannin ylpeys Turnbull&Asser valmistaa koneellista verrokkia.


Mitä länsimaat menettivät klassisen tyylin katoamisessa

0

June 30, 2019 by Ville Raivio

Kuka muu paitsi G. Bruce Boyer? Hän on Amerikan lahja tyylijournalismille ja mielestäni taitavin alallaan, joten olkoon se hän, joka kertoo pitkän esseen muodossa, mitä länsimaat ovat menettäneet, kun klassinen tyyli on vaihtunut mahdollisimman mukaviin, kahiseviin, teknisiin urheiluvaatteisiin tai T-paitoihin farkkujen kera.

Suora esimerkillinen lainaus esseestä, joka Keikarin seuraajan tulisi lukea:

”How is it that we have gone from wearing suits and ties to the office to wearing T-shirts, baseball caps, and a variety of military garments and ranch hand wardrobes? Everyone who’s ever perused photos of baseball games (or almost any other crowded venue for that matter) in an old Life magazine from the mid-twentieth century finds it remarkable that the majority of men in the crowd are wearing white shirts and ties, and business hats (a category of menswear now extinct). The metamorphosis over such a relatively short time to polo shirts and cargo shorts on most of the crowd is a bit staggering, almost as though we were looking at two different species. The history, the sociology, the psychology of dress all seem to come rushing in to confound my thoughts. But then I’m not alone.”

Niinpä.

https://www.firstthings.com/article/2017/06/dress-up




Copyright © 2013 Ville Raivio







Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari