-
Rentoa
6September 29, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Erinomaisen tyylikästä pienellä vaivalla: tummanruskeat martinoidut Norwegian-malliset reunoskengät, farkut, jalkineiden kanssa samansävyinen vyö, kauluspaita valtavalla gingham-kuviolla. Hihat käärittynä, kaksi ylintä nappia auki, kello selvästi esillä.
Kategoria Oikeat yhdistelmät | Merkintä:
-
Norfolk-vaikute
0September 29, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Kuvan herrasmies on istuvuudesta ja viimeistelystä päätellen nähnyt bespoke-tilaamisen vaivan. Irtotakin malli on hyvin harvinainen Norfolk-takin johdannainen: paksuhkoa tweed-villaa, kaksirivinen, leveäkauluksinen, paljetaskuinen. Alaselässä on myös tänä päivänä eläväksi jäänteeksi jäänyt vyö, selän pituudelta kulkee eninnä metsästystakeissa käytetty laskostuva rakenne, joka mahdollistaa käsien laajemman liikuttamisen.
Kuvan yhdistelmä on melko kehno, sillä housut vaikuttaisivat olevan tweedin painoon nähden aivan liian ohutta flanellia. Solmio sopii erinomaisesti maaseutumaiseen takkiin, mutta paita on selvästi pukupaita. Ruudukkokuvioinen tai tattersallcheck-kuvioitu paita olisivat takin kera oikeita valintoja. Takki on omintakeinen, mutta mielestäni aivan liian erikoinen. Omistaja on ikään kuin halunnut änkeä yhteen takkiin kaikki päähän juolahtaneet harvinaisemmat rakenteet. Less is more.
Kategoria Eksentrisyydet | Merkintä:
-
-
Dress boots
4September 29, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Dress boots eli pukusaappaat ovat Suomessa harvinainen näky, mutta suuressa maailmassa yleinen valinta syksyn ja talven kehnoilla keleillä. Vapaa-ajan sekä maaseudun saappaista ne erottuvat pienemmän reunoksen, ohuemman pohjan ja siromman rakenteensa ansiosta, mutta Suomessa ne tuskin lyövät itseään läpi. Puku ja varrettomat pukukengät yhdistetään meillä niin vahvasti toisiinsa, etten oleta tämän mallin lyövän itseään läpi suuressa mittakaavassa. Tämä on sääli. Pidemmästä varresta on suuresti etua pakkasessa ja tuulessa. Mikäli valitsee parinsa shell cordovan -materiaalista valmistettuna, saa omakseen erittäin lämpimät, vettä hylkivät ja kauniit saappaat. Tämä materiaali on omiaan juuri syksyllä ja talvella.
Kuva: (C) A Suitable Wardrobe
Kategoria Jalkineet | Merkintä:
-
-
Commando sole
0September 28, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Reunoskenkien maailmassa pomminvarmin ratkaisu ovat commando sole -malliset kumipohjat. Kooltaan ne vastaavat tupla- tai triplanahkapohjia ja käytetty materiaali on yllättävän kovaa. Tämän vuoksi commando-pohjat eivät ole kovin miellyttävät päällystetyillä teillä kulkemiseen, mutta tähän käyttöön niitä ei ole suunnattukaan. Maaseudulle sekä vapaa-ajalle tarkoitetuissa kengissä ja saappaissa käytetyt commandot ovat omiaan hiekalla, nurmella, maastossa – toisin sanoen kaikkialla urbaanin betonin ja asfaltin ulottumattomissa.
Kuvioinniltaan commando-pohjat ovat samankaltaisia kuin maihinnousukenkien pohjat, mutta materiaalit ja kiinnitys ovat laadukkaammat. Ne ommellaan jalkineiden tai saappaiden reunoksen lävitse aivan samoin kuin nahkapohjatkin, mutta kestävyydeltään näitä kahta ei voi verrata. Commando hylkii vettä erinomaisesti ja kestää kovaakin käyttöä vuosikaudet, nahka puolestaan päästää kosteuden lävitseen ja kuluu. Mitään huoltoa commandoille ei tarvita, eikä pohjien vaihtaminen ole edessä kuin kenties kerran vuosikymmenessä – tietenkin käytöstä riippuen. Käytetyt värit ovat musta, tummanharmaa ja tummanruskea.
Erityisen hyvän maineen ovat saavuttaneet englantilaisen I.T.S. Rubber company -yhtiön valmistamat commando-pohjat. ITShide-brändillä myydyt pohjat ovat todennäköisesti pitkäkestoisinta kumiseosta jota markkinoilla on jalkineisiin tarjolla. Erittäin kovaa kamaa etsiville on tarjolla erittäin paksu ITShide Elite -pohja, joka kestää todennäköisesti kauemmin kuin käyttäjänsä.
Kategoria Jalkineet | Merkintä:
-
-
Chukkaa
0September 28, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Päivän eksentrisyytenä on puolalaisen Jan Kielmanin bespoke-suutariliikkeen valmistamat hainnahkaiset chukka-saappaat. Kolminkertaisella reunosompeleella koristelluissa chukkoissa on hyvin pehmeälinjainen ja pitkä iltti, kermanvärinen nahkavuori, miellyttävän pyöreä varvas ja ohut nahkapohja. Suurin ilo omistajalle on harvinaisesta materiaalista, jonka ystävällinen merten hai on luovuttanut suutarin käyttöön.
Kuva: (C) Jan Kielman
Kategoria Eksentrisyydet, Jalkineet | Merkintä:
-
Oscar
10September 27, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Kategoria Aforismit | Merkintä:
-
Räätäliliike Hampaala
0September 27, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Muutaman kivenheiton päässä kolmikulman puistosta sijaitsee Räätäliliike Hampaala. Tumman puuoven takaa löytyvän portaikon kipuava löytää tiensä kolmanteen kerrokseen, jossa sijaitsee pieni liike. Eteisen ja työtilan vasemmalla puolella sijaitsee suuri määrä kankaita, työtaso, sovituskoppi ja sen kiitettävästi valaistu peili, kunniakirja sekä seiniä koristavat taulut. Huomio kiinnittyy komeaan valkoiseen smokkitakkiin, jota piristää hienovarainen PoW-kudos. Sohvalle istahtaessa juttelutuokio voi alkaa.
Matti Hampaala, 50, valmistui ammattikoulusta vaatturiksi vuonna 1980 ja tämän jälkeen hän siirtyi saamaan lisäoppia räätäliliikkeeseen. Alalle hän ajautui sukuvikana: sekä isoisä että isoisän isä olivat räätälimestareita, Hampaalan äiti puolestaan on käsityön opettaja. Omaa liikettään räätälimestari on pyörittänyt vuodesta -92, vaatteita käsityönä hän on valmistanut jo kolmen vuosikymmenen ajan. “Mitään erityistä house style -jälkeä Hampaalalla ei ole, liike valmistaa sitä mitä tilataan.”
“Perusajatukseltaan työmme on muotoilua, jossa materiaalina vain on suhteellisen hieno kangas. Takkikin on kolmikerroksinen kokonaisuus, jossa on päällikangas, tukimateriaali sisällä sekä vuori. Tehdasvalmisteissa puvuista tukimateriaali liimataan, joten puku ei pysy kasassa yhtä luonnollisesti ja miellyttävästi kuin räätäliluomuksissa. Räätälintyötä on kaikki missä suunnitellaan jotain, ja sitten ommellaan se – ihan farkkujen vetskarin vaihdosta lähtien. Mittatilausvaatteista en osaa sanoa, mutta se taitaa olla enemmän myyjän hommaa.”
Hampaalan tyypillisimmät asiakkaat ovat päälle parikymppisiä ja asemansa työelämässä vakiinnuttaneita. He ovat tottuneet laatuun sekä saamaan sitä mitä tilaavat. Kyse on molemminpuolisesta luottamuksesta: asiakkaat luottavat siihen, että räätäli pystyy luomaan sitä mitä haluavat, Hampaala luottaa asiakkaiden palaavan uudelleen. Mestari Hampaalan mielestä asiakkaan tulisi valita hänen liikkeensä, sillä se on paras. Valmisvaatteista on tarjolla ainoastaan pieni valikoima Dormeuilin solmioita. Liike on keskittynyt tilausvaatteisiin, vaikka mittatilauksen mahdollisuus on myös tarjolla. Siirtyminen jälkimmäiseen vaihtoehtoon on pikkuhiljaa edessä, sillä tilausvaatteiden kysyntä on kovin pientä.
Erikoisin Hampaalan saama toimeksianto: villit juontoasut, jotka tilattiin Marco Bjurströmille Bumtsibumia varten.
Esimerkkihinnastoa:
-käsityönä valmistettu tilauspuku alkaen 3200 euroa
-naisten tilausjakut alkaen 3200 euroa
- tilaushousut alkaen 700 euroa
-käsityönä valmistetut irtoliivit alkaen 700 euroa
-tilauspikkutakit alkaen 2500 euroa
-käsityönä valmistetut frakit alkaen 4200 euroa
-käsityönä valmistetut päällystakit alkaen 3200 euroa
-mittatilauspuvut alkaen 800 euroa
-käsityönä valmistetut smokit alkaen 3700 euroa
Liikkeen kautta onnistuvat myös kaikki vaatteiden muutos- ja huoltotyöt.
Kuvista suuri kiitos luottovalokuvaajalleni Masarazzille.
Räätäliliike Hampaala
Uudenmaankatu 6b, 3. kerros
09-66801625
Kategoria Räätäliliikkeet | Merkintä:
-
-
Molton Brown
1September 27, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Vuonna 1973 hiussalonki Molton Brown avasi liikkeensä Lontoon South Molton Streetille. Nimi valittiin kunnianosoituksena kadulle, ja tähän aikaan trendinä ollutta synteettistä kosmetiikkaa lähdettiin vastustamaan luontaisilla raaka-aineilla. Ensimmäiset liikkeen tuotteet valmistettiin käsityönä MB:n yläkerrassa, ja suuri vaikuttaja niiden kehitystyössä on ollut vuonna 1978 yhtiöön siirtynyt Dale Daxon Bowers. Tämä leidi oli perfektionisti, joka seurasi omia teitään ja uskoi vahvasti luonnon puhtaisiin aineksiin. Molton Brownista tuli huippusuosittu.
Tänä päivänä MB on yksi Englannin suosituimmista korkean tason kosmetiikkavalmistajista, jonka tuotteita viedään yli 70 maahan. Erityistä suosiota Molton Brown nauttii korkeatasoisten lentoyhtiöiden ja -hotellien keskuudessa. Kaikki tuotteet valmistetaan parhaista luonnon raaka-aineista Englannin tehtaassa ja yhtiö on laajentanut toimintansa myös omien kylpylöidensä pariin. MB:n tuotteita ei maahantuoda Suomeen myyntitarkoituksessa, mutta esimakua kaipaava voi pistäytyä Hotel Kämpin saniteettitiloissa kokeilemassa valmistajan ihastuttavan raikkaita hygieniatuotteita.
Verkkokaupan valikoima on erinomainen, mutta valitettavasti laadulla on hintansa.
Kategoria Laatuhygienia, Verkkokaupat | Merkintä:
-
Charles Tyrwhitt -jalkineiden anatomia
3September 27, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Koska useampi jäsen Keikarin foorumilla on osoittanut kiinnostusta CT:n huokeita jalkineita kohtaan, on hyödyllistä tarjota pieni esikatsaus blogin puolella.
Tyrwhittin jalkinemallisto alihankitaan Loakelta, ja tasoltaan sarja vastaa valmistajan L1-mallistoa. Vasikannahkaiset CT-jalkineet edustavat korkeampaa osaamista ja ne valmistetaan käsityönä Englannissa, mutta perusnautaa olevat Tyrwhittit on todennäköisesti käsintehty Intiassa kuten Loaken L1. Sadalla punnalla ei voi suuria odottaa saavansa, mutta jo tällaisena CT:n huokeat jalkineet ovat korkeampaa tasoa kuin valtaosa Suomessa myydyistä miesten kengistä. Niitä ei kuitenkaan voi suositella kestävyyttä ja laatua arvostaville kulkijoille.
CT:n perusjalkineissa käytetystä nahkasta käytetään englanniksi termiä corrected grain leather, suomenkielistä vastinetta en tunne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nahka on peräisin ties kuinka vanhoista naudoista. Parkitsemisen jälkeen vuotien pinta hiotaan ja käsitellään pintavirheiden sekä kehnon laadun peittämiseksi, ja lopputuloksena on mukavasti kiiltävä nahka joka näyttää kelpoisalta. Tätä se kuitenkin on vain ennen käyttöä, sillä tämä kakkoslaatuinen materiaali ei kestä vuosien rasitusta hyvin. Corrected grain leatherin tunnistaminen on helppoa: siitä valmistetut jalkineet ovat aina halvat, tuoksuvat melko pistäviltä ja ennen kaikkea nahkan pinnassa ei ole nähtävissä karvatuppien jättämiä pienen pieniä reikiä.
CT-jalkineiden viimeistely on kauempaa katsottuna miellyttävää, mutta lähempi silmäily paljastaa koko tukun karkeuksia. Ajoittain tikkaukset harittavat vinoon, reunoksen reuna on jäänyt rumaksi, kantapään taakse jäävät nahkakappaleet ovat epäsymmetriset, nahkapojat kuluvat nopeasti ja kumiset versiot eivät ole kestävämpää dainite-laatua, kuvan parin korot on liimattu ja toinen niistä on jo irronnut hieman, mallin sivussa kulkeva full wing -koriste on jätetty karkeasti kahteen osaan, lesti on vähemmän muotoiltu kuin toivoisi ja vuori on pellavaa.
CT-jalkineita voi suositella ainoastaan opiskelijoille sekä piheille ja vähään tyytyville herrasmiehille. Sama koskeee Loaken L1-mallistoa, johon perustuen myös CT:n halvemmat mallit on luotu.
Kategoria Jalkineet, Northampton | Merkintä:
-
-
Valmour
0September 27, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Vuonna 2005 perustettu Valmour tarjoaa puun-, kiven-, metallin- ja nahkanhoitotuotteita AVEL-yhtiöltä. Kiinnostava sivusto on erityisesti Saphir-hoitosarjan sekä huiman valikoiman ansiosta: kaikki kuviteltavissa olevat kengänhoitotuotteet ovat tarjolla. Lankkivärejä on kymmenittäin eri koostumuksissa ja erityisiä hoitokohteita – esimerkiksi cordovania ja krokotiilinnahkaa – varten löytyvät omat tuotteensa.
Valitettavasti Suomeen tilauksia – olivat ne pieniä tai suuria – tuodaan ainoastaan lentopostina suolaisella 25 euron hinnalla. Tämä on syytä huomioida ennen kuin innostuu.
Kategoria Verkkokaupat | Merkintä:
-
AVEL ja Saphir-tuotteet
0September 26, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Vuonna 1977 ranskalainen Alexandre Moura perusti AVEL-yhtiön, joka valmistaa tekstiilin-, kiven-, puun- metallin- ja nahkanhoitoaineita. Vuosien saatossa jatkuva tutkimustyö ja tuotteiden kehitys on kantanut hedelmää, ja AVELista on tullut hyvin menestyvä yhtiö. Tänä päivänä johdossa on Alexandren poika Marc ja tuotteita viedään yli 50 maahan. Tämä kaikki olisi kuitenkin hyvin jokapäiväistä infoa, ellei AVELin tuotteiden joukossa olisi suurenmoinen Saphir-sarja.
Vuonna 1925 kultamitalilla palkittu Saphir on korkeatasoinen nahkanhoitotarvikkeiden merkki, johon kuuluu kaksi eri mallistoa: Beauté du Cuir ja Médaille D’Or. Molemmat on kehitetty yhteistyössä parkitsimoiden sekä kenkävalmistajien kanssa, ja molempiin käytetään vain puhtaimpia luonnon raaka-aineita. Mehiläisvaha, karnauba-vaha, minkkiöljy, lanoliini ja erilaiset kasviöljyt valitaan tarkoin. Saphirin tuotteet ovat tyylifoorumien käyttäjien ylistämiä ja korkeatasoisimpien valmistajien suosittelemia, muiden muassa John Lobb Parisin ja Berlutin, vain mainitakseni pari. Médaille D’Or on kaiketi hintavampi ja raaka-aineiltaan tasokkaampi, mutta ei huomattavasti eroa Beuté du Cuirista muutoin kuin mehiläisvahan määrältä.
Uskallan suositella Saphiria korkeinta laatua kenkäinhoidossa janoaville. Tätä sarjaa ei – tietenkään – Suomesta saa, mutta eBay valmistajan oma verkkokauppa www.valmour.fr vastaavat huutoon.
Kategoria Laatuvalmistajat, Vaatteiden hoito | Merkintä:
-
-
Jodhpur boots
1September 25, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Arvonsa tunteva ratsastaja käyttää aina ratsastusnilkkureita tai -saappaita, ja niiden kera polvipituisia ratsastushousuja (jodhpurs), joiden mukaan myös nämä jalkineet ovat saaneet nimensä. Muita yleisiä nimiä ovat riding boot sekä paddock boot. Jodhpur-mallia valmistetaan sekä joustovarsilla että klassiseen tapaan remmillisinä, mutta niiden käytön suhteen mielipiteet jakautuvat vahvasti. Osa miehistä katsoo, että jodhpurit kuuluvat vain ja ainoastaan ratsastuspiireihin, jonka myötä niitä kaupungissa käyttävä on tullut hyvin kauas talleilta. Toinen osapuoli tuumaa, että oikeissa kokoonpanoissa jodhpurit toimivat mainiosti myös tallien ulkopuolella.
Jodhpur-saappaat eroavat muista varsikengistä kapean ja virtaviivaisen siluettinsa sekä ohuiden nahkaremmiensä ansiosta. En muista koskaan nähneeni Suomessa ketään jodhpureissa, mutta todennäköisesti mallin omistavia löytyy pieni määrä. Itse asetun jääräpäiden puolelle ja totean, että jodhpurit saisivat jäädä ratsastuspiirien elegantiksi ja omaleimaiseksi jalkineeksi. Jos ne jossain vaiheessa suurella joukolla kaupunkeihin siirtyvät, parhaiten niiden kanssa yhteen sointuisivat farkut.
Kategoria Jalkineet | Merkintä:
-
Märkäajo
6September 22, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Lukijoiden iloksi 25 vuotta parturina toiminut The Gentleman’s Shop -verkkokaupan omistaja Robert Johnston opastaa näin virtuaalisesti märkäajon saloihin. Huolellisesti laadittu kuusiminuuttinen koostuu pesusta, vaahdottamisesta ja vaahdon levittämisestä, hitaasta ajosta, kylmällä vedellä huuhtelemisesta, alunapuikolla viimeistelemisestä ja kosteuttamisesta. Mikäli näillä ohjeilla ei onnistu, vikaa on todennäköisesti terässä tai tekniikassa.
Kategoria Laatuhygienia, Linkkikokoelma | Merkintä:
-
Kuvioiden kohdistaminen
5September 22, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Vain korkealaatuisimmissa puvuissa pukukankaan kuviot on kohdistettu täsmällisesti ympäri rintakehän, taskuissa sekä rintataskussa. Valtaosassa pukuja rintatasku on naitettu oikein kuvioiden suhteen, mutta viimeistään taskut erottavat jyvät akanoista. Kuvioiden tasaaminen on kallista, joten tehdastuotetuissa halvoissa puvuissa tai keskinkertaisuuksien parissa yksityiskohtaa ei ole. Esimerkiksi Brioni, Kiton, Savile Row -liikkeet ja kaikki ammattitaitoiset räätälit kautta pallon varmistavat, että mies on oikein ja huolella puettu. Kuitenkin hartioiden kohdalla tehdään useimmiten poikkeus: esimerkiksi räätäliluomusten kohdalla hartialinjan oikea istuvuus on tärkeämpää kuin vaikkapa liituraitojen tasainen linja, joten kuvioita ei tasata hartioissa.
Kategoria Eleganssi, Puvut, Räätäliliikkeet | Merkintä:
-
Tricker’s
4September 22, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Vuonna 1829 herrasmies nimeltä Joseph Barltrop ryhtyi valmistamaan jalkineita Lontoossa. Samana vuonna hänen poikansa Walter meni naimisiin muuan Clara Louise Trickerin kanssa, ja yhtiön nimi vaihdettiin muotoon R.E. Tricker Ltd. Kaiketi nimen helpomman äänneasun vuoksi. Vuonna 1905 Lontoo kävi ahtaaksi, ja yhtiö muutti Northamptonin St. Michaels Roadille jossa tehdas yhä on. Jalkineiden korkea laatu ja erityisesti Tricker’sin omistautuminen kestäviin nahkasaappaisiin on kantanut valmistajan halki vuosisatojen, ja tänä vuonna yhtiö juhlii 180. syntymäpäiväänsä. Matkan varrella mukaan on myös tarttunut Walesin prinssin kuninkaallisen hovihankkijan sinetti. Mikä parasta: toisin kuin turhan moni muu valmistaja, Tricker’s on yhä alkuperäisen perheen omistuksessa – jo viidennessä sukupolvessa.
Yhtiön linjastoja:
- Country Shoe, joka tarjoaa maaseutukäyttöön suunnattuja jalkineita
- Country Boot, joka tarjoaa maaseutusaappaita
- 1829, joka tarjoaa perinteisiä reunoskenkiä moderneilla lesteillä
- Jermyn Street, joka tarjoaa reunoskenkiä perinteisin lestein
- Made to Measure, jonka kautta asiakas saa suunnitella täysin vapaasti jalkineparin yhtiön valmislestille
Kaikki Tricker’sin jalkineet valmistetaan bench made -periaatteella ja Goodyear welt -rakenteella. Pohjavaihtoehtoja ovat nahkapohjat, tuplanahkapohjat, commando-pohjat, dainite-pohjat sekä tammiparkitut pohjat. Made to Measuren kautta villeimmätkin luomukset saavat elon noin 500 punnalla ja tällöin myös cordovan-nahka on mahdollisuus. Lisäksi Tricker’s tarjoaa täysin kattavan huoltopalvelun, sekä hyvin huokeita pikkuvikaisia jalkineita eBay-myymälässään. Yhtiön saapasmallistoa pidetään yleisesti korkeatasoisimpina englantilaisina reunossaappaina, mutta pukukenkiin eri foorumien asiantuntijat suhtautuvat melko nuivasti. Saappaiden lestit ovat kookkaita, joten Tricker’siin päätyvän on suositeltavaa ottaa puoli kokoa pienempi pari.
Kategoria Kuninkaalliset hovihankkijat, Laatuvalmistajat, Verkkokaupat | Merkintä:
-
Made by Hand
3September 19, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Askandyn ja Styleforumin keskustelupalstoilla vaikuttava nimimerkki jefferyd on alalleen vihkiytynyt räätäli. Paitsi että hän osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, hän pitää myös omaa blogiaan jota voi suositella kaikille edistyneemmille vaateintoilijoille. Made by Hand -sivustollaan Jeffery esittelee erilaisia räätälitekniikoita, -rakenteita ja -vinkkejä, joista on apua eninnä alalla toimiville. Myös omia luomuksiaan hän esittelee ajoittain. Maallikkoa kiinnostanee todennäköisesti Jefferyn suorittamat valmisvaatetoimijoiden dissektiot, joissa Brionit, Oxxfordit sekä muut avataan ja vaatteiden sisärakenne esitellään lukijalle. Esimerkiksi full canvas -termi avautuu paljon paremmin, kun näkee mitä tällaisella rakenteella toteutettu puku on sisuksiinsa saanut.
Perinpohjaisesti, edistyneesti ja vakaumuksella:
Kategoria Linkkikokoelma | Merkintä:
-
Daks
2September 17, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Vuonna 1894 herrasmies nimeltä Simeon Simpson perusti nimeään kantavan räätäliliikkeen Lontooseen. Vuoteen 1917 mennessä kauppa oli käynyt niin hyvin, että hän kykeni perustamaan vaatetehtaan samaiseen kaupunkiin. Kasvu oli vahvaa, ja vuonna 1929 edessä oli muutto suurempiin tiloihin Stoke Newingtoniin. Kolme vuotta myöhemmin Simeon oli valitettavasti kuollut, mutta hänen Simpson-liikkeestään oli ehtinyt kasvaa Englannin kuudeksi suurin miesten vaatteiden valmistaja, joka vei korkeaa laatua myös ympäri maailman.
Yhtiön johtoon astui Alec Simpson, joka päätti viedä sen uusille urille. Tilaus- ja mittatilausvaatteiden lisäksi yhtiö ryhtyi tuottamaan myös valmisvaatteita, ja vuonna 1933 rekisteröitiin DAKS-tavaramerkki. Tämän nimikkeen uskotaan olevan yhdistelmä sanoista “dad” ja “slacks” – siis isähousut. Vuotta myöhemmin DAKS patentoi melko mullistavan uutuuden housurintamalla: lantiokiristimen, jonka ansiosta yhtiön housut eivät tarvinneet vyötä tai housunkannattimia. Samana vuonna myös valmistettiin ensimmäiset naisten vaatteet. Alec Simpson myös osti vanhan geologisen museon rakennuksen, johon hän avasi vallankumouksellisen tavaratalo Simpsonin.
Kauppa kukoisti siihen malliin, että Stoke Newingtonin tehdas kävi ahtaaksi ja DAKS muutti valmistustilansa Skotlannin Larkhalliin. Uusi kookas tehdas avattiin vuonna 1948. Kova työ palkittiin vuonna 1956 kun Simpson sai Edinburghin herttuan kuninkaallisen hovinhankkijan sinetin. Neljä vuotta myöhemmin kuningatar myönsi yhtiölle toisen mokoman. Vuonna 1976 edessä oli uusi aluevaltaus. Yhtiön toimitusjohtaja Johnny Mengers suunnitteli DAKSin House Check -tartaanikuvion, joka koristi tästä lähtien lukuisia vaatteita joko suoraan kankaassa taikka sitten vuoressa. Kamelin ja vikunjan värit valittiin tietoisesti kuvaamaan erittäin hienoja materiaaleja, musta päällisraita puolestaan toi eleganttia kontrastia.
80-luvun puolella DAKS keskittyi tarkemmin asusteisiinsa, ja 1983 yhtiö sai peräti kolmannen hovihankkijan sinetin, tällä kertaa Walesin prinssiltä. Esimerkiksi Barbourin ja John Lobbin ohella DAKS on harvoja peräti kolminkertaisella kunnialla tunnustettuja yhtiöitä. Vuonna 1994 juhlittiin koreasti DAKSin satavuotista olemassaoloa, ja pari vuotta myöhemmin julkaistiin yhtiön kauppakeskuksen kunniaksi kirja “The British Tradition – Simpson, A World Of Style”. Tästä huolimatta vuonna 1999 yhtiön johtoryhmä päätti lakkauttaa ostoskeskuksen ja suunnata DAKSin voimavarat merkin vahvistamiseen. Simpson (Piccadilly) sulki ovensa viimeisen kerran saman vuoden tammikuussa.
Vuonna 2000 yhtiö avasi uuden lippulaivamyymälänsä osoitteessa 10 Old Bond Street. Esittely- ja myymälätilaa löytyy tuhansien neliömetrien verran, ja kolme vuotta myöhemmin pienempi miesten myymälä avasi ovensa kunniakkaalla Jermyn Streetillä. Vuonna 2005 suunniteltiin naisten luksusmallisto, miesten vastaava vuotta myöhemmin. Lippulaivamyymälä koki täyden uudistumisen ja avautui ehompana 2007.
Tänä päivänä DAKS on yksi Britannian maineikkaimmista vaatetoimijoista, jonka miesten ja naisten vaatteita sekä asusteita viedään ympäri pallon. Tähän mennessä yhtiön tunnustartaani ei ole kokenut Burberryn House Checkin kaltaista arvonlaskua, ja kolme kuninkaallisen hovinhankkijan sinettiä ovat yhä tae korkeasta panoksesta. DAKSin suurimmat ulkomarkkinat ovat Kauko-Idässä, joskin saarivaltio suhtautuu omaan yhtiöönsä kovin lempeästi.
Kategoria Kuninkaalliset hovihankkijat, Laatuvalmistajat | Merkintä:
-
-
DocHolliday
2September 16, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Aikanaan Askandyn ja Styleforumin keskustelupalstoja selatessani päädyin – kuten jokainen aktiivilukija aikanaan – selaamaan What Are You Wearing Today? -ketjua. Huomioni kiinnitti anonyymi DocHolliday-nimimerkillä kirjoittava herrasmies, jonka kuvalliset tyyliesimerkit olivat toistuvasti tyylikkäimpiä sivustoilla näkemiäni. Tämän vuoksi päätin lähestyä häntä yksityisviestitse, ja ystävällisenä veijarina Doc lupautui virtuaalihaastatteluun jonka vastauksista Keikarin lukija pääsee nyt nauttimaan. Ketjun lopussa on vielä kattava kokoelma Docin erinomaisen tyylikkäitä yhdistelmiä, joista inspiraatiota kelpaa ammentaa.
“Osun mainostajaystävälliseen 18-34 -vuotiaiden kohorttiin, enkä vielä ole naimisissa taikka ehtinyt isäksi. Vaatteista olen ollut kiinnostunut jo lapsesta lähtien, jolloin käytin isoisäni hattuja sekä takkeja alituiseen. Myös ruudukkokuvioisista housuista pidin jo tällöin. Henkilökohtaisen tyylini juuret ovat hyvin paljolti siinä, mistä pidin jo kymmenvuotiaana. Tietämykseni vaatteista puolestaan olen kasannut kokoon vaihtelevista lähteistä, sekä verkosta että tosielämässä. Isoisäni oli tavattoman tyylikäs, hän näytti hyvältä oli sitten puvussa ja solmiossa taikka paitahihasillaan ja olkihatussa. Hänen tyylinsä oli vaivatonta, ja on yhä suuri inspiraation lähde.
Tyyliäni kuvailisin myös melko eklektiseksi, mutta syvästi perinteiseen amerikkalaiseen estetiikkaan polveutuvaksi. Minulla on monia vaikuttimia, mutta pidän vain vaatteita jotka sopivat yhteen ydintyylini kanssa. Silloin kun olen yrittänyt poiketa tästä liikaa, olen yleensä huomannut olevani tyytymätön tuloksiin. Jokusen yrityksen ja erehdyksen jälkeen olen tullut hyväksymään itseni luonnollista hartialinjaa ja button down -paitaa arvostavana tyyppinä. Suurin yksittäinen intohimoni vaatteissa ovat irtotakit, sillä ne ovat niin monipuolisia ja hauskoja. Aikakausista 1960-luvun alku ja keskiväli ovat vaikuttaneet tyyliini eniten.
Vaatekaappini koostuu valmisvaatteista, lukuun ottamatta paria paitaa ja muuta vaatekappaletta jotka olen teettänyt. Miltei kaikki on ostettu alennuksesta, mutta minulla on myös muutama isoisältä peritty vaate joita arvostan suuresti. Tyyli-ikonejani ovat isoisäni, Marcello Mastroianni, John Steed “Kostajista” ja, varhaislapsuuden vaikuttimena, Tom Bakersin Doctor Who. WAYWT-viestiketjuun lisäämäni ovat ovat enimmäkseen yhdistelmiä jotka koen kiinnostaviksi tai epätavallisiksi. Makuni voi erota monista foorumien jäsenistä, joten haluan kuvien avulla kuvita edustavani erilaista tyylispektriä. Mielestäni kaikki kuvat eivät ole onnistuneita, joten mielelläni otan myös vastaan palautetta.
Ydintyylini on tosiaan amerikkalainen, mutta myös Italiasta ja Englannista olen ottanut vaikutteita. Englantilaisen eksentrikon käsite on hyvin vetoava, ja pidän ajatuksesta käyttää joitakin vaatteita vain koska tuntuu siltä – ja pitää niitä vain itseni tähden. Italialaisilla puolestaan on ihastuttava tapa käyttää vaatteitaan välinpitämättömään tapaan [sprezzatura]. Molemmat näkemykset ovat hyvin sopivia amerikkalaisen pehmeän hartialinjan tyyliin. Vaatteiden ohella intohimojani ovat matkustelu, maalaaminen, hyvät kirjat ja laaturuoka.
Vinkkini vastikään klassisesta tyylistä innostuneelle: ole tosi itsellesi ja pyri tuntemaan olosi mukavaksi vaatteissasi. Muista, että vaikka kuinka hyvältä jokin uutena näyttäisi, se tulee näyttämään vain paremmalta pitkän iän ja hyvän huollon myötä – jos se on hyvää laatua.”
Kategoria Kohtaamisia | Merkintä:
-
-
Blue, blue shoes
1September 16, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Yksi harvinaisimmista reunoskenkäväreistä on sininen. Mieli hakee sopivaa käyttökohdetta formaaleille sinisille jalkineille, mutta kovin harvassa ne ovat. Joitakin vastauksia voi löytää vaaleista puuvillahousuista, mutta niiden parissa ruskean sävyt toimivat paljon paremmin. Värin esittämät haasteet eivät kuitenkaan lannista kelpo dandyä, joka kokee sinisen vain yhtenä uutena mahdollisuutena. Ratkaisu pulmaan löytyy Northamptonista.
Siniset jalkineet muuttuvat osaavissa käsissä upean harvinaisiksi pukukengiksi värjäyksen myötä. Sininen väri saa päälleen monta kerrosta mustaa väriä, kunnes oikea sävy on saavutettu: tummansininen jalkine, joka on niin musta että se käy mustasta. Lopputulosta voisi luonnehtia Windsorin herttuan yönsinisen frakin kaltaiseksi – sävy on taatusti tumma ja riittävän formaali, mutta oikeassa valaistuksessa sinisyys paljastuu. Tällaista paria en koskaan ole nähnyt kuvassa tai luonnossa, mutta esittämäni vision toteuttaja saa omakseen hyvin harvinaisen jalkineparin, joka hakee sävynsä upeudessa vertaistaan.
Kategoria Jalkineet | Merkintä:
-
Kesämies
2September 16, 2009 kirjoittaja Ville Raivio
Koska syyskuu on yhä kummallisen lämmin, yksi kesäinen kokoonpano on vielä ajankohtainen. Esimerkkiä tarjoilee kuvan herrasmies: valko-siniraidallinen popliinitakki, vaaleanvihreä oxford-kankainen nappikauluspaita, punareunainen valkoinen taskuliina, siniset puuvillahousut, purjehduskengät – ilman sukkia.
Kategoria Oikeat yhdistelmät | Merkintä:
-
Keikari.com
Klassisesta miesten tyylistä, eleganssista ja kauniista elämästä.
