Safaritakki

2

June 28, 2015 by Ville Raivio

Safaritakki (eng. safari jacket, bush jacket) on alun perin Afrikan savanneille kehitetty päällysvaate, joka on paidan ja takin risteymä. Perinteisesti siitä puuttuu irtotakeissa yleinen hartiatoppaus, muotoa tuova irtoliinarakenne sekä vuorikangas. Näin paitatakki on ohut, pehmeä, kevyt ja helteellä mukava. Takin yleisin väritys on ollut khakin- tai hiekanvärinen, ja materiaaleista puuvilla on ylittänyt kaikki muut konepesun sekä vahvuuden ansiosta. Omintakeinen vaate on aina yksirivinen ja yleensä sen vyötäröä kiertää vyö, sen harteilla on useimmiten epoletit ja takissa on neljä taskua, usein kannellisessa paikka- tai paljemallissa. Sen miehustassa on monta nappia niin kuin paidassa, mutta niiden koko on irtotakin nappien mittaa.

Safaritakki_Keikarissa

Safaritakin pituus on irtotakin luokkaa, kalvosimet ovat kuin kauluspaidassa ja niissä on nappikiinnitys. Takin kaulus on ohut, pehmeä ja muistuttaa kauluspaidan kaulusta, vaikka sen kanssa solmio ei ole koskaan ollut yleinen. Kovalla puhurilla sen voi nostaa ylös kaulan suojaksi. Safaritakissa lyhyet, kyynärpään ylle jäävät hihat ovat yhtä yleisiä kuin pitkät hihat. Usein pitkissä hihoissa on myös napit, jotta ne voi kuumana päivänä kääriä ja napittaa kiinni. Safaritakin alla on perinteisesti käytetty aluspaitaa taikka savannille sopivaa työ- tai retkipaitaa.

Safaritakki_Keikarissa2

Safaritakki syntyi Iso-Britannian imperiumin käyttöön 1800-luvun puolivälissä, kun tutkimusmatkailijat ja sotilaat tarvitsivat Afrikan ilmastoon sopivan vaatteen, joka oli sekä säädyllinen että edustava. Vaatteen lukuisat taskut tekivät tilaa panoksille, pientarpeille ja eväille, jotka saivat aikaan eron kolonisaation hyväksi. Samoin safareille matkanneet eurooppalaiset ottivat takin omakseen, sillä se oli erinomaisen kätevä metsästäjän yllä. Toisen maailmansodan aikana safaritakki oli osa Brittijoukkojen univormua Lähi-idässä ja Välimerellä. Taatusti tunnetuin takin edistäjä on Ernest Hemingway, jonka testosteronia puskevat valokuvat levittivät safarivaatteen ilosanomaa kaikkialle.

Safaritakki_Keikarissa3

Palkintopallille nousevat myös Theodore Roosevelt ja James Bond, jotka tekivät oman osansa vaatteen puolesta. Takki nousi suosioon katukuvassa vasta 1940-luvun Amerikassa ilmavana kesäajan takkina. Myöhemmin se taivutettiin myös muotileikkiin, kun Yves Saint-Laurent kehitti takista omia näkemyksiään 1960-luvulla. Tänä päivänä safaritakista on tullut harvinainen näky savannien ulkopuolella, vaikka erityisen hyvää syytä katoon ei ole. Vaatehan on yhä erittäin kevyt, mukava, ilmava, tilava sekä kätevä paidan ja takin risteymä, joka palvelee kesän helteessä antaumuksella. Vaikka ei metsästäisi, safaritakin avulla voi jahdata eleganssia maalla ja kaupungissa.


2000-luvun tyköistuvat puvut

5

June 26, 2015 by Ville Raivio

Räätäli Hannu Kuitunen ei ole mielissään. 1960-luvulla uransa aloittanut käsityöläinen on nähnyt leikkausten tulevan ja menevän, eikä hänellä ole kehuvaa sanaa sanottavana 2000-luvun versiosta. Mainion kattava Ylen haastattelu kertoo eläköityvän Kuitusen tarinan, jakaa videon ja kertoo myös, miksi miesten tilausvaatteiden tulevaisuus näyttää Suomessa kehnolta.

“Puku on pilattu – miehet näyttävät madoilta.”

http://yle.fi/uutiset/puku_on_pilattu__miehet_nayttavat_madoilta/8037634


Cutaway-paidankaulus

0

June 21, 2015 by Ville Raivio

Cutaway on kauluspaidan kaulusmalli, jonka kärjet ovat lyhyemmät ja niiden etäisyys toisistaan suurempi kuin tavanomaisessa taitekauluksessa. Cutawayn, toiselta nimeltään spread collar, kärkien muodostama kulma on yleensä yli 90 astetta, liioitelluimmillaan jopa 180 astetta. Malli syntyi 1930-luvulla ikään kuin vastalauseena aiemmille pystykauluksille, joissa ei ollut kärkiä lainkaan, ja tavallisille taittokauluksille, joiden kärkien väli on yhä pieni. Cutaway sai suuren suosion Windsorin herttuan sekä hänen veljensä, Kentin herttuan, ansiosta.

Cutaway-paidankaulus_Keikarissa

Erityisesti Windsorin oman miehen suosimat solmiot olivat paksumpia kuin tavanomaiset, ja levitetty kaulus sopi paremmin yhteen niiden kera. Cutawayn kärjet ovat yleensä lyhyet ja etäällä, joten tämä kaulusmalli tarvitsee leveämmän ja lyhyemmän solmion solmun tyhjän tilan täytteeksi. Mallin harmina ovat juuri lyhyet kaulukset: jos kaulusta ei ole taiten leikattu, solmiosolmu nostaa sen kärjet helposti koholle. Samoin cutaway näyttää kovin pieneltä ja leviää kaulan sivuille, kun paidan ylin nappi on auki. Näiden haasteiden vuoksi cutaway tarjoaa parhaat puolensa, kun sen kärjet ovat pidemmät ja kärkiväli lyhyempi. Ärhäkkäimmät mallit on siis paras jättää kaupan hyllylle. Taitekaulus on yhä maailman suosituin malli, mutta likellä perässä seuraa omintakeinen ja levitetty cutaway, joka vetoaa avoimuudellaan.


Kesän viileimmät vaatteet

0

June 14, 2015 by Ville Raivio

Helteellä viileimmät vaatteet ovat tunnetusti vaalean värisiä, kevyitä, huokoisesta kankaasta valmistettuja, ohuita ja sopivan väljiksi leikattuja. Äkkiseltään asia on selviö, mutta tarkemmin eriteltynä syyt paljastuvat ja miellyttävämpien kesävaatteiden valikoiminen helpottuu. Vaaleat värisävyt ovat parhaita, sillä ne sirottavat eli heijastavat eniten auringonvalon aallonpituuksia pois vaatteen pinnalta, kun taas hyvin tummat sävyt absorboivat eli imevät niitä. Juuri tämän vuoksi Suomessa yleinen musta “juhlapuku” on kesällä armottoman kuuma. Jos samaisen puvun kankaassa on vielä paljon keinokuitua ja sen tukimateriaali on liimattu, asusta muodostuu pätsi. Luonnollisesti eniten auringon poltetta heijastaa valkoinen, mutta valkoisilla vaatteilla on paha tapa näyttää pieninkin lika. Tämän vuoksi valkoinen paita on helpompi kuin housut, sillä paidan peseminen on kätevämpää. Harvempi housukangas myös kestää konepesua.

Keveässä vaatteessa on mahdollisimman ohut tai pieni sisäinen rakenne. Esimerkiksi kauluspaidassa yleinen liimarakenne muodostaa kaulan ympärille paksun kerroksen, jonka läpi tuuli ei kulje tai hiki haihdu. Siispä täysin rakenteeton kaulus on viilein. Samoin irtotakeissa yleinen liimarakenne rintakehän ja takin helman sisällä on erittäin hiostava kokemus helteessä. Irtoliina on mukavampi, mutta sitäkin viileämpi on jälleen rakenteeton takki, joista kevyimmissä ei ole edes vuorikangasta, joka on yksi hiostava kerros lisää.

Huokoinen kangas on kudottu siten, että loimi- ja kudelankojen väliin jää hieman tyhjää tilaa. Kauempaa katsottuna huokoisuus ei näy, mutta silmien tasalle nostetun huokoisen kankaan läpi näkee helposti. Tämä on taatusti ilmavin ratkaisu helteellä, sillä jokainen tuulenvire kulkee rakosten läpi ja viilentää kehoa. Samoin hiki pääsee haihtumaan kankaan läpi. Useimmiten niin sanotut travel-, cool- tai high twist -villakankaat ovat juuri tällaisia kudontateknologian voittoja, jotka kerran koettuaan ei halua palata tiiviisiin, nihkeisiin kankaisiin. Vielä ohuen kankaan läpi ilma kulkee helpommin kuin paksun, sillä ohuessa on vähemmän lankoja, jotka toimivat lämmöneristäjinä.

Viimeisenä hieman väljä vaate on kesällä mukavampi, sillä se on vähemmän kosketuksissa ihoa vasten. Hiki kun siirtyy herkästi ihon pinnalta kankaaseen, se ei silloin enää viilennä ihmiskehoa, vaan muodostaa kankaaseen hikilaikkuja, jotka nihkeinä hankaavat kehoa vasten. Samoin väljän vaatteen sisään tuulenvireet kulkevat helpommin ja suovat helpotuksen paahteessa tummuvalle.

Kertauksena kesän viileimmät vaatteet ovat aina vaalean värisiä, kevyitä, huokoisesta kankaasta valmistettuja, ohuita ja sopivan väljiä. Taatusti paras materiaali on pellava, sillä sen voi kutoa hyvin ohueksi ja silti valmistaa vahvoja kankaita. Pellavan vetolujuus myös kasvaa kosteana, joten hiostunut kangas vain voimistuu. Viimeisenä pellavan voimakas, yleinen rypistyminen vain muistuttaa meitä siitä, ettei kesälomalla ole kiire minnekään, jäykistely ei ole tarpeen ja rypyt kuuluvat ihmisen elämään. Suomen kesä on kaunis, mutta lyhyt.


Klassikko Suomen Kuvalehden arviossa

0

June 8, 2015 by Ville Raivio

Lyhyestä virsi kaunis: “Maailmassa on kirjoja, joiden on täytynyt tulla kirjoitetuksi. Klassikko on sellainen.”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/arvio-ville-raivio-kirjoitti-miesten-pukeutumisen-ensyklopedian/?shared=82756-69e25ac2-500




Copyright © 2023 Ville Raivio









Pukimo Raivio.

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari

Pukimo Raivio.