Chambray on hyvin vahva, kauempaa denimiä muistuttava puuvillakangas, jota käytetään erityisesti paitojen valmistukseen. Myös pellavasta valmistettuja tai painamalla kuvioituja chambray-kankaita on kudottu satunnaisesti. Kangas on syntynyt satoja vuosia sitten Ranskan pohjoisessa sijaitsevassa Cambrain kaupungissa, ja sen mukaan saanut alkuperäisen nimensä. Cambrai-nimi amerikkalaistettiin 1800-luvun alussa muotoon chambray. Cambrain seudulla kankaita on kudottu jo Keskiajalla, jolloin ne toivat kaupungille vaurautta. Chambrayn yleisin väri on kahden värisistä langoista muodostuva sininen, joka kudotaan valkoisista kudelangoista ja sinisistä loimilangoista. Chambrayssä on tiuha 1×1-mallinen palttinakudos eli langat vuorottelevat neliön muodossa, yksi yli ja yksi ali vuoron perään. Tämän ansiosta kangas on erityisen vahva, mutta se ei juurikaan jousta. Myös silittäminen voi olla vaivalloista. Kaukaa chambray-paita näyttää vaaleansiniseltä, valkoinen erottuu vasta lähemmin. Käytön, pesujen ja vuosien myötä chambray pehmenee ja väri haalistuu lähemmäs valkoista. Kangas on yleensä kudottu ohueksi sekä kevyeksi, ja sitä on käytetty paitojen ohella mekkoihin, haalareihin, esiliinoihin sekä lasten mekkoihin.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

Myös työvaatteissa sekä vanginvaatteissa chambray oli 1900-luvulla yleinen, ja mahdollisesti juuri tästä kankaasta juontuu englanninkielinen termi blue-collar worker, sillä tehdastyöläisten paidat olivat niin usein sinistä chambraytä. Suurimman suosionsa Chambray-paita sai, kun Yhdysvallat otti materiaalin käyttöön osana laivastonsa miehistön univormua. Toisen maailmansodan aikaan työunivormu koostui tummansinisistä dungaree-kangashousuista, valkoisesta T-paidasta, vaaleansinisestä Chambray-paidasta, mustista nahkakengistä ja valkoisesta laivastolakista. Paidassa oli kaksi rintataskua, kookkaat kissansilmänapit ja sen kaulus oli aina auki. Hihat olivat pitkät, mutta ne usein käärittiin kuumalla. Sodan jälkeen ylijäämäpaidat myytiin militarialiikkeissä ja chambray levisi ympäri USA:n halpojen ylijäämien muodossa.

Chambray näyttää kauempaa farkkukankaalta, mutta nämä kaksi eroavat toisistaan. Denim valmistetaan yleensä toimikaskudoksella eli sen pinnassa on vino ura, kun taas chambrayn pinta on tasainen. Farkkukangas on myös paksumpaa ja kaiketi maailman yleisin housumateriaali, mutta chambray on ohutta eikä juuri veny, joten se ei kestäisi housukäytössä hyvin. Levi’sin yhtiön lyhyt historiikki mainitsee 1970-luvun olleen erinomaista chambray-aikaa, sillä tehdas myi silloin kaikenlaisia vaatteita tästä kankaasta. Tänä aikana myös muuan Steve McQueen suosi nöyrää chambray-paitaa sekä valkokankaalla että vapaa-ajalla, ja rämäpään mallia miehet seurasivat innolla. Tämän jälkeen chambraylle kävi huonosti, sillä se ikään kuin unohtui suurempien vaatevalmistajien mallistoista. Vasta 2000-luvun alussa kangas löydettiin joukolla uudelleen ja se elää tällä hetkellä renessanssiaan. Yhä useampi valmistaja tarjoaa nykyisin vapaa-ajan paitoja monissa muodoissa, mutta rohkelikot myös käyttävät chambray-kauluspaitoja solmion kera toimistossa. Chambray on taivaltanut pitkän matkan tehtaista, vankiloista ja pelloilta jokamiehen sisäsiistiksi paidaksi.