RSS Feed

Miesten takin käännemallit

4

November 15, 2011 by Ville Raivio

Nykyisin pukujen käänteitä dominoi kaksi tyyliä, lovikäänteet ja pystykäänteet. Vanhoja valokuvia tai taidokkaasti puvustettuja elokuvia katseleva kuitenkin havaitsee aiemmin olleen toisin. Käänteiden mallin suhteen oli suurenmoinen vaihtelu sekä koossa että leikkauksissa, mutta jostain kummaksi jääneestä syystä vain kaksi on selvinnyt hyvin elinvoimaisena 2000-luvulle. Ylimmässä kuvassa on niistä yleisin, lovikäänne, joka varsin mitäänsanomattomana ja tylsänä hallitsee pukuimperiumiaan. Tämä malli on ennen kaikkea harmaa sen vuoksi, kun taidokkaasti ja edes hitusen kiinnostavasti leikattuja lovikäänteitä on hyvin vaikea löytää. Tällä saralla italialaiset valmistajat ansaitsevat loputtomat kiitokset, sillä valmistajat, kuten Borrelli, Kiton, Isaia, Brioni ja Attolini tarjoavat niille näyttäviä leikkauksia.

Toisena mallina on jo mainittu pystykäänne, jota näkee eninnä kaksirivisissä puvuissa. Omaan silmääni pystykaulus on miellyttävin valinta, sillä tämä malli näyttää kiinnostavalta jopa kehnoimpien valmistajien takeissa. Pystykaulus pidentää käyttäjäänsä ja nostaa katseen kuin automaattisesti ylöspäin suoraan kasvoihin, joissa silmät toivon mukaan eniten viipyvät. Malli on poikkeuksetta käytössä kaksirivisissä puvuissa, useimmissa smokeissa ja kaikissa frakeissa. Yksirivisten pukujen saralla se on harvinainen näky ja tilaisuus erottua edukseen.

Kolmas tyyppi on todella harvinainen, kenties uniikki malli, jota amerikkalainen dandy-journalisti Gay Talese suosii. En ole koskaan nähnyt Suomessa fishmouth- eli kalansuu-tyylistä käännettä, joka poikkeavan ulkomuotonsa vuoksi on rohkean pukeutujan valinta. Mikäli sen mielii itselleen, tulee asioida hommansa osaavan räätälin pakeilla tai syöksyä ulkomaille ostelemaan. Omistajan tulee myös valmistautua vastaamaan uteliaiden kysymyksiin eksentrisestä mallista, mieluiten kuivan pisteliäästi.

Neljäntenä lovikäänne, jossa on ns. throat latch. Tämä erillinen kangassuikale mahdollistaa käänteiden liittämiseen yhteen siten, että kurkku peittyy lätkällä ja saa suojaa viimalta. Suomessa en ole koskaan tähän malliin törmännyt, brittilässä se on satunnaisesti tarjolla maaseututyyliä seuraavissa tweed-takeissa. Keikarissa esitellyssä Huntsmanin takissa on tämä kaulusmalli tarkemmin havainnollistettu.

Viidentenä vinkkaan lukijan pariisilaiskäänteiden pariin, se on lovi- ja pystykäänteen harvinainen risteymä, joka ei juuri lainkaan käytössä Ranskan ulkopuolella.

Lisäksi on hyvä muistaa harmonian vaatimus. Jokaisen pikku- tai päällystakin kaulusten leveyden on paras vastata miehen rintakehän leveyttä. Tämä on niin tärkeä seikka, että kertaus on paikallaan: kaulusten leveyden tulee olla harmoniassa rintakehän leveyden kanssa. Juuri tämä on pääsyy siihen, miksi valokuvat 70-luvun puvuista nostattavat ivahymyjä: aikakauden liioitellut käänteet eivät sovi oikein kenellekään. Isolle miehelle siis leveät käänteet, pienemmälle veijarille minimaalisemmat. Takin napituskohdan kultainen leikkaus on jonkin verran navan ylä- tai alapuolella, riippuen toki kantajan omasta mausta. Napa on hyvä pitää mielessä, sillä liian suuri poikkeaminen suuntaan tai toiseen tuottaa oudonnäköisen lopputuloksen. Esimerkiksi erittäin matalalle leikatut käänteet, kuten on laita Giorgio Armanin takeissa, eivät pue ketään.


4 comments »

  1. Quijote says:

    Olenko ainoa jota häiritsee sanan “kaulus” käyttö “käänteiden” asemesta. Sekä lovi- että pystykäänteisissä takeissa kaulusosahan (collar) on täysin samanlainen, ero on käänteissä (lapels). Sana “pystykaulus” yhdistyy mielessäni ainoastaan paidan- tai takinkaulukseen joka on pystyssä.

  2. Ville Raivio says:

    Päiviä, Jami.

    Pikkutakki viittaa mihin tahansa puvunomaiseen takkiin: puvuntakkiin, irtotakkiin, samettitakkiin jne. Irtotakki sen sijaan viittaa ainoastaan pukukankaasta tehtyyn takkiin, jolle ei myydä samasta kankaasta tehtyjä housuja.

    Itse suosin erottelua irtotakin ja puvuntakin kera. Sana “pikkutakki” on mielestäni ruma.

  3. Jami says:

    Olenko vain outo ihminen, mutta itseäni häiritsee sana “pikkutakki”, mielummin suosin sanaa “irtotakki”. Tekee miele läppäistä itseäänkin avokämmenellä naamalle kun joskus vahingossa suustani päästän “pikkutakin”. No ehkä olen vain outo :)

  4. Anonymous says:

    Ensiksi kiitän erittäin asiallisesta blogista!

    Neljäs kaulusmalli, arvelen sen olevan vain tavallisen sulkumekanismin jota käytetään erityisesti urheilullisissa pikkutakeissa. Liitty mielestäni varsinkin britannien suosimaan maaseututyyliin. Mallia näkee vaikkapa komisario Lynleyn yllä samannimisessä TV-sarjassa. Mielestäni kyseessä on sama funktio kuin Huntsmanin takissa, jota toisaalla blogissasi juuri esittelit. Läpyrä on robustimmassa vaatteessa vain jätetty näkyville, kauluksen saa helpommin kiinni _tarvittaessa_.

    Esim. Booksterin tweed-tilaamo esittää mallin nimeksi englanniksi "Collar with Tab" – huomaa: "collar", ei "lapel". Kauluksen jatkeenahan se on.

    esim:
    http://www.orvis.com/store/productchoice.aspx?pf_id=9K5Y&dir_id=885&group_id=916&cat_id=7826&subcat_id=7827

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari