Frakki

27

November 20, 2014 by Ville Raivio

Frakki (eng. white tie, full dress) on juhlavin miesten asukokonaisuus, jota käytetään kello 18 jälkeen. Suomalaisessa akatemiassa se on poikkeuksellisesti käytössä myös päivisin väitöstilaisuuksissa, ja vakiintunutta perinnettä vastaan on paha taistella. Asu koostuu takista pitkällä hännyksellä, hyvin avoimesta liivistä ja hyvin korkeavyötäröisistä housuista. Tämän suuren virallisuuden vuoksi frakki on vaikeutetuin pukeutumisen muoto, jolla juhla erotetaan arjesta, ja hankaluutensa vuoksi se on liki kadonnut käytöstä esimerkiksi USA:ssa. Kokonaisuus on monimutkainen ja tarkoin perinteen myötä muokkautunut, joten asun tunteminen on hyväksi, sillä on aina parempi murehtia vaatteita ennen juhlaa kuin sen aikana. Frakin takki ja housut valmistetaan samasta villakankaasta, valkoinen liivi toimii kontrastina muuten hyvin tummalle kokonaisuudelle. Musta on ollut frakin suosituin väri aina 1850-luvulta asti, äärimmäisen tumma sininen on harvoin nähty vaihtoehto. Asu täydennetään asusteilla: frakkisolmuke, frakkipaita, silkkisukat, taskuliina ja mustat juhlakengät, usein myös erilliset paitanapit ja kalvosinnapit. Takki leikataan avoimeksi, eikä sitä voi napittaa kiinni. Takin miehusta päättyy hieman vyötärön yläpuolelle ja yhdellä takahalkiolla leikattu pitkä hännys polvitaipeeseen. Erikoisuutena frakkitakin selkäpuolelle on jäänyt kaksi koristenappia, jäänne aikakaudelta, jolloin pitkä hännys napitettiin kiinni ratsailla.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

Frakki_Keikarissa

Frakin anatomia
Frakkitakki on yleensä musta, mutta erittäin tumma sininen on myös passeli valinta. Sininen versio valmistetaan mustin silkkipäällyksin käänteissä ja napeissa. Takki leikataan aina kaksiriviseksi, mutta sen puoliskoja ei voi napittaa kiinni. Frakkitakissa on aina pystykäänteet, jotka on päällystetty silkillä niin kuin napitkin. Käänteiden muotoilu on takin näkyvin ja tärkein yksityiskohta. Usein vasemmassa käänteessä on myös napinläpi, jota voi koristaa valkoisella kukalla. Frakkitakissa ei ole lainkaan taskuja vyötäröllä. Takin etuosan liepeiden tulee juuri ja juuri peittää liivi sekä housujen vyötärö, sillä tämä on vakiintunut leikkaus. Harmillisesti valkoinen liivi vilkkuu miltei kaikilla miehillä frakki-iltamissa. Selkäpuolella takin hännys ulottuu polvitaipeisiin ja vyötärön kohdalla on kaksi koristeellista nappia. Ne ovat jäänne aikakaudelta, jolloin hännys napitettiin kiinni ratsailla. Selän yllä on myös hyvin pitkä takahalkio, joka jakaa frakin hännyksen kahteen osaan. Takin hihat ovat perinteisesti kapeat ja niiden hihan alta paidan kalvosin näkyy 1-1½ senttiä. Tämä valkoinen pilkahdus, joka toistuu taskuliinassa, tuo kovin synkkään asuun kontrastia. Takissa ei perinteisesti ole povitaskuja, sillä täyteen sullottuna ne pilaavat takin kauniisti kaartuvat linjat.

Frakkihousut leikataan hyvin korkealle vyötäröllä ja niiden kanssa on paras käyttää olkaimia. Lahkeiden sauman yllä on kaksi ohutta tai yksi paksu silkkinen koristenauha, tämä on perua univormujen housuista, joissa vahva koristenauha heijastaa soturin asemaa tai rykmentin värejä. Housuissa on useimmiten kaksi laskosta, joihin taitettu kangas takaa mukavamman istumisen. Ne voi myös valmistaa laskoksetta, mutta tällöin istuminen on vähemmän mukavaa. Housuissa ei ole upslaakeja, sillä ne eivät kuulu juhla-asuun.

Frakkiliivi valmistetaan valkoisesta pikeepuuvillasta ja sen etumus tärkätään. Liivi on yksi- tai kaksirivinen, ja se suljetaan yleensä helmiäisnapeilla. Pukineessa on syvään leikatut käänteet, jotka ovat Edvard VII:n luoma uudistus. Hienoissa liiveissä on pelkät napinreiät ja niiden sulkemiseen käytetään irtonappeja. Yksirivisessä liivissä on useimmiten kolme nappia, kaksirivisessä neljä. Frakkiliivin jäykkä etumus loppuu ennen housujen vyötäröä, jotta se ei pullahda kaarelle istuessa. Liivin käänteiden muoto on harvoja yksityiskohtia, joissa makuaan voi harjoittaa vapaasti. Selkämyksessä on yleensä vain vuorikangas tai hakanen, jotta liivi on viileämpi. Suomalaisissa frakkitilaisuuksissa, jotka alkavat päivällä, liivi on aluksi musta ja se vaihdetaan valkoiseen kello 18 jälkeen.

Frakkipaita on valkoista puuvillaa tai pellavaa, ja sen rintamus sekä kalvosimet vahvistetaan tai tärkätään koviksi. Frakkipaidan rintamus on litteä, pelkistetty ja jäykkä, laskokset kuuluvat vain smokkipaitaan. Kaulus on perinteisesti irtomallia, täysin jäykkä, korkea ja perhoskärjillä. Hienoimpien paitojen miehustassa ei ole nappeja, vaan yksi tai kaksi koristeellista frakkinappia tulee hankkia erikseen. Paidan kalvosimet kiinnitetään kalvosinnapeilla, mutta ne eivät ole kaksinkertaiset kuten smokkipaidassa. Hyvin suunnitelluissa frakkipaidoissa on helmassa lätkä, jonka voi kiinnittää housujen sisäpuolelle. Näin paita ei nouse rumasti ylöspäin illan aikana.

Frakkisolmuke on valkoista pikeepuuvillaa, joka vastaa liivin materiaalia, ja se solmitaan mieluiten itse. Näin solmusta tulee yksilöllinen ja kiinnostava. Solmukkeen kärkien muoto on vapaa.

Taskuliina on yleensä valkoista pellavaa ja mahdollisimman pelkistetysti taiteltu. Hienovarainen kuvio on mahdollisuus. Värillinen, mutta pelkistetty liina on harvoja mahdollisuuksia tumman frakkinsa piristämiseen.

Frakin olkaimet ovat yleensä valkoiset ja mieluiten housujen nappeihin kiinnitettävät. Nipistimet repivät housujen kangasta, eivätkä pysy paikallaan yhtä hyvin. Ihannetilanteessa olkaimet eivät toisille näy, joten niillä voi revitellä omaksi huviksi.

Frakkisukat ovat yleensä mustat, polvipituiset ja puuvillaa tai silkkiä. Reilu pituus estää nihkeää nahkaa vilkkumasta. Värillinen sukka erittäin tummassa, miltei mustassa sävyssä on mukava keino asun yksilöllistämiseen.

Frakkijalkineet ovat mustat ja kiiltonahkaa tai hyvin kiillotettua vasikkaa. Vasikka on mielekkäämpi, sillä kiiltonahka on muovilla pinnoitettua ja rypistyy käytössä pysyvästi. Myös nauhattomat, rusetilla somistetut ooppera-avokkaat käyvät hyvin. Pelkistetty ja pyöreäkärkinen jalkine on juhlavin.

Kalvosinnapit ja paitanapit ovat kultaa, kullan väristä metallia tai helmiäistä. Niitä voi myös somistaa jaloilla kivillä. Rannekello on parempi jättää kotiin, sillä illan ilossa ja juhlassa kellon vilkuilu on pahe.

Kunniamerkkejä käytetään vain, jos kutsu niin toivoo.

Frakin päällystakki on tummaa villaa ja riittävän pitkä peittämään pitkän hännyksen. Chesterfield tai Crombie ovat juhlaan sopivia malleja.

Frakin päähine on joko musta silkkisilinteri tai homburg.

Frakin käsineet, mikäli ne ulkosalla puetaan, ovat valkoiset ja mokkaa tai nahkaa.

Frakin kaulaliina on valkoinen ja silkkiä, useimmiten koristelematon. Tyylinsä tunteva voi valita hienovaraisesti kuvioidun mallin.

Suomessa akateemisissa päivätilaisuuksissa frakkiliivit ovat mustat ja kengät vähemmän kiillotettua nahkaa. Kello 18 jälkeen liivi vaihtuu valkoiseksi, kuten iltatilaisuuksissa kuuluu.


27 comments »

  1. villevav says:

    Sanoisin kyllä itse, että silinteri on homburgia varmempi valinta. Homburg on nimittäin aivan yhtä anakronistinen/eksentrinen päähine kuin silinteri, muttei läheskään yhtä vakiintunut frakin kanssa käytettävänä päähineenä. Myös tohtorinhattu on yhdenlainen silinteri ja ottaen huomioon, että valtaosa kotimaisista frakkitapahtumista on luonteeltaan akateemisia, silinterin kanssa tuskin voi mennä pahasti metsään.

  2. Ville Raivio says:

    Hei,

    vanhojen tanssit ovat päivätilaisuus. Frakkia tulisi käyttää vasta kello 18 jälkeen, joten saketti olisi tuo juhlallisin miesten päiväasu.

  3. Suositteleeko ylläpito frakkia vanhojen tannsseihin?

  4. Ville Raivio says:

    Päivän kysymys kuuluu: miksi?

    Muistaakseni liinaa ei tule, jos rintataskussa on kunniamerkki tai useita.

  5. Risto Häkkinen says:

    Tasavallan Presidentti Itsenäisyyspäivän vastaanotollaan ei käytä frakissaan taskuliinaa. Myöskään sotilaat frakkia tapailevassa juhlapuvussaan eivät pidä taskuliinaa.

  6. Ville Raivio says:

    Terve vaan,
    jos katsot frakkijuhlista mediassa 2000-luvulla julkaistuja kuvia, huomaat ettei silinteriä enää käytä juuri kukaan. Suurin osa miehistä saapuu juhliin autolla ja kävelee muutaman metrin ovesta sisään. Talvella voi kuitenkin olla vaikkapa ilotulituksen seuraamista tai muita ulkotilaisuuksia tällaisissa juhlissa, joten homburg on mielestäni passeli vaihtoehto silinterille. Silkki on kylmä materiaali, karvahuopa aina lämmin.

    Samalla kannalla on Blacktieguide-sivusto, jonka perustaja on oikeasti kolunnut kirjastojen liki unohdetut etikettikirjat läpi projektiaan varten:
    http://www.blacktieguide.com/White_Tie/White_Tie_Other.htm

    KN-sivustolla on ylimpiä kuvia neljä kappaletta, en tiedä, mitä näistä tarkoitat. Kaupassa on hyvä tarkistaa näistä myyjältä, sillä lampaanvillahuopa on paksu ja jäykkä hattumateriaali, kun taas karvasta valmistettu huopa on se perinteinen, erinomainen ratkaisu.

  7. Huomioitsija says:

    Englanninkielisen wikipedian artikkelissa white tie (joka tarkoittaa yksinomaan frakkia) mainitaan, että ko. pukukoodissa päähine on silinteri (top hat), eikä vaihtoehtoja anneta. Engl.kiel. Wikipedian artikkelisss homburg-hatusta sanotaan, että se on toiseksi formaalrin hattu silinterin jälkeen mutta sillä ei voi korvata silinteriä. Eli wikipedian mukaan frakin päähine olisi aina silinteri. P.s. Tämä menee off topiciksi, pahoittelut siitä, mutta haluaisin asiantuntijalta nyt kysyä, ovatko KN Collectionin sivuilla oleva musta huopahattu (Men -osastolla, ylin kuva) sekä Stetsonin Penn State -hattu fedoroita, homburgeja vai kumpaakaan mallia? Entä ovatko ne tyyliltään klassisia vai (sellaisia kuim hattujen valtakaudella) vai jotain “päivitettyjä” versioita? Kaupassa hintalapussa kun luki vain “miesten hattu” niin en maallikkona tiedä. Kysyn, kun ensimmäistä hattuani harkitsen ja homburgia kaipaisin mustan puvub ja ulsterin kanssa käytettäväksi. P.p.s. Olen lukenut jo vähän aikaa keikari.com blogia ja foorumia, ovat todella mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.

  8. Ville Raivio says:

    Korjattu, kiitoksia!

  9. Tohtorikoulutettava says:

    Minusta tuntuu aina erikoiselta, kun käytetään sanaa “tohtorinväitös” termien “väitös” tai “väitöstilaisuus” sijaan. Itseasiassa en ole varmaan koskaan kuullut sanaa “tohtorinväitös” yliopistomaailman ulkopuolella. Ikään kuin olisi olemassa jokin muukin yleisesti tunnettu väitöstilaisuus.

  10. Ville Raivio says:

    Kiitosta, korjattu.

  11. Teppo says:

    Kiitos mukavasta sivusta! Tyylikkyyden takaamiseksi haluaisin kuitenkin huomauttaa pienestä kirjoitusvirheestä.

    “Liivit valmistetaan valkoisesta merssipuuvillasta ja niiden etumus tärkätään. Liiveissä on syvään leikatut kaulukset, jotka sulkeutuvat alhaalta helmiäisnapeilla. On makukysymys, josko liiviensä takaosaan haluaa vuoren, vaiko ainoastaan joustokiinnityksen.”

    Jos liivissä on vuori, se taipuu “vuorin”. Jos liiviinsä haluaa vuoren, voi tulla ahdasta.

  12. Lainasin taskukelloani ystävälleni, joka on frakkiin pukeutuneena bestmanina tuttavani häissä. Etsin googlella etikettiä siitä, miten taskukelloa ja kellon periä kuuluu etiketin mukaan pitää ja jälleen kerran löysin avun Keikarista – tosin tällä kertaa kommenttiosuudesta. Kiitos paljon!

    Omaan silmään hopeinen tai valkokultainen taskukello miellyttävät silmää paremmin kuin kultainen, mutta keltakultainen on toki juhlallisin vaihtoehto ja siten ykkösvalinta, mikäli valinnanvaraa on.

  13. Jami says:

    Ihan ensimmäisiin kommentteihin kellosta, mielestäni sekä Anony että Ville kummatkin ovat oikeassa. Kultainen taskukello on hyvä valinta, mutta vitjat eivät. Ei ole kohteliasta pitää kellonvitjoja esillä, jolloin vaikuttaa siltä että sinulla olisi kiire johonkin. Tämä tietenkin vähän riippuen tilaisuudesta.

  14. Ville Raivio says:

    Päiviä, Mr. A.

    Soitin Vaatturiliike Saumaan, josta kerrottiin frakkiliivien alimman napin pysyvän aina kiinni. Mikäli aihe yhä kiinnostaa, kannattaa googlata kuvia esimerkiksi Windsorin herttuasta ja Fred Astairesta frakeissa. He jos ketkä tunsivat etiketin ja käytännöt.

  15. Mr.A says:

    Ja kävelykepistä haluaisin vielä mainita sen, että olisi suotavempaa jos sen nupin väri olisi sama, kuin kalvosinnappien ja taskukellon. Tämä on toki vain kaltaiseni perfektionistin näkemys.

  16. Mr.A says:

    Tutkiessani tarkemmin yllä olevaa kuvaa frakista havaitsin, että liivien alin nappi on suljettu. Tämän seurauksena etsin Googlen avulla kuvia frakeista ja havaitsin, että niissäkin alimmat napit on napitettu. Onka kyseessä jonkinlainen poikkeus vai tyylivirhe? Yleisestihän väitetään, että alin nappi tulisi jättää auki. (Itse kyllä vastustan tätä käytäntöä, ja pidän sitä valmistajan työn halventamisena, sekä laiskuuden ja/tai huolimattomuuden osoituksena)

  17. Akseli says:

    Koetin jo aiemmin kommentoida artikkelia, mutta kommenttini lähetys ei onnistunut. Taskuliinakeskustelun osalta Keppu tyhjenskikin jo pajatson.

    Mainioon artikkeliin haluaisin vielä lisätä cummerbundin käytön mahdollisuuden. En todellakaan tarkoita värikästä smokkivyötä, vaan nimenomaan frakkiin soveltuvaan tärkättyä valkoista frakkivyötä. Vyötä kaytetään liivien sijasta. Sukulaistätini ohjeisti frakkivyöstä aikoinaan, että se soveltuu vain naimattomille miehille. Ihmettelin tätä sääntöä nuoruudessani, mutta naimisiin päästyäni ja elintason kerryttyä vyötäisilleni, huomaisin frakkiliivin edut pläskien piilottelussa. Tätä sukulaiseni siis taisi tarkoittaa. Nuorilla salskeilla miehillä cummerbund kuitenkin korostaa todella tyylikkäästi kapeaa vyötäröä frakkitakin alla.

  18. Keppu says:

    Frakin käytöstä akateemisissa juhlissa (promootio):

    Akateemisen maailman kuriositeetteina mainittakoon, että jos on tiedossa että iltatilaisuudessa ei ole yhtään kauniimman sukupolven edustajaa läsnä, tulee herraseurueen frakkiliivien olla mustat tällöin myös illalla .

    Promootioaktissa ei tule pitää taskuliinaa. Ehkä tästä eriävät mielipiteet sen käytöstä?

    Iltatilaisuudessa taskuliina kuuluu asuun, jos ei ole kunniamerkkejä.

    lähteet:

    Turun yliopisto:
    http://www.utu.fi/promootio/pukeutumisohjeet/

    Kuopin yliopisto:
    http://www.uku.fi/johto/pukeutuminen.shtml/

    Helsingin yliopisto:
    http://www.vetmed.helsinki.fi/promootio/pukeutuminen.html

  19. Antti says:

    Teki mieli lisätä pieni kuriositeetti taskuliinakeskusteluun: omistan viipurilaisen H. Paasosen räätäliliikkeen valmistaman frakin – ja siinäpä ei rintataskua ole. En tiedä mistä johtunee tai oliko frakkien rintataskuttomuus yleistäkin 30-luvulla. Tuolta vuosikymmeneltä arvelisin frakkini olevan sen viipurilaisuudesta päätellen, voipa tosin olla vanhempikin.

    Sattumoisin frakki vielä istuu vartalooni varsin hyvin, mutta nykyisiin kaavoituksiin verrattuna hihat ovat ylettömän väljät. Saman ilmiön näkee usein 20- ja 30-lukujen valokuvissakin.

  20. Ville says:

    Terveeks,

    taskuliina on puhtaasti koristeellinen. Se nakataan taskuun, sillä rintataskun ainoa tehtävä on taskuliinan pitäminen. Mikäli asun takissa tasku on, kuuluu liinakin mukaan kokonaisuuteen.

  21. Anonymous says:

    Mutta miksi iltasussa tarvittaisiin
    taskuliinaa, sen tarkoitus huomioiden?

  22. Ville says:

    Parahin Anonyymi,

    kiitos mielipiteestäsi – olet väärässä.

    Toivoisin sinun Googlailevan hakusanalla white tie ja katsovan ilmestyviä kuvia. Frakin kanssa käytetään taskuliinaa.

  23. Anonymous says:

    Pakko huomauttaa, ettei frakin kanssa pidä käyttää taskuliinaa.

    Syy.

    Taskuliinaa käytetään, jotta aamuisessa kaksintaistelussa on helpompi tähdätä niin ettei lääkäriä tarvitse häiritä ennen aamiaista.

    Koska frakki on iltapäivävaate ei se luonnolisesti kaipaa taskuliinaa.

  24. Ville says:

    Akatemian maailmassa en ole seikkaillut enkä sen frakkiohjeista lukenut. Lisään infosi artikkeliin.

    Sukkanauhat ovat jäänne vanhoilta paremmilta ajoilta. Niitä voi toki käyttää, mutta jos ne huomataan, saat retro-eksentrikon leiman. Tämän vuoksi en niitä suosittele.

  25. knopare says:

    Sukkien kanssa voi ja pitääkin käyttää sukkanauhoja.

    Niin, ja kun ollaan Suomessa, niin olisi hyvä noudattaa kotimaisia frakkiohjeita, jotka hieman poikkeavat esimerkiksi englantilaisista.

    Frakin kanssa esimerkiksi käytetään akateemisissa tilaisuuksissa mustia liivejä ja kengät eivät ole kiiltonahkaiset ja liinaa ei käytetä. Miksi näin on, en tiedä, mutta ei kai tuosta ole syytä poiketa.

    Tanskassa nokikolarit käyttävät silinteriä.

  26. Ville says:

    Anonyymi voi toki anonyymisti riidellä käsityksistä lähteeni kanssa: Thomas Finkin kirja “The man’s book” nimenomaisesti neuvoo, että taskukello ja -liina ovat hyväksyttyjä. Luotan ennemmin englantilaiseen, sillä maassa tunnetusti luokkajako ja etiketin noudattaminen ovat julmuudessaan valitettavaa arkea.

    Käsineet lisäsin tekstiin, tusen tack siitä.

  27. Anonymous says:

    Pari huomiota:

    -frakki on miehen puvuista ainoa, joka sallii valkoiset käsineet.

    -toisin kuin muissa puvuissa frakin kanssa ei tulisi kelloa vitjoineen esitellä.

    -Todellista eleganssia osoittava jättää taskuliinan kotiin ja laittaa rintapieleensä valkoisen neilikan, joka on ainoa oikea kukka frakin kanssa käytettäväksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *









Pukimo Raivio.

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.

Pukimo Raivio.
"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari

Pukimo Raivio.