Tumma puku
29December 21, 2014 by Ville Raivio
Kutsussa tumma puku (engl. lounge suit) tarkoittaa äärimmilleen pelkistettyä kokonaisuutta, joka eroaa bisnespuvusta. Toimistossa asu on useimmiten vapaa, kunhan yllä on puku, mutta tumma puku on etikettimerkintä, jolla juhlatilanne erotetaan arjesta. Tumma puku syntyi hiljalleen, kun sakettia lyhennettiin ja muokattiin lyhyiden maaseutuasujen esimerkillä. Brittimies kyllästyi isän ja isoisänsä tunkkaiseen maailmankuvaan ja ensimmäisen suuren sodan seurauksena säätyläisyhteiskunta mureni, keskiluokka nousi ja hienostosukujen valta katosi demokratian sekä menetettyjen maa-alueiden mukana. Kun aatelin mailla asunut ja vastineeksi herrasväen maata työstänyt väki siirtyi viljelemään omaa maata, omistava luokka menetti tulonsa. Huomattavia rakennuksia ja palvelusväkeä ei enää ollut varaa ylläpitää, joten mennyt maailma murtui. Sen myötä viralliset ja eriarvoisuudesta kielivät asut haluttiin vaihtaa, ja sakettien sekä lounaspukujen tilalle päiväkäyttöön ilmestyi tumma puku. Nimensä se on saanut alun perin oleskeluun (lounging), ei juhlaan sopivasta käytöstä.
Tummanharmaa flanellipuku kermanvärisen kauluspaidan, kirkkaansinisen kudotun pallosolmion ja kermanvärisen silkkiliinan kera.
Tumma puku on kaksi- tai kolmiosainen asu, joka valmistetaan samasta kankaasta yhdessä kannettavaksi. Se on virallisin miehen siisti päiväasu ja laajassa käytössä tänä päivänä. Erityiset juhla-asut, kuten lounaspuku, smokki, saketti ja frakki, on varattu juhlatilaisuuksiin, kun taas tumma puku toimii paremmin sellaisissa hienoissa tapahtumissa, jotka eivät vaadi suurta vaivaa, seremoniaa, etikettiä tai järjestelyä. Esimerkiksi Nobel-palkintogaala ja Linnan juhlat ovat sellaisia tapahtumia, joita järjestäjä haluaa juhla-asulla kunnioitettavan, kun taas bisneslounas, oopperan ensi-ilta ja häät ovat nykyisin vähemmän muodollisia tumman puvun tilaisuuksia. Toki kutsujen järjestäjä voi vapaasti toivoa myös juhla-asua tai jotakin hyvin epämuodollista, sillä kutsuja yleensä myös maksaa kestit.
Tumman puvun väri on musta, tummanharmaa tai hyvin tumma sininen, mutta musta on kovin vakava päiväkäyttöön ja sopii parhaiten hautajaisiin. Vaikka asu on tumma, sen kankaassa voi olla hienovarainen kuviointi. Suuret ruudukot tai erottuvat liituraidat ovat turhan näkyviä, niiden sijasta paremmin toimii erottuva kankaan kudos, kuten hopsack tai pienenpieni kalanruoto. Sileä kampalankavilla on edustavin kangas, mutta talvella myös flanellin kaltaiset pörröiset kankaat toimivat hyvin. Mitä tummempi värisävy, vähemmän koristeltu puku ja pelkistetympi kangas, sitä virallisempi tumma puku on. Jos on epävarma suuntaan tai toiseen, on turvallisempi valita hieman tylsä mutta turvallinen vaihtoehto.
Tumman puvun takki on joko yksi- tai kaksirivinen. Virallisin tumma puku muistuttaa smokkia eli siinä on pystykäänteet, yksi nappi ja kaksirivinen liivi. Tätä mallia näkee harvoin, joten se voi olla arjessa turhan erottuva lisä vaatekaappiin. Toiseksi virallisin on kaksinappinen, yksirivinen ja lovikäänteinen takki kaksirivisen liivin kera. Tämä jo toimii paremmin myös toimistossa, vaikka kaksirivinen liivi on harvoin nähty lisä. Liivin voi toki jättää pois, jos se ei miellytä tai on hiostava. Liivittömät puvut ovat vähemmän muodollisia. Takin ja puvun kangas on koristelematon ja hillitysti kudottu. Jos muilla osallistujilla ei ole kukkaa takin käänteessään, on se parempi jättää pois omasta. Pelkistetyimmän puvun taskuissa ei ole läppiä eikä selässä halkiota. Käänteiden muoto on puvun tärkein ja näkyvin yksityiskohta. Kaksi- ja kolmenappisissa puvuissa takin alin nappi jätetään perinteen mukaisesti sulkematta.
Tumman puvun housut ovat samaa kangasta kuin takki, ja niissä on mieluiten korkea vyötärö, joka estää pussittavaa paitaa näkymästä napitetun takin alta. Jos haluaa hienomman ilmeen, upslaakit on hyvä jättää pois niin kuin juhla-asujen lahkeissa tehdään.
Tumman puvun liivi on yksi- tai kaksirivinen ja samaa kangasta kuin muu puku. Hienommissa liiveissä on käänteet, mutta arjessa ne voivat olla turhan muodollinen lisä. Samoin kaksirivinen liivi on juhlallisempi ja sopii paremmin hienoihin tumman puvun tilaisuuksiin. Vuoriselkämys tekee liivistä viileämmän. Alinta nappia ei perinteisesti kiinnitetä, sillä näin liivi on mukavampi istuessa. Tapa sai anekdootin mukaan alkunsa ikipullean Edvard VII:n esimerkistä.
Tumman puvun kauluspaita on virallisimmissa tilaisuuksissa valkoinen, mahdollisimman hillitysti kudottu, ja siinä on ranskalaiset kalvosimet, jotka kiinnitetään kalvosinnapeilla. Mitä jäykempi kaulus, sitä paremmin se säilyy tanassa ja edustavana. Tilaisuudesta riippuen myös kermanvärinen tai hienovaraisesti kuvioitu paita ovat vaihtoehtoja. Pienet kuviot, jotka eivät erotu kaukaa, ovat kiinnostavia silmille. Esimerkiksi valkoinen raita valkoisella kankaalla on tällainen hienovarainen lisä.
Tumman puvun solmio on hienoimmillaan joko harmaa tai hopeinen. Nämä värit ovat peräisin saketista, joka on muodollisin miehen päiväjuhla-asu. Hyvin pieni kuvio solmiossa on yksi tapa elävöittää asuaan. Vähemmän muodollisissa tumman puvun tilaisuuksissa solmion väri on tumma ja kuvio erottuvampi. Esimerkiksi tummansininen solmio valkoisin palloin on passeli miltei kaikkialla. Musta solmio kuuluu hautajaisiin. Kaulasta unohtunut solmio tumman puvun juhlissa on hutilointia, sillä se kuuluu kokonaisuuteen.
Tumman puvun taskuliina on juhlatilaisuuksissa yleensä valkoinen ja hillitysti taiteltu. Hienovarainen kuviointi virkistää. Materiaaleista pellava on hienoin, silkki ja puuvilla toimivat myös. Värillinen, mutta pelkistetty liina on harvoja mahdollisuuksia tumman puvun piristämiseen. Arkisemmissa tumman puvun tilaisuuksissa väri- ja kuvioskaala on laaja, toki hillityn rajoissa.
Olkaimet ovat varmempi tapa pitää housunsa yllä, eikä niissä ole vyön lailla räikeää solkea, joka voisi kiillellä toisten silmiin. Jos silti valitsee vyön, se on jalkineiden lailla musta ja mahdollisimman pelkistetty.
Tumman puvun sukat ovat mieluusti samaa väriä kuin housut tai jalkineet. Näin muodostuu yhtenäinen jatkumo pukukengistä nilkkaan tai nilkasta lahkeeseen. Sukissa voi olla pieni kuviointi. Sääripituus on varmin valinta, jotta iho ei vilku missään asennossa. Silkkisukka ei kuulu päiväasuun, joten puuvilla tai hieno villa palvelevat hyvin. Värillinen sukka erittäin tummassa, miltei mustassa sävyssä on mukava keino asun yksilöllistämiseen.
Kalvosinnapit ovat hillityt, mutta juhla-asuista poiketen niiden koristekuvio tai -kivi on vapaammin valittavissa. Hopea ja kulta ovat yleisimmät jalot metallit. Asusteiden metallin väri on hyvä sovittaa yhteen harmonisen ilmeen vuoksi – siis kultakellon kanssa kultaiset napit ja sama toisin päin.
Jalkineet ovat tumman puvun tilaisuuksissa mustat ja mahdollisimman pelkistettyä mallia. Oxford on näistä juhlavin ja sopivin. Ennen juhliin lähtöä on hyvä kiillottaa poponsa suurella antaumuksella. Kiiltonahkakengät eivät kuulu päiväasuihin. Syksyllä ja talvella musta Balmoral-varrekas on mahdollinen.
Päällystakki on polvipituinen ja väriltään tummansininen, -harmaa tai musta. Hillitty kuviointi sopii, kunhan päällystakki on malliltaan virallinen. Tumman puvun päähineeksi musta, harmaa tai tummansininen lierihattu on hyvä. Myös paljas pää palvelee passelisti, mutta pipo ja lätsä on hyvä jättää kotiin. Kaulaliina on tummaa väriä ja hillitty, materiaali on vapaa. Hautajaisissa asuste on yleensä valkoinen. Käsineet ovat mieluiten harmaat tai mustat, sillä nämä värit käyvät parhaiten yhteen mustien jalkineiden kanssa. Nahkapukineet, kuten jalkineet, käsineet ja salkku, ovat yleensä samaa väriä yhtäläisen ilmeen vuoksi. Kunniamerkkejä käytetään vain, jos tilaisuuden kutsu niin pyytää, ja niiden kanssa taskuliina yleensä jää pois.
Category Etiketti, Juhla-asut
Budapest-kenkä
0December 14, 2014 by Ville Raivio
Budapest-kenkätyyppi on Unkarin lahja miesten jaloille. Kysyin erikoisen jalkineen syntyhistoriasta Rezső Kutilta, joka työskentelee Budapestissa olevassa Vassin kenkäkaupassa. Hänen kertoo Budapest-lestin ja sen ylle luodun jalkineen syntyneen 1800-luvun lopulla samannimisessä kaupungissa. Tähän aikaan teollinen kenkätehtailu ei vielä ollut syrjäyttänyt jalkinemestareiden vuosisataista työtä, ja Euroopanlaajuisissa näyttelyissä eri maiden mestarit kilpailivat kättensä töillä. Kansallisaate oli vahva ja tämän myötä suurkaupungeille myös luotiin lestit, jotka heijastivat paikallista makua ja kulttuuria. Kärjistäen: italialaiset lestit ovat aina olleet pitkiä ja teräväkärkisiä, brittiläiset pyöreitä ja maltillisia, unkarilaiset tavanomaista lyhyempiä hyvin pyöreällä ja korkealla kärjellä. Tämän pystysuoran kärjyksen ansiosta varpaille on paljon tilaa myös alamäkeen kulkiessa, ja ammoin tilavaan jalkineeseen mahtui myös suuri määrä olkia lämmikkeeksi tai pehmikkeeksi. Perinteinen Budapest-jalkine on aina derby-tyylinen eli sen nauhareiät on jätetty päällisnahkan ylle, sen siipikärjyskoriste on hyvin pitkä ja miltei korkoon ylettyvä, lisäksi kengässä on usein hyvin koristeellinen goyser-ommel, jolla reunos on kiinnitetty.
Harvinainen Budapester-malli, jossa on derbyn sijaan oxford-rakenne. Ulkopohjat kumia, värjäämättömässä reunoksessa valkoinen goyser-ommel.
Kookkaanpullea Budapest-lesti jakaa mielipiteitä, sillä se ei ole mikään korea tai siro ilmestys. Myös kenkätyypin yleinen ja hyvin erottuva brogue-rei’itys, derby-rakenne ja käsin ommeltu koristeellinen reunos lisäävät mallin kuin mallin erottuvuutta. Kaiken tämän lisäksi siinä on yleensä kaksin- tai peräti kolminkertainen ulkopohja, joka on taatusti kestävä, mutta kolho. Siispä Budapester on ollut ennen kaikkea mukava vapaa-ajan jalkine, joka tekee pienestä jalasta kookkaamman näköisen ja suurenmoisesta jalasta huiman. Erityisen hyvin se sopii kookkaalle miehelle, jonka paino asettaa suuret vaatimukset mille tahansa jalkineelle. Pystysuorasta muotoilusta voi päästä ylitse, kun ymmärtää ettei se näytäkään niin dramaattiselta kasvojen korkeudelta tarkastellen. Tämä kenkä ei ole edustava tai näyttävä, vaan nöyrä työjuhta, joka kuljettaa omistajaansa vakain askelin missä tahansa ympäristössä. Siis rakkaudella, Budapestista.
Kuva: Matti Raivio/Masarazzi
Category Jalkineet
Kenkäkauppa Anderssén&Kurki
1December 9, 2014 by Ville Raivio
Anderssén&Kurki on uusi suomalainen miesten kenkäkauppa, joka laajentaa maamme miesten kenkävalikoimaa Pohjanmaalla. Valtaosa laatujalkineiden tarjoajista on keskittynyt pääkaupunkiseudulle tai suurempiin kaupunkeihin, joten vaasalainen A&K on kiinnostava uutuus. Halusin tietää projektista enemmän, joten lähetin haastattelupyynnön rannikon suuntaan.
Ville Raivio: Minkälaiset miehet ovat kaupan takana?
Niklas Kurki: Olemme kolme nuorta toisen vuoden opiskelijaa, jotka haluavat oppia kaupantekoa käytännössä, opiskelujen lomassa. Kotipaikkamme on Vaasa ja Pietarsaari. Uskomme vahvasti laatuun ja siihen panostamisen yleistymiseen Suomessa. Mielestämme tyyli on ihmisen henkinen jatke ja se voi parhaassa tapauksessa viestiä syvällistä estetiikka.
K&A:n tiimi vasemmalta alkaen: Stefani Strömberg, Niklas Kurki ja Joel Anderssén
VR: Miten idea A&K:sta syntyi ja kuinka valitsitte kaupan edustamat kenkävalmistajat?
NK: Nämä kysymykset olivat kriteerejä, joiden mukaan Anderssén & Kurki rakentui:
Koska olemme kolmikko, pystymme jakamaan kauppatyön ja täten käymään myös luennoilla. Investointitaso on kohdallaan, sillä pystymme aloittamaan melko pienellä varastolla ja siten tunnustella, miten asiakkaat suhtautuvat mallistoon ja hintatasoon. Pystyimme myös remontoimaan ja rakentamaan liikkeen itse, mikä alensi alkuinvestointeja. Vaasa on peni-suuri kaupunki siinä mielessä, että vaasalaiset uskaltavat kokeilla uusia pukeutumistapoja ja uudet trendit Ruotsin puolelta rantautuvat usein Vaasaan ensin. Ruotsissa laatukengät ovat jo myyneet jonkun aikaa, joten näimme Vaasan loogisena paikkana perustaa miesten laatukenkäkauppa.
Laatukenkiä on myös vaikeaa löytää muualta Suomesta Helsingin harvoja liikkeitä lukuun ottamatta. Suomen markkinoilla on siis tilaa tässä tuotesegmentissä. Netti on myös valistanut suomalaisia tyylin suhteen jo jonkun aikaa. Maailmalla miesten klassinen muoti on vahvassa nousussa ja miesten kulutus kasvaa kovempaa kuin naisten muotikulutus. Tästä saa myös osansa laatukengät, joiden valmistajat eivät edes pysty vastaamaan kysyntään.
Meillä on aina ollut suuri kiinnostus kenkiin. Internetin ja lukuisten matkojen kautta rakensimme vähitellen vahvan näkemyksen kenkämarkkinoista ja niistä valmistajista, joilla lähtisimme liikkeelle, mikäli perustaisimme kenkäliikkeen. Valikoimafilosofiamme perustuu siihen, että kokoamme aluksi ne klassiset mallit, jotka miehet tarvitsevat. Brändit ovat erikoistuneet kenkien valmistamiseen, eivätkä ole mitään suurten vaatemerkkien jatkeita. Oli myös tärkeää, että meillä oli omia kokemuksia tuotteista, jotta pystymme esittämään ne uskottavalla tavalla. Valikoimaprosessissa yritimme rakentaa hintahaitarin, josta jokainen löytäisi laadukkaat kengät, oli hän business-mies tai opiskelija. Valmistajat, joihin päädyimme, ovat Loake, Red Wing, Sebago, Clarks ja New Balance. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän tunnettuja Suomen markkinoilla, mutta niiden saatavuus on nihkeää.
VR: Mitä tavoitteita asetitte firmalle alussa ja kuinka hommat ovat lähteneet pyörimään?
NK: Konseptimme oli sen verran uusi ja erilainen, että oli hyvin vaikeaa arvioida myyntiä. Tärkeää ei niinkään ollut tavoitteiden asettaminen. Ajattelimme, että jos teemme työmme niin hyvin kuin vain pystymme, voimme kylvää laatukenkien sanoman vaasalaisiin ja tehdä hyvää tulosta. Tärkeintä oli onnistua esillepanossa, oikean tunteen vangitsemisessa ja vahvojen asiakassuhteiden luomisessa. Liike on päässyt hyvin vauhtiin ja kiinnostusta on ollut selvästi yli odotusten. On tietysti hyvin vaikeaa verrata mihinkään aiempaan ja yritämme oppia joka päivä lisää alasta. Alku antaa kuitenkin lisää puhtia.
VR: kuinka A&K eroaa muista suomalaisista kenkäkaupoista?
NK: Anderssén&Kurki -liikkeessä tuotteet ja sisustus ovat symbioosissa. Kenkien tulisi puhua puolestaan ja minimalistinen kenkähyllykkö valaistuksineen tuo parhaat puolet esiin tuotteista, ja on uniikki Suomessa. Haluamme esitellä kenkämme arvokkaasti, toisin kuin marketit loputtomine riveineen mustaa kenkää. Jokainen yksityiskohta on mietitty tarkalleen, ja tämä antaa kokonaisvaltaisen laadun ja palvelun tunteen. Liikkeeseen astuvaa tervehdimme iloisesti ja annamme asiakkaalle aikaa tunnustella valikoimaa. Yritämme nähdä asiakkaan tilanteen ja sen, miten parhaiten pystymme vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Meille on ensisijaisen tärkeää, että asiakkaan ei missään tapauksessa tarvitse tietää mitään kengistä merkeistämme. Haluamme olla laatukenkien sanansaattajia ja jokainen uusi asiakas, joka investoi laatukenkiin, on uusi tuttavuus, joka jatkaa hienoa perinnettä.
VR: Onko valikoima laajenemassa lähiaikoina?
NK: Menemme luonnollisesti sesonkien mukaan, joten keväällä valikoima on loaferi-, tennari- ja purkkaripainotteista. Tässä vaiheessa emme ole ottamassa uusia merkkejä sisään, vaan haluamme rakentaa olemassaolevien brändien ympärille vahvan pohjan. Otamme siis kysynnän mukaan lisää malleja valikoimaamme. Toki meillä on monia potentiaalisia valmistajia, joiden kanssa käymme keskustelua, mutta näillä menemme tässä ja nyt.
VR: Onko teillä omistajilla suosikkeja tuotteiden joukosta?
NK: Olemme valinneet ainoastaan malleja, joista pidämme, mutta aina löytyy suosikkeja, joita myös itse käytämme. Muutama malli on esim. Loake Cannon, Loake Kempton, Loake Eton, Red Wing 875, Red Wing 9013. Clarks Originals Desert Boot ja New Balance 996.
VR: Miksi Keikarin lukijan tulisi vierailla liikkeessänne?
NK: Keikarin pitkäaikaisena lukijana tiedän, että kiinnostusta laatukenkiä kohden löytyy, emmekä ole asialla yksin. Meitä on enemmän kuin luulisi. Panostamme palveluun ja haluamme oppia tuntemaan asiakkaamme sekä heidän tarpeensa. Tilaamme mieluusti suoraan varastolta minkä tahansa mallin. En tiedä parempaa tunnetta kuin liikkeeseemme astuvan henkilön, jolla on hienot kengät, ja joka ei millään suostu lähtemään , sillä on niin kiinnostunut kengistä. Olemme kuin kaksi kaverusta, jotka eivät ole puhuneet vuosiin. Viimeinkin saamme jakaa kiinnostuksen kohteen jonkun kanssa. Se on tämä yhteinen vuorovaikutus, joka on se suurin syy, miksi Keikarin lukijoiden tulisi käydä liikkeessämme. Rakennetaan yhdessä, pala palalta, laatuun ja kestävään kehitykseen panostava Suomi. Vastauksemme nähin tavoitteisiin oli ehkä yllättävästi miesten laatukenkäliike.
Kuvat: Anderssén&Kurki
http://www.anderssenkurki.fi/
Category Vaatehtimot
Kamelinkarva ja -neule
0December 7, 2014 by Ville Raivio
Kamelinkarva (eng. camelhair) on peräisin kaksikyttyräisen kamelin hienosta alusturkista, joka irtoaa loppukeväällä kuumien kelien ilmaantuessa Kiinaan ja Mongoliaan. Alueen hyvin raa’at talvet ja suuret lämpötilan vaihtelut ovat suosineet kameleita, jotka kasvattavat erityisen lämpimän karvan suojakseen. Vaikka materiaalin nimi on kamelinkarva, se on pikemminkin untuvaa. Eläimen päälliskarva on karkeaa ja jäykkää, eikä sovi hienoihin villakankaisiin tai lankojen kehräämiseen. Laajemmin levinneestä yksikyttyräisestä dromedaarista hienoa karvaa ei saa, joten vaatteissa käytetty kamelinkarva saapuu Kaukoidästä. Aasiassa kameleita autetaan karvan irrottamisessa saksilla ja leikkureilla, niitä ei keritä kuten lampaita. Väriltään karva vaihtelee beigestä mustanruskeaan, mutta materiaalin voi värjätä miksi vain. Yhdestä kamelista saa vuodessa vain parisen kiloa hienoa aluskarvaa, joten kunnon kamelinkarva on aina kallista. Karva on hyvin ohut, kiiltävä sekä mahdottoman lämmin, painoonsa verrattuna yksi lämpimimmistä villatyypeistä. Tämä ominaisuus selittyy karvan muodolla: osin onttona lämmin ilma varastoituu sen sisälle ja toimii kuin karvainen termostaatti, jota kehon lämpö pitää yllä. Kaiken lisäksi materiaali sopii myös villa-allergisille, sillä kameli ei ole lammaseläin.
Langan kehräämisen lisäksi kamelinkarvasta kyllä kudotaan myös villakankaita, mutta karva ei ole vahva, joten paljon hankausta kohtaavissa vaatteissa se ei ole kestävä. Kamelinkarvainen irtotakki on kevyenklassinen vaihtoehto, mutta harvoin sen kangas kestää usean vuoden elämää. Vaalea polo coat -tyyppinen villakangastakki on ollut myös yleinen käyttökohde aina 1920-luvulta asti, mutta paremmin kamelinkarva toimii sekoitekankaissa, joissa lampaanvilla takaa keston ja pieni määrä kamelia tuo lämpöä. Neuleet ja kaulaliinat ovat paras kamelin käyttökohde, sillä ne eivät joudu yhtä suurelle rasitukselle kuin muut vaatekappaleet. Kamelinkarvaneule takaa erinomaisen miellyttävän yhdistelmän pehmeyttä ja lämpöä kylmän vuodenajan varrelle. Useimmiten nämä neuleet ovat väriltään beigen ja ruskean väliltä, sillä kamelinkarvan alkuperäinen väri on kaunis ja sopiva laajaan käyttöön. Kamelinkarva on siis yksi laadukkaimmista, lämmittävimmistä neulemateriaaleista, joka on syyttä jäänyt kalliimman kashmirvillan varjoon.
Kaiken ja enemmän kamelinkarvasta voi lukea amerikkalaisen S. Stroock & Co.:n kutomon vuonna 1936 julkaisemasta oppaasta.
Kuva: Matti Raivio/Masarazzi
Category Materiaalit, Neuleet
Sanna Palosaari: redux
0December 4, 2014 by Ville Raivio
Parisen vuotta sitten haastattelin Sanna Palosaarta, joka on harvoja maailmanluokan jalkineita luovia suomalaisia. Harmillisesti hän jäi opin saatuaan Englantiin, mutta pieni ja pohjoinen Suomela voi kollektiivisesti iloita osaajista sekä taidoista, joita yhä löytyy. Toki Brittein saarille matkaava voi etsiä Palosaaren käsiinsä ja teettää parin liikkeen sijaan itsenäisesti. Lounais-Lappi on tarttunut uutiseen ja kirjoittanut kemiläisestä mestarista juuri.
http://www.lounaislappi.fi/Uutiset/1194944787475/artikkeli/kuuluisuuksien+kengantekija.html
Category Laatusuutarit
Copyright © 2023 Ville Raivio
