Keikari.com

C.G.E. Mannerheim syntyi ikiaikaiseen kreivisukuun, ja sai kotona oppia myös aatelille sopivasta tyylistä. Hänen vaatteitaan voi katsella Mannerheim-museossa, jonka aarteiden perusteella mies kävi teettämässä asuja Lontoossa saakka. Tästä todisteena on kuvan hyvin harvinainen puku, jossa on ns. paddock-leikkaus. Tyyli oli vahvimmillaan 1920-30 -lukujen aikana. Paddock-leikkauksessa alempi nappi on vyötärön kohdalla, toinen vielä ylempänä, ja molemmat on tarkoitettu suljettavaksi.

Tavallisesti vain keskimmäinen tai ylin nappi suljetaan. Ajan tyylin mukaisesti myös takin kauluslovi on leikattu sivusuuntaan, ja sen yläosa on alaosaa kapeampi. Takin harteissa vaikuttaa olevan hyvin pehmeä rakenne, ja liivin yläosa on leikattu korkeammalle kuin nykyisin. Lopputulos on noin 100 vuotta vanha, mutta ei vanhahtava. Mielelläni näkisin suomalaisia poliitikkoja yhtä tyylikkäinä.

Kuva: Mannerheim-museo

Olen toiminut vaatekauppiaana nyt päälle vuoden, ja tuli mieleen kirjoitella vaatekauppiaan suosikeista. Kaikillahan moisia on, mutta harva kauppias myy kymmenien valmistajien tuotoksia, vielä harvempi myös niin sanottua vintagea. Tässä mielessä käytetyn vaatteen kauppaaminen on kiinnostavampaa ja monipuolisempaa. Hommassa tutustuu leikkauksiin, tehtaiden eroihin, kankaisiin, malleihin sun muuhun kiinnostavaan kokonaisvaltaisesti. Jaan siis muutaman sanan suosikeistani, jotka ovat ansainneet maineensa pukujen taitajina. Lista ei ole paremmuusjärjestyksessä.

Zegna

Zegnan puvut, irtotakit ja muut mukavat istuvat hyvin monien kehojen ylle. Leikkaukset ovat tyköistuvia, mutta eivät kireitä. Mittasuhteet ovat klassiset. Mallistoissa on varmoja ja tavanomaisia tumman puvun kankaita, mutta mukana on aina italialaiseen tyyliin sopivia kirkkaampia sävyjä, vahvempia kuvioita, näin edelleen. Takin käänteiden muotoilu on suurenmoista: linja nousee suorana napitusnapista, kauluslovi on korkealla. Vaatteiden viimeistely on aina erinomaista, kankaat miellyttäviä iholla. Ermenegildo Zegnan vaatteita on aina ilo löytää, hypistellä, ja nähdä asiakkaiden yllä.

Corneliani

Täysin kaiken, mitä kirjoitan Zegnasta, voin kirjoittaa myös Cornelianista. Yritysten vaatteet, mallit ja leikkaukset ovat hyvin samanlaisia. Molemmilla on myös halpuutettu tavaramerkki, jonka laatu ei yllä päämalliston tasalle. Kuitenkin hinta-laatusuhde on molemmilla mainio. Kaiketi suurin ero löytyy alkuperässä. Zegna aloitti kangastehtaana, joten yritys voi valmistaa kankaansa yhä alusta loppuun itse. Muutoin en osaa kertoa, mikä erottaa yhden toisesta. Myös Cornelianin vaatteita on aina ilo löytää, hypistellä, ja nähdä asiakkaiden yllä.

Canali

Kyllä vain: Canalin vaatteita on aina ilo löytää, hypistellä, ja nähdä asiakkaiden yllä. Samat seikat kuin yllä yhdistävät tämän firman aiempiin. Lisäisin vain kaksi huomiota eroista: Canalilla näyttää olevan enemmän ja voimakkaampia värejä kankaissaan; myös hinnat ovat keskimäärin korkeammat kuin Z:lla tai C:lla. Canali ylpeilee täydellä liinarakenteellaan, jonka harvempi jälleenmyyjä muistaa mainita.

Ralph Lauren (varauksella)

Ralph Lauren on valtaisa vaatefirma. Polo-mallistolla aloittanut jätti on vuosikymmenten kuluessa vesittänyt mainettaan useilla halpismallistoilla, kuten Lauren sekä Chaps. Ne on valmistettu epämääräisissä tehtaissa ja maissa, joiden ihmisoikeustilanne on mitä lie. Myös kankaissa on ollut enemmän muovia ja muuta tököttiä. Lisäksi Polo-mallistosta osa on tehty Italiassa tai Kanadassa, osa Mauritiuksella tai Vietnamissa. Näistä edes kuuluisa Erkki ei ota selvää. RL:lla on lisäksi Purple Label sekä lakkautettu Black Label, joiden laatu ja tyyli on ollut suurenmoista. Hinnat samaten. Ralph Laurenin mallistoissa on kuitenkin aina ollut erinomaisia malleja, hyvin klassista tyyliä, ja firman ansiosta Brooks Brothersin luoma amerikkalainen tyyli on säilynyt. Täytyy vain valita tarkoin, mitä Laurenilta ylleen laittaa.

Tom Ford

Kaikki Tom Fordilta vaikuttaa olevan erittäin hyvin viimeisteltyä, eikä suotta. Räätälöidyt vaatteet valmistaa firmalle Zegna. Hinnat ovat pääosin tarpeettoman korkealla, sillä samalla tai vähemmällä rahnalla voi teettää mittatilausta tai jopa räätälin tekemiä vaatteita. Kuitenkin Fordin puvut ovat niin sanotusti seksikkäämpiä kuin Englannin tai Saksan verrokit, myös leikkaukset ovat tyköistuvia, ja yksityiskohdat erottuvampia. Moni kangas on turhan ohut, hieno tai heikosti käyttöä kestävä, mutta lopputulos on usein parhaiden “muotivaatteiden” joukossa. Täytyy vain tietää, minkä valita.

Brioni ja d’Avenza sekä Chester Barrie

Kolme suurta nimeä, joista CB on lopettanut, ja D’A heikentynyt. Kaikkia kuitenkin yhdistää jalo tavoite: luoda valmisvaatteita, joissa on kaikki käsintehtyjen ominaisuudet. Siis suuri määrä käsityötä, harvinaisia kankaita, työläs sisärakenne, perinteinen tyyli, aikaa kestävät mittasuhteet. Kaikki kolme ovat valmistaneet suurinta laatua ja tyyliä, jonka voi valmispuvuissa löytää. Kaikkia myös löytää käytettynä säännöllisesti. Harmillisesti Chester Barrie vesitti laatunsa ennen lopettamista, kun se ryhtyi teettämään vaatetta myös Kiinassa. Luonnollisesti listaan voisi lisätä myös Kitonin, mutta mielestäni firman käyttämät kankaat ovat liian herkkiä, ja napinreiät sotkuisia vuodesta toiseen. Ei vaikuta hyvältä diililtä käyttää monta euroa asuun, joka tuhoutuu parin vuoden arkikäytössä. Myös voisi listata Isaian, mutta koen tehtaan leikkaukset liian kireiksi, kankaat ohuiksi ja erikoisuutta tavoitteleviksi. B:n, CB:n sekä D’a:n pukujen löytäminen ja myyminen on suurinta iloa, jota vaatekauppias pääsee kokemaan.

Croots on vuonna 1978 perustettu englantilainen perheyritys, joka on erikoistunut klassisen muotokielen laukkuihin. Se sai alkunsa, kun John ja Margaret Smith eivät löytäneet kaupoista omia tarpeita vastaavia malleja, joten he kokeilivat valmistaa niitä itse. Lähes 50 vuoden ajan firma on valmistanut tuotteensa Englannissa, ja elvyttää ahkeran käytön rikkomia tuotteitaan korjauspalvelun avulla. Croots käyttää eurooppalaisia, kasvisparkittuja nahkoja, brittitweediä sekä puuvillasta kudottua vahakangasta, joka tunnetaan kestävyydestään. Malliston kruununa on väkevä valjasnahka.

Muotokielensä sekä nahkan ja kanvaasin yhdistelmän vuoksi Croots muistuttaa suuresti Filsonin laukkuja. Amerikkalainen Filson on kuitenkin viime vuosina siirtänyt tuotantoaan ulkomaille, ja samalla nostanut hintojaan. Crootsille alkuperäisyys on kuitenkin vielä arvossaan. Verstaan vettähylkivissä malleissa on luonnonkuminen vuori, eikä PFC-käsittelyä. Salkkujen ja olkalaukkujen ohella Croots tekee ase- sekä luotilaukkuja, matkalaukkuja, vöitä, toalettilaukkuja, silmälasikoteloita, lompakoita, reppuja. Omien mallien lisäksi verstas valmistaa malleja myös asiakkaan tilauksesta.

Kaikesta huolimatta Croots on Suomessa heikosti tunnettu, joten oli jo aika tutustua firman työnjälkeen. Päivän esimerkkinä on verstaan valmistama Traveller Bag, jonka Turun oma Herrainpukimo lainasi tarkisteluun. Laukun vahattu, 680-grammainen, eli hyvin tuhti, puuvilla on englantilaisen Halley Stevensonsin valmistamaa. Jos vahan teho heikkenee vuosien kuluessa tai hankautuu pois, sen voi vahata uudelleen kuten vahakangastakin. Nahka on englantilaista valjasnahkaa, jonka pinta hohtaa miellyttävän öljyisenä, ja metalliset vetoketjut ovat RiRin tehtaalta. Malli on kookas matkalaukku, joka on mitoitettu parin päivän reissua varten. Kirkkaanpunainen puuvillavuori sekä vetoketjujen sivut voivat jakaa mielipiteitä, mutta ne tuntuvat yhtä vahvalta kuin muu laukku.

Laukun irrotettava olkahihna on erityisen tiivistä, paksua puuvillaa, joka on reunoilta kiinnitetty paksuilla niiteillä. Sen keskiosan alla on nahkan mokkapinta, joka pitää laukun hartiaa vasten suurenmoisesti. Mallin strategiset mitat ovat 41 cm leveä, 30.5 cm korkea ja 15 cm syvä, joten tilaa parin päivän reissulle on taatusti. Laukun sivuilla on avoin lehtitasku sekä suljettava koko sivun tasku, sisällä 3 suurta sivutaskua, yksi koko sivun tasku ja 3 ohutta nahkaista taskua, joten pienetkin tavarat pysyvät paikoillaan. Lisäksi Croots valmistaa erillisenä nahkaremmiä, jonka avulla mallin saa pysymään matkalaukun teleskooppikahvaa vasten.

Kokonaisuutena Crootsin matkalaukku tuntuu esineeltä, joka on valmistettu käyttöä ja vuosia varten. Uutena puuvilla on jäykähköä ja nahka samaten. Jos nyt jotakin muuttaisin, kaikki näkyvät logot poistaisin, ja pohjan alle lisäisin vahvikkeen, jonka avulla malli kestäisi myös tuhdeimmat kuormat. Lisäksi mukana tulevassa lapussa saisi olla muistutus, että paksua vahaa voi uutena siirtyä kankaasta muihin vaatteisiin. Muutoin laukku palvelee tarkoitusta ihanteellisesti.

www.crootsengland.co.uk

Pirkan Kello on tamperelainen kellokauppa, jonka Kangasniemen perhe perusti vuonna 1961. Se säilyi samassa omistuksessa vuoteen 2019 saakka, jolloin Kultasepät Andreasen -liikkeen omistaja osti sen. Tämän jälkeen Jussi Andreasen on uudistanut toimintaa avaamalla verkkokaupan, ja ottamalla käytetyt arvokellot valikoimaan. Tämä tekee puodista kiinnostavamman Keikarin lukijalle.

Kuvan malli: Hublot Classic Fusion Chronograph

Pirkan Kello tarjoaa nykyisin aikarautoja sekä koruja useissa hintaluokissa. Joukossa on pienempiä pajoja, jotka valmistavat hopeakoruja, ja skaalan toisessa päässä suuria kulta- ja timanttikorujen valmistajia. Valmistajien joukossa on useita suomalaisia firmoja, keskihintaisia tyylikelloja, urheilukelloja ja perinteisiä kvartsi- tai automaattikelloja. Liikkeen asiakkaat tuovat usein vanhoja kelloja myyntiin tai vaihtavat niitä uutta hankkiessa.

Pirkan Kello huoltaa käytetyt mallit tarpeen mukaan, ja niistä jokainen on liikkeen oman kellosepän tarkistama. Yrityksen mielestä arvokelloa ei oikein kannata huoltaa kotona. Jo rasvaiset sormenjäljet voivat saada aikaan pahaa jälkeä kellotaulussa, ja lasin irrottaminen voi rikkoa tiivisteitä, jonka jälkeen kosteutta saattaa päästää kellon sisään. Tavanomainen puhtaanapito ja pyyhkiminen kostealla liinalla, jos kello on varmasti tiivis, ovat riittävää kotihoitoa. Huollon tiheys riippuu kellon tyypistä ja valmistajan mieltymyksistä, mutta yleensä 3-5 vuoden väliä suositellaan.

Kun kyselen, mitkä kellot säilyttävät arvonsa parhaiten, vastaus on odotettu. Yleisesti arvonsa pitävät mallit ovat tunnetuilta ja arvostetuilta valmistajilta. Niiden joukossa vaikkapa Omega, Rolex, Patek Philippe ja Audemars Piguet, joista vanhimmat ovat valmistaneet kelloja 1700-luvulta saakka. Toki harvinaiset tai rajoitetun erän mallit taikka ne, joilla on historiallista arvoa, pitävät pintansa. Kellon kunto ja alkuperäisyys ovat myös tärkeitä tekijöitä. Pieni, oma maailmansa on niin sanottu haute horlogerie, jota voisi verrata vaikkapa tunnettujen taiteilijoiden tilaustöihin.

Malli: Omega Seamaster Professional ”Planet Ocean”

Kaupan edustajan mukaan on vaikea ennakoida, mitkä mallit nostavat arvoaan. Yleensä ne ovat kuitenkin tunnettuja, jo keräilijöiden suosimia malleja, mutta myös pitkät jonotusajat nostavat käytettyjen kellojen arvoa. Pirkan Kellolle tämä asuste on sijoitus tyyliin: ranteessa kello on tyylin täydentäjä. Kyselen vielä, mitä jokamiehen olisi hyödyllistä kellojen maailman tietää.

Tietyt yhtiöt erottuvat historiallisen merkityksen ja hienomekaanisten keksintöjen ansiosta. On hyödyllistä tutustua useisiin, jotta selviää, minkä firman tarina resonoi parhaiten lukjalle. Historiallinen merkitys ja tarina antavat nimittäin syvyyttä ja kontekstia kellonvalinnalle. Usein arvokellojen harrastavat kuulemma rakastuvat tarinoihin, joita esineiden taustalla on. “Kun kellojen maailmaan syventyy, huomaa, että monien graalin maljana pitämä Rolex on vasta alkua, kun puhutaan arvokelloista.”

Lisäksi eroa on mekaanisten ja kvartsikellojen välillä. Mekaaniset toimivat monimutkaisten koneistojen avulla ilman elektroniikkaa, ja vaativat säännöllistä huoltoa pitääkseen tarkkuutensa. Kvartsikellot käyttävät kvartsikiteitä ajan mittaamiseen, mikä tekee niistä tarkempia ja helpompia huoltaa. Ne ovat yleensä edullisempia, mutta voivat yhtä lailla olla hyvin laadukkaita. Mekaaniset mallit ovat usein arvokkaampia ja halutumpia keräilijöiden sekä harrastajien keskuudessa, sillä niiden valmistus vaatii käsityötaitoa, ja koneiston rakenne on monimutkainen.

Erityinen termi on komplikaatio. Kelloissa se tarkoittaa mitä tahansa toimintoa, joka ei kerro sekuntia, minuuttia tai tuntia. Yleisiä komplikaatioita ovat päivämäärä, kuun vaiheet, ajanotto, maailmanaika. Mekaanisissa kelloissa nämä lisäävät teknistä monimutkaisuutta, ja ovat merkki käsityön mestaruudesta. Koneistojen monimutkaisuus avautuu juuri komplikaatioiden kautta.

Kuvassa Vacheron Constantin Overseas Chronograph

Laatukelloissa käytetään hienoja materiaaleja, kuten erikseen teetettyä, seostettua ruostumatonta terästä. Eri valmistajilla on niistä usein itse patentoituja seoksia, joita täydentävät titaani, kulta, platina sekä muut hienouden. Kellon lasin materiaali on nykyään useimmiten safiiria, kun taas vintage-malleissa pleksilasi on yleinen. Materiaalivalinnat vaikuttavat kellon kestävyyteen, ulkonäköön ja hintaan.

Viimeisenä tiedustelen, miksi Keikarin lukijan sitten tulisi valita juuri Pirkan Kello käytettyä etsiessä. “Pirkan Kellossa käytettyjen arvokellojen ostajia odottaa toisessa kerroksessa aula, jossa voi kahvikupillisen ääressä keskustella asiantuntijamme kanssa, ja tutkia valikoimaa kaikessa rauhassa. Pirkan Kellosta saa henkilökohtaista palvelua. Samassa tilassa on myös kellosepän työpiste, jolloin vastaus vaikeisiinkin teknisiin kysymyksiin löytyy läheltä. Palvelukonsepti on Suomen mittakaavassa harvinaisen kattava. Yritykseltä ostettaessa kauppa kuuluu kuluttajansuojan piiriin, ja Pirkan Kello takaa kellojen aitouden, mikä voi yksityisillä markkinoilla olla vaikeasti tulkittavissa. Pirkan Kello myös tarjoaa vaihtomahdollisuutta, mitä on harvoin nettikaupoissa tarjolla.”

www.pirkankello.fi