Ylen viime vuonna julkaiseman uutisen mukaan suomalaiset käyttävät jalkineisiin toiseksi vähiten rahaa Euroopassa. Lisäksi armaat suomalaiset ostavat lähes 50 % pareistaan urheiluosastolta eli kaduilla näkee tennareita sekä juoksutossuja. Toisen, tässä kuussa julkaistun uutisen mukaan maamme naiset ostavat myös hääkengiksi yhä useammin tossuja. En tahdo kuluttaa näppäimistöäni kertomalla, miten monin tavoin nämä uutiset ovat huono asia, tai suomalaiset ikäviä pukeutujia. Sen sijaan muistutan lukijaa näiden seikkojen käytännön vaikutuksista.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Zegna, tumma puku, koko 50

Mitä enemmän ja useammin suomalaiset ostavat urheiluosaston popoja, sitä suuremmaksi kertyy myös kansalaisten päästökuorma. Valtaosa tossukoista valmistetaan Kauko-Aasiassa, jonka jälkeen niihin läntätään haluttu logo, ja sen jälkeen rahdataan tänne pohjolaan. Etäisyys Helsingin ja Shanghain välillä on liki 7400 kilometriä. Enin osa Kiinan tehtaista saa energiansa hiilivoimasta. Juoksukenkien sekä tossujen tärkein raaka-aine ovat öljypohjaiset materiaalit, jotka vuotavat mikromuoveja koko elinikänsä, erityisesti vaahtomuovisen ulkopohjan hankautuessa.

Muovitossut eivät päästä hikeä tai kosteutta haihtumaan, joten käyttäjän jalat litisevät nihkeinä ja haisevat inhalle. Muovisia kenkiä on myös vaikea korjata tai paikata, sillä verkkomainen tai synteettinen materiaali ei kestä ompeleita tai liimaa yhtä hyvin kuin nahka. Kun kengäkkeiden valmistuspäästöt sekä rahtaus on ulkoistettu kaukomaille, Suomen päästölukuja on mukava katsella hymyssä suin. Tässä unohtuu kuitenkin, että ulkoistaminen koskee myös työoloja. Kuka tietää, missä voinnissa juoksutossufirma X:n työntekijät elävät arkeaan? Saavatko he edes hengittää puhdasta ilmaa tehtaallaan?

Viimeisenä: markettikengät valmistetaan mahdollisimman halvalla, joten niiden materiaalit ovat kurjinta mahdollista materiaa. Tällaiset parit eivät kestä käyttöä yhtä hyvin, ikääntyvät ankean näköisiksi, eikä niiden korjaamiseen ole kannustinta – uudet vastaavat voi saada miltei samalla hinnalla. Seurauksena on suurempi määrä jätettä. Tämä ei yhden ihmisen elämässä tunnu suurelta, mutta Suomen 5.5 miljoonaa kansalaista ostavat puolet pareistaan urheiluosastoilta. Kuinka monta miljoonaa kenkärisaa painetaan roskakorin syvyyksiin vuodessa?

Perinteinen vaihtoehto kaikelle tälle ovat nahkaiset jalkineet, jotka valmistetaan mieluiten Euroopassa. Nahkakenkiä kun on käytetty noin 5500 vuoden ajan tähän mennessä, niiden toimivuus on ajan sekä kansojen todeksi havaitsema. Tämä ei ole päästötön ratkaisu, sillä mikään ei sitä ole, mutta sen käytännön vaikutukset ovat vähemmän kaameat. Nahkaa voi korjata, sitä voi hoitaa voiteilla, se kestää vuosikausien käytön, ei vuoda mikromuoveja, ikääntyy parhaillaan komiasti, ja on helposti muokattavissa. Vielä, kun joku älykäs yksilö tai ryhmä keksisi, miten lehmät saataisiin pieremään paljon vähemmän, ja miten niiden parhaita vuotia voisi kasvattaa laboratoriossa.