RSS Feed

Panama-hattu

2

August 10, 2014 by Ville Raivio

Panama-hattu on nimestään huolimatta ecuadorilainen hellepäähine, joka kudotaan Toquilla-kasvin lehdistä. Tätä kasvia kutsutaan myös Panama-palmuksi, mutta biologit kertovat sen olevan yksisirkkaisten lahkoon kuuluva kairapalmukasvi, siis palmu vain lempinimeltään. Ecuadorissa Toquillan lehdistä on kudottu päähineitä satojen vuosien ajan ennen kuin Panama-hattu sai nykyisen nimensä, joka on perua 1800-luvun kasvaneesta maailmankaupasta. Tällöin ecuadorilaisia hattuja kuljetettiin yli tuhat kilometriä pohjoisen Panamaan, jonka mainio sijainti takasi varmat markkinat ja paremman hinnan. Vuosisadan puolivälin kultaryntäys Kaliforniaan toi Panamaan runsaasti onnenkoittajia matkalla kultakentille, ja he ostivat osavaltion kuumaan ilmastoon sopivia hattuja maan toreilta.

Samoin Panaman kanavaa kaivaneet työmiehet käyttivät näitä päähineitä, sillä työpäivät olivat pitkiä eikä aurinko antanut armoa. Valtaosa hatuista ostettiin Panamasta ja nimi on tämän myötä pysynyt. Kuitenkaan Ecuadorissa hattua ei kutsuta Panamaksi vaan nimellä sombrero de paja toquilla, Toquilla-olkihattu . Vuoden 1855 maailmannäyttely Pariisissa toi Panama-hatun suuren maailman kokeiltavaksi ja tästä alkaen maailmanlaajuinen suosio on kestänyt aina 2000-luvulle asti. Näitä hattuja toki näkee harvemmin nyt kuin vielä 1940-luvulla, mutta hellehattu on kestänyt aikaa paremmin kuin huopahattu.

Valtaosa klassisista miesten päähineistä on saanut arvostuksen lämpönsä vuoksi: villakangaslätsä, huopa-fedora tai kaninkarva-homburg eristävät päästä nousevan lämmön, mutta suojaavat samalla silmiä auringolta ja päänahkaa viimalta. Panama suojaa päänahkaa ja silmiä auringon pistelyltä, mutta pitää samalla pään kylmänä. Huokoinen kasvikuitu päästää hien haihtumaan ja sallii jokaisen tuulenpuuskan lävitseen. Käsintehdyt ja alkuperäiset Panamat valmistetaan Ecuadorissa valtaosin Montecristin, Jipijapan ja Cuencan kaupungeissa. Vain kymmenys tuotannosta jää maan omaan käyttöön, sillä Panama on tunnettu ympäri maailman. Tämä päähine on vahva, joustava, kevyt, ilmava ja hyvin mukava helteellä. Panamat arvotetaan lankalukunsa mukaan, vaikka hattuja ei luodakaan langasta vaan kuidusta. Mitä enemmän yhteen kudottuja kuituja voi tuuman pituudelta laskea, sitä laadukkaampi hattu on.

Tiheästi kudotun hatun valmistaminen on hidasta, mutta suuri määrä kuituja takaa vahvemman ja paremmin joustavan hatun. Samalla hinta nousee, sillä kutoja on sidottu yhden hatun pariin pidemmäksi aikaa. Käyttötaiteesta voi puhua, kun hatun valmistaminen on vienyt lähemmäs puoli vuotta. Kaupoista löytää myös koneellisesti kudottuja Panamoita, mutta niistä puuttuu romanttinen mielikuva ihmisestä, joka suuressa nerokkuudessaan käyttää luonnon suomia anteja luodakseen jotain kaunista sekä hyödyllistä. Vaikka useimmiten nähty Panama-tyyli on trilby, hatun nimi viittaa enemmän valmistustapaan, -maahan ja -materiaaliin kuin ulkomuotoon. Niinpä Panama taipuu sekä edustavaan että vapaa-ajan löhöilyyn riippuen hatun muodosta. Panaman suosion syy on selvä: parempaa päähinettä minkä tahansa maan kesäheilteille ei ole.

Kaiken ja enemmän Panamasta löytää journalisti Brent Blackin sivustolta, sillä hän on omistanut viimeiset kolme vuosikymmentään tämän päähineen saloille.

Kuvat: Matti Airaksinen


2 comments »

  1. Ville Raivio says:

    Surullinen totuus, jos näin on päässyt käymään. Missä kaupung(e)issa vierailit?

  2. Lauri says:

    Ecuadorissa käyneenä voin todistaa, että Panama-hattua siellä käyttävät vain turistit. Konkistadorien jälkeläisillä on lippikset, jos heillä jokin päähine käytössä on. Intiaaneilla on taas omintakeiset huopahatut.

    Mutta eipä Suomessakaan pidetä juhlatilaisuuksissa kansallispukua.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari