Jotta alkava vuosi ei alkaisi turhan iloisesti, uutispalvelu Reuters julkaisi pitkän tutkivan journalismin skuuppinsa 31.12. Toimittajat ovat perkaneet vielä julkaisemattomia oikeusdokumentteja, joiden perusteella muotihuoneiden ja “luksusvalmistajien” auditointi ei toimi. Erityisen ruoskinnan kohteena on Christian Dior, joka parisen vuotta sitten myi lähes 80 miljardilla eurolla hepeneitä, ja työllisti lähes 200 000 ympäri maailman. Osansa saavat myös Giorgio Armani sekä Alviero Martini. Kaiken takana on muotibisneksen ruma, ilkeä ja ahne tapa ketjuttaa alihankkijoita niin pitkälle, että kontakti suunnittelijan ja valmistajan välillä hämärtyy mustaksi.

Pukimo Raivion tuotteita

Robyn & Co., tumma puku, koko 50, flanellia
Eduard Dressler, vihreä tweedtakki, koko 50

Skuuppi on pitkää luettavaa, joten lyhyestä virsi kaunis. Kyseessä on Reutersin sekä Italian poliisin mukaan paperittomien siirtotyöläisten hyväksikäyttö Italian maaperällä. Hienojen vaatevalmistajien toimia oli toki auditoitu 3. osapuolen kautta, eikä moitittavaa tietenkään löytynyt – ennen kuin poliisi saapui kyselemään. Hikipajoissa epämääräiset alihankkijat valmistavat vaatteita, joihin lopuksi ommellaan hienon hieno logo. Sen jälkeen lappuun raapustetaan suuri hinta. Kiiltävissä muotiliikkeissä asiakas ei näe kuin logon sekä maagisen Made in Italy -lauseen, joka käynnistää kuolaamisen.

Kurjaa kyllä, auditoinnista ilmoitetaan valmistajille etukäteen. Näin ne ehtivät opastaa paperittomia valehtelemaan kaikille kysyjille, siistivät paikkoja valmiiksi, ja kätkevät todelliset työolot. Yhä kurjempaa on Italian lainsäädäntö, joka ei vaadi auditointeja “luksusvalmistajille,” joilla kyllä olisi niihin varaa. Lisäksi auditointeja ei yleensä suoriteta alihankkijoiden tiloissa. Seurauksena paperittomat valmistavat vaatteita 14 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa. Tietenkin kurjalla palkalla sekä kurjissa oloissa.

Luonnollisesti kannustan lukijaa hankkimaan vaatteensa yrityksiltä, jotka päästävät kamerat tiloihinsa, joilla on oma tehdas, omat työntekijät, ja jotka eivät ketjuta valmistustaan. Vaate jää asiakkaan harteille ja samalla kaikki, minkä sen valmistus on aiheuttanut.