Francis Bown on englantilainen ravintolakriitikko, sopivasti joutilas mies ja vankka tilausvaatteiden kannattaja. Hän luotsaa sivustoja Bown’s Best sekä Bown’s Bespoke, joissa äärimmäinen laadun tavoittelu ja hienostuneen huvittava sanailu kohtaavat. Bown vastasi Keikarin haastattelupyyntöön noin viikko sitten.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

“Luulenpa syntyneeni laatuvaatteista kiinnostuneena, sillä minulla ei ole muistikuvaa ajasta jolloin tyylilliset asiat eivät olisi kiehtoneet minua. Pidän säännönmukaisuudesta, järjestyksestä, “sopivuudesta” ja hienosta käsityöstä. Kaikki nämä tulevat yhteen kauniissa tilauspuvussa tai parillisessa tilausjalkineita.” Aiemmin elämässään Bown vietti useita vuosia pappismiehenä Englannin anglikaanisessa kirkossa, mutta erosi kirkkokunnasta ja kääntyi roomalais-katoliseksi sillä koki kirkkonsa uuden nais”pappeuden” suoranaiseksi apostasiaksi. Toimiessaan vähävaraisen maakuntakirkon pappina, hänen alituinen pyrkimyksensä jumalanpalveluksissa oli pyrkiä tarjoamaan Jumalalle vain parasta. Osana tätä pyrkimystä oli hankkia kaikkein kauneimpia liturgisia vaatteita, joita oli mahdollisuus saada. Tämän Bown koki imperatiivina. Toimi sekä heijasti arvokkuutta siihen, mitä oli tapahtumassa, että avusti tuomaan jokaisessa messussa osana olevan “pilkahduksen Taivaasta”.

“Nyt kun pukeudun maallisiin vaatteisiin, tyylikkyys on vaatimus joka heijastaa haluni soveliaisuuteen ja – mikä tärkeintä – joka kertoo kunnioituksesta, jota koen ihmisiä kohtaan, riippumatta heidän toimestaan tai sosiaalisesta asemastaan. Näin ollen pukeutumisessa on kyse moraalisuudesta. Vallitseva nuhruisuuden kultti halventaa sekä näitä pukeutujia että osoittaa epämiellyttävän välinpitämättömyyden toisten arvokkuutta kohtaan. Kun menen vaikkapa ravintolaan, on hyvin masentavaa nähdä heitä, jotka tuumaavat hyväksyttäväksi saapua vetämättömissä vetimissä – ja jotka tämän jälkeen olettavat saavansa mitä suurinta arvonantoa tarjoilijoilta, joista eivät selvästi piittää pätkääkään.” Alun perin Bown ryhtyi kirjoittamaan pukeutumisen saralta uutispalvelu Reutersille, jota ennen hän oli laatinut ravintola-arvosteluita samaiselle yhtiölle. Kun heidän sivustonsa sulkeutui, kriitikko päätti Bown’s Bespoke -sivuston olevan paikallaan.

“Rakastan aitoja tilausvaatteita, mutta ymmärrän toki monelle herrasmiehelle – erityisesti nuoremmille herrasmiehille – niiden olevan yksinkertaisesti liian kalliita. Muistakaa silti, että irtokauluksisia valmispaitoja voi hankkia melko halvalla [englantilaisista] asianajajien vaatehtimoista Lontoon Chancery Lanen lähistöltä. Myös irrallisia valkoisia tärkättyjä kauluksia saa samoista liikkeistä vain 12 punnalla. Tämänkaltaisen jäykkäkauluksisen paidan käyttäminen on ollut ensimmäinen askel kohti tyylin suuruutta monelle nuorukaiselle. Rohkaisen jokaista, joka välittää ulkonäöstään, tarkastelemaan Bown’s Bespokessa olevia Kymmentä Käskyä. Siellä opetan täydellisyyttä, luonnollisesti, ja jotkut kokevat tämän ärsyttävänä. Mutta mikäli jokin asia on todella tavoiteltava, on erikoista miten usein elämällä on miellyttävä tapa täyttää nämä unelmat, usein tavalla jota vähiten odotti.” Viimeiseksi herra Bown myöntää olevansa luonteeltaan konservatiivinen ja samaten on vaatemakunsa. “Näin ollen on onnekasta, että asun Lontoossa sillä paras tarkoittaa tilauspukua Henry Poolelta, tilausjalkineita Cleverleyltä ja tilauspaitoja Harvie&Hudsonilta. Näin pukeutuneena herrasmies on valmis kohtaamaan sekä alaluokan että yläluokan – ja kohtelemaan molempia kunnioittaen sekä kohteliaasti niiden hyvien tapojen mukaisesti, jotka käyvät yksiin soveliaan tyylin kanssa”.

Kuva:(C) Jack Hill