Valjasnahka
1March 2, 2014 by Ville Raivio
Valjasnahka (eng. bridle leather) on parkittua naudannahkaa, joka käsitellään ja viimeistellään erikoismenetelmin. Nimensä se on saanut yleisestä käytöstä valjaissa, jotka ovat olennainen osa sekä ratsastajan turvallisuutta että hevosen mukavuutta. Tämän nahkan täytyy olla sileää ja joustavaa, jotta ratsu ei arista valjaitaan, siispä valjasnahka käsitellään kauttaaltaan. Sekä pinta- että lihapuoli käsitellään luonnonrasvoilla sekä -talilla, jonka jälkeen nahka viimeistellään vahoilla. Käsittely vaatii aikansa ja kärsivällisyyttä, jonka vuoksi valjasnahka on hintavampi materiaali kuin tavanomaiset kromilla parkitut vuodat. Siinä on kelpo annos rasvoja sekä vahaa, jotka pidentävät nahkan käyttöikää ja estävät sitä kuivumasta ja tämän jälkeen murtumasta. Samalla valjasnahkasta tulee mainion joustavaa ja erittäin kestävää vuosien rasituksessa. Ajan ja käytön myötä luonnon raaka-aineet saattavat nousta vaaleaksi kerrokseksi valjasnahkan pinnalle. Kertymä on merkki aidosta valjasnahkasta, ja siitä pääsee eroon harjaamalla, jonka jälkeen nahkaa on mukava haistella miellyttävien kasviaromien kokemiseksi.
Valjasnahkavyö Equus Leatherin mittatilauspajalta
Materiaalia on käytetty enimmäkseen ratsastusvaljaisiin, suitsiin, satuloihin, vöihin sekä muihin vahvaa rasitusta kokeviin nahkatarpeisiin. Näiden lisäksi englantilaiset salkku- ja laukkumestarit ovat erikoistuneet valjasnahkaan, joka on yksi vahvimmista materiaaleista klassisissa laukuissa. Myös nahkaiset asusteet, kuten lompakot, iPad-kotelot ja silmälasikotelot, luonnistuvat. Koska nämä tykötarpeet eivät taitu yhtä rankasti kuin ratsastustavarat, valjaslaukut kestävät tavanomaisessa käytössä vuosikymmeniä. Lontoon vanhain tavarain liikkeissä vieraileva pääsee parhaimmillaan ihailemaan lähemmäs satavuotisia nahka-arkkuja, joiden henki pihisee yhä vahvana. Niin kuin kaikki nahka, myös valjasnahka kestää ajan hammasta vahvemmin säännöllisen huollon avulla. Uudessa hyödykkeessä vahaa ja öljyä jo löytyy, joten omistaja selviää pelkällä harjauksella. Vuoden tai parin jälkeen pieni kerros nahkavoidetta tekee terää.
Valjasnahkaa ei turhan moni parkitsimo tarjoa, mutta yhä toimivien joukosta löytyvät englantilaiset J&E Sedgwick&Co. Ltd. sekä J&FJ Baker&Co. Ltd. Amerikan puolella toimijoita ovat Hermann Oak Leather ja Wickett&Craig, Australiassa puolestaan Greenhalgh Tannery Pty. Ltd.
Lopuksi vielä pieni video tämän erinomaisen nahkan valmistuksesta.
Category Materiaalit
Guernsey-neule
0February 26, 2014 by Ville Raivio
Guernsey-neule (eng. Guernsey jumper, gansey) on omintakeinen vapaa-ajan malli, joka on syntynyt Kanaalisaarten Guernseyssä. Se on yksi vanhimmista yhä käytössä olevista neulemalleista, ja kehittyi 1600-luvulla saaren kalastajien työvaatteeksi. Guernseyssä on kudottu neuletuotteita vientiin 1400-luvun loppupuolelta lähtien, jolloin sille myönnettiin kuninkaallinen lupa englantilaisen villan maahantuontiin ja siitä luotujen neuleiden vientiin. Englannin kanaalin tyrskyt ja vahva viima ovat yhä haastava paikka kalastaa, mutta niitä on kiittäminen erikoisesta neuleesta: kalastajat tarvitsivat oloihin hyvin lämpimän, kestävän, vettähylkivän ja joustavan työvaatteen, joten nämä ominaisuudet päätyivät neuleen muotoon. 1800-luvulla väkivahva Guernsey otettiin myös osaksi Britannian laivaston univormua.
Esimerkkineuleena Le Tricoteurin Guernsey hauiksen kohdalle sijoitetuilla hartiasaumoilla
Edestä ja takaa yhtä korkea kaulus
Tässä mallissa on monta yksityiskohtaa, jotka yhdessä tekevät siitä uniikin. Guernsey neulotaan yleensä viimeistelemättömästä englantilaisesta kampalankavillasta, josta lampaan lanoliinia eli villarasvaa ei ole poistettu. Neule siis tuoksuu enemmän tai vähemmän eläimelliseltä, mutta rasvan vuoksi myös hylkii vahvasti vettä. Guernseyt luodaan yleensä viidestä langasta, jotka kierretään vahvasti yhteen yhden paksun luomiseksi, ja tämän jälkeen malli neulotaan tiiviiksi. Miehusta on suora, hihat vahvasti ranteeseen kapenevat. Guernseyssä ei ole lainkaan etu- tai takapuolta, vaan neuletta voi pitää kummin päin tahansa. Tämä lisää käyttöikää, kun langat eivät kulu samoista kohdista vuosien kuluessa.
Kaulakiila kaula-aukon molemmin puolin
Ainaoikein-neulos hartiasauman kohdalla
Mallissa on myös korkea O-muotoinen kaulus, jonka reunoilla on kaulakiila, ja tavallista pidempi resori hihansuissa lämmön vuoksi. Kaksi helmahalkiota ja hartioiden ylitse hihan puolelle sijoitettu hihasauma takaavat joustavuuden. Kainaloiden alla on kookas, erillinen kiila, jonka ansiosta käden liikerata on suurempi. Helmassa on niin sanottu ainaoikein-ommel, joka eroaa miehustan ompeleesta, ja samoin on laita hihasauman vieressä. Neuleen pituus on tavallista suurempi, jotta viima ei pääse vyötäröltä iholle. Nämä kaikki ymmärtää toki kuvista paremmin kuin vain lukien.
Kainalokiila
Pidennetty resori hihansuussa
Perinteisesti kalastajien vaimot kutoivat neuleet koko perheelle ja siirsivät omat mallinsa perinnöksi tyttärilleen. Saarelta neuleet kulkivat kaupan mukana myös Brittein saarille 1600-luvulla, ja monet rannikkokylät loivat Guernseyn pohjalta omat neulemallinsa. Alkuperäinen pelkistetty neule muuttui sitä koristeellisemmaksi mitä pohjoisemmaksi se kulkeutui. Jo Skotlannin korkeudelta löytyivät monimutkaisimmat versiot. Neuleen kuvioissa on symboliikkaa, sillä kalastajille ne kuvastavat köysiä, aaltoja, ketjuja, verkkoja ja kuvioita hiekalla. Guernseyn saarella on lukemattomia versioita nimikkoneuleesta, mutta nämä jaetaan yleensä kahteen arkkityyppiin: pelkistetty työvaate ja koristeellisempi juhlaneule. Yksinkertainen neule oli nopeampi ja helpompi luoda, joten sitä suosittiin myyntiin kudotuissa kappaleissa, jotka olivat tärkeä tulonlähde kalastajaperheille. Silti täysin käsityönä kudottu Guernsey vaati kymmenien tuntien työn. Juhlaneule taas valmistettiin perheen sisällä merkkipäivien viettoon.
Ainaoikein-neulos helmassa
Helmahalkio, joka takaa joustavuuden
Kun neuleen vahvan, 5-säikeisen villalangan sekä yksityiskohdat ynnää oikein, ymmärtää Guernseyn olevan koko lailla täydellinen työvaate. Joustava, lämmin, vahva ja vuodesta toiseen kestävä. Yhä saarella toimivat kutomot ovat laajentaneet valikoimaansa uusien asiakkaiden toivossa, sillä Guernsey-neuletta on vaikea kuluttaa puhki. Klassisen tummansinisen hankittuaan ei uutta tarvitse vähään aikaan, joten kutojat ovat ottaneet myös kirkkaita värejä sekä puuvillamalleja tarjolle. Valtaosa valikoimasta on valmistettu tehtaissa ja käsin viimeistelty, mutta kudonnan taito elää yhä saarella. Minkään sortin edustusvaatetta neuleesta ei jo karkean, paksun materiaalin vuoksi saa, mutta työssä, vapaa-ajalla sekä mökkeilyssä se suojaa kantajaansa elementeiltä kuin villainen haarniska.
Miltei tasainen sauma
Category Neuleet
Viyella-kangas
0February 23, 2014 by Ville Raivio
Viyella on lämmin ja mukava vaatekangas, joka kudotaan toimikasmuodossa villa- ja puuvillalangoista. Nimensä se on saanut Englannin Matlockissa sijaitsevasta Via Gellian laaksosta, josta kankaan ensimmäinen valmistaja osti kutomonsa vuonna 1890. Tästä kolme vuotta myöhemmin William Hollins&Co. loi ensimmäisen Viyella-kankaan, jossa 55% merinovillaa takasi lämmön ja 45% puuvillaa pehmeyden sekä halvemman hinnan. Vuotta myöhemmin kutomo rekisteröi Viyellan nimen sekä kankaan tavaramerkiksi, joka oli ensimmäisten tavaramerkkikankaiden joukossa. Kangas oli pehmeä sekä kevyt, ja se kudottiin vapaa-ajan käyttöön värikkäinä ruudukkoina, joista Tattersall on omaleimaisin. Alun perin Viyellaa käytettiin paitojen sekä pyjamien luomiseen, mutta suuren suosion myötä materiaali omittiin myös lakanoihin, mekkoihin ja muihin tykötarpeisiin.
Hollinsin kutomo ja yhtiö on vuosien saatossa myyty sekä sulautettu osaksi toisia niin monta kertaa, ettei alkuperäisestä ole jäljellä kuin Viyellan nimi. Tällä nimikkeellä ratsastava nykyinen yritys ei myöskään valmista maineikasta kangasta. Kuten turhan monien mukavien kankaiden kohdalla, myöskään Viyella ei ole entisensä. Aiemmin suosittu puolet-ja-puolet -sekoitus on laimennettu kankaaksi, jossa villaa on vain 20 prosenttia. Tämän seurauksena nykyiset villa-puuvillapaidat rypistyvät herkemmin ja lämmittävät vähemmän, mutta ongelma on sivuutettu tehokkaalla 2000-luvun lämmityksellä sekä lämpimillä kulkuneuvoilla. Viyellan aikakausi on siis mennyt menojaan, mutta metsästys, ratsastus ja muut ulkosalle kannustavat harrasteet ovat yhä suosiossa. Mukavan villan ja pehmeän puuvillan liitto on osoittanut voimansa jo aikaa sitten, ja tämä vanhan polven keksintö saattaa olla ulkoilmamiehen miellyttävin löydös.
Category Materiaalit
O’mast-dokumentti YLE Teemalla
1February 16, 2014 by Ville Raivio
Vuonna 2011 valmistunut O’mast on Gianluca Migliarottin kunnianosoitus napolilaiselle kulttuurille sekä käsityölle. Dokumentti on aiemmin esitelty Keikarissa, mutta tänään on lisää hyviä uutisia. YLE Teema on tehnyt oikein ja ottanut filmin toukokuun ohjelmistoonsa, joten lukija pääsee nauttimaan jazzista, maisemista ja erikoisista persoonista muutaman kuukauden sisällä. Tästä toki vielä uusi muistutus lähempänä toukopäivien kuuta.
Category Napoli
Copyright © 2023 Ville Raivio
