RSS Feed

Kongon sapeurit

3

June 13, 2009 by Ville Raivio

Vuonna 1880 ranskalaiset saapuivat kolonisoimaan Kongon. Riiston, ryöstelyn ja muun huonon käytöksen ohessa valkonaamaiset ulkomaaneläjät toivat kongolaisille klassisen herrasmiehen käsitteen. Monet juusto- ja viinivaltiolle työskentelevistä nuorista kongolaisista kokivat ranskalaiset erittäin tyylikkäinä, hienostuneina ja teknologiansa johdosta myös ylivertaisina. Lähikontakti hyvin toisenlaisen kulttuurin kanssa synnytti myytin pariisilaisesta eleganssista, ja kaipuun kauniimpaan elämään. Tämä jätti suuren jäljen Kongon miehiin. Sapeur-termi on lyhenne nimestä Société des Ambianceurs et Des Personnes Élégantes. Aiemmin nuoret sapeurit olivat uudistajia ja uusien ilmiöiden sanansaattajia, jotka matkasivat Eurooppaan ja palasivat Kongoon jännittävien vaatteiden, esineiden sekä tarinoiden kera. Nykyisin tilanne on muuttunut. Kuten monet nuoret afrikkalaiset, myös kongolaiset näkevät Euroopassa ratkaisun elintason parantamiseen. Monet haaveilevat paremmasta elämästä Afrikan ulkopuolella.

Vuonna 1922 muuan kongolainen herrasmies nimeltä G.A. Matsoua räjäytti pankin. Hän oli ensimmäinen kongolainen, joka matkusti Ranskaan saakka ja palasi Pariisista pukeutuneena päästä varpaisiin kuten autenttinen ranskalainen. Hän aiheutti suuren hämmästyksen maanmiestensä keskuudessa, ja Matsoualla oli myös kunnia olla ensimmäinen kongolainen grand sapeur. Sanomattakin on selvää, että kateus ja ihailu sytyttivät Kongon miehissä suuren halun pukeutua kuten Matsoua. Tämän päivän sapeurit ovat yhteisöissään kunnioitettuja ja ihailtuja jäseniä, ja suhtautuvat itseensä pikemminkin taiteilijoina kuin pukeutujina. Heidän hienostuneet tapansa ja pikkutarkka pukeutumisensa tuovat eleganssia muutoin kovin vaatimattomiin kyläyhteisöihin. Jokaisella sapeurilla on oma eleiden repertuaari ja tyylillinen tavaramerkki, joka erottaa hänett muista. Myös yhteinen unelma yhdistää, sillä jokainen sapeur haluaa ehdottomasti jonakin päivänä matkata Pariisiin ja palata sieltä Kongoon eleganssin ruhtinaana.

Sape puolestaan on ranskalainen slangisana, joka tarkoittaa tasokasta pukeutumista. Tyylikkäästä herrasmiehestä sanotaan usein “il est bien sape”. Termi sapeur on afrikkalainen uudissana, joka viittaa elegantisti pukeutuneeseen ihmiseen. Kongolaiset sapeurit eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet ainoastan pukeutumisesta, vaan suurta vaivaa nähdään myös hyvien tapojen, kohteliaisuuden ja moraalisuuden eteen. Poikkeuksetta kongolainen sapeur-ilmiö on miehinen, ja kauemmin sapenneet herrasmiehet vihkivät nuoret  suotuisan tyylin saloihin. Tämä intohimo kulkee usein suvussa, mutta poika saa itse päättää haluaako ryhtyä sapeuriksi. Yleensä sapeurit pukeutuvat parhaimpiinsa vain viikonloppuisin ja erikoistapauksissa. Kuuluisien muotihuoneiden luomukset ovat hyvin tärkeitä, ja merkki saa näkyä. Asu päästä varpaisiin saattaa maksaa yli 2000 euroa, mikä on valtava summa Kongossa.  Ironista on, ettei monella sapeurilla ole töitä. Epätoivoisimmat sortuvat rikoksiin, rötöstelyyn ja rienaamiseen saadakseen merkkivaatteita. Valtaosa kuitenkin aloittaa monivuotisen vaatekaapin kokoamisen lainatulla tai käytetyllä puvulla.

Huolimatta Kongon peräti kolmesta sisällissodasta, jotka ovat seuranneet itsenäistymisen jälkeen, sapeurit ovat rauhan miehiä. He puolustavat korkeaa moraalisuutta, ja yksi suosittu hokema on “Sapea voi olla vain rauhan aikana.” Esimerkiksi Société des Ambianceurs et Des Personnes Élégantes lopetti toimintansa kokonaan vuonna 1997 alkaneen sodan jälkeen, ja palasi vaikuttamaan vasta viisi vuotta myöhemmin. Sapeurit ovat myös osa Kongon kansallista identiteettiä, ja paikalliset ovat ylpeitä maineestaan Afrikan tyylikkäimpänä kansana.

Ulkomailla sapeurit tulivat tunnetuiksi vasta kinshasasta kotoisin olevan laulaja Papa Wemban myötä. Hän vieraili usein Brazzavillessä, jossa ilmiö on vahvimmillaan, ja kiinnostui suuresti tyylikkäistä kansanmiehistään. 60-luvulla juuri Wemba lauloi ja kertoi ulkomailla sapeureista, ja sai muut kiinnostumaan Kongon tyylillisestä historiasta. Jossain mielessä sapeurit ovat Kongon eliittiä. Vaikutusvaltansa ansiosta he ovat nostaneet etiketin ja suotuisat tavat korkeaan arvoon, ja maan poliitikot sekä muutoin varakkaat joutuvat kunnioittamaan sapeurien mielipiteitä. Esimerkiksi muuan sapeur nimeltä Romario palkattiin  aikoinaan tärkeimpien ministereiden neuvonantajaksi.

Sape-käsite on kiehtova antropologinen ilmiö esimerkiksi sen vuoksi, että se antaa sapeureille toivoa muutoin rankassa elämässä. Nuorten tulevaisuus on kovin synkkä, töitä ei juuri ole ja taudit vaivaavat. Vanha sapeur nimeltään Lamame toteaa: “Kun pukeudun parhaimpiini ja suuntaan kaduille, ja ihmiset ihailevat tyyliäni, minä unohdan huoleni kokonaan. Nämä ovat onnen hetkiä, jotka saavat minut uskomattoman iloiseksi”.

Sapeureilla on tärkeä sosiaalinen rooli. He ovat naapuruston julkkiksia ja täyttävät saman tyhjiön kuin televisiosta tutut kasvot. Heidän läsnäolonsa on tärkeää hautajaisissa, juhlissa sekä muissa tapahtumissa, jotta niihin saataisiin ripaus aistikkuutta. Kuten suomalaiset julkkikset, kaikki kongolaiset sapeurit tunnetaan. Tämän lisäksi heidän sukunsa, asuinpaikkansa sekä taustansa ovat tutut monille. Monessa mielessä sapeurit ovat kuin 1800-luvun seurapiiridandyjä, hyvän maun ja kauneuden lähettiläitä, jotka hurmaavat seuralaisensa kepeällä sanailulla.

Tämän päivän sapeurit pukeutuvat eninnä samoin kuin 1930-luvun länsimaiset herrasmiehet. Myös modernia pukutyyliä näkee, mutta harvemmin. Poikkeuksena on Ranska, jonka kongolaiset maahanmuuttajat suosivat erittäin näkyviä designer-logoja sekä rennompia vaatteita. Kongolaiset sapeurit haaveilevat yhä matkasta Pariisiin, jossa tarinoiden mukaan kaikkein hienostunein eleganssi suorastaan leijuu ilmassa. Valitettavasti tuota Pariisia ei enää ole, jos se koskaan oli edes olemassa. 2000-luvulla myöskään käsitykset hyvistä tavoista, huolellisesta puheesta ja moraalisuudesta eivät ole arvostettuja kuten ennen.

Yhä jotkut sapeurit pääsevät Ranskaan asti, ja palaavat kotipuoleen voittajina, grand sapeureina. Aiemmin tähän riitti pari pukua, mutta nykyisin sosiaalinen paine on paljon kovempi. Perheet voivat olettaa poikien palaavan rahakkaina, ja tästä syystä monet jäävät Pariisiin useaksi vuodeksi omaisuutta kartuttamaan. Ranska on kuitenkin kallis maa ja kouluttamattomat kongolaiset eivät välttämättä löydä töitä, joten unelma Pariisista voi koitua suureksi suruksi.

Ylläoleva artikkeli on suomennos Hector Mediavilla Sabatén alkuperäistekstistä.

Tietääkseni missään muussa Afrikan maassa dandyismin henki ei elä samoin kuin Kongossa, joka on kiehtova esimerkki länsimaisen ja afrikkalaisen  kohtaamisesta.

Kuvat (C) Hector Mediavilla Sabaté.

http://zonezero.com/exposiciones/fotografos/mediavilla/index.html

http://www.lasape.com/

Bakongon sapeureja, kuvagalleria

Sapeureista Youtubessa (ranskaksi)

Sapeureista, Papa Wemban musiikilla

Dokumentti Papa Wembasta


3 comments »

  1. Ville Raivio says:

    Iltaa, K.S.

    Kiitän kehuista. Kirjaprojekti on työn alla, ja eiköhän jonkin sortin Magnum Opus löytäne tiensä markkinoille vuoden, parin kuluessa.

    Lisää tyyli-infoahan löytyy toki myös Keikarin foorumin puolelta.

  2. K.S. says:

    Kyseinen ilmiö on kaikessa hupaisuudessaan erittäin kiehtova ja arvostettava.

    Luettuani blogiasi parisen päivää olen positiivisesti yllättynyt sivuston sisällön kattavuudesta. Teet täerkeätä työtä niin kulttuurisesta kuin viihteellisestäkin näkökulmasta, kaikki arvostukseni sinulle siitä syystä. Myös kielenkäyttösi on miltei Waltarimaisella tavalla nokkelaa ja sulavaa. Oletko Ville koskaan pohtinut klassisen herrasmiestyyli- aiheisen kirjan kirjoittamista? Sinusta saattaisi nimittäin olla tehtävään perusteellisuutesi ansiosta.

  3. Bond, James says:

    Sanoilla sapeur ja la sape on ranskassa myös paljon vanhempi ja luulisin myös, paremmin tunnettu merkitys sotaväen parissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *





Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari