RSS Feed

Keikari on palannut Facebookiin

0

April 21, 2018 by Ville Raivio

Pienen tauon jälkeen Keikari on palannut Facebookiin. Siellä jaan enemmän tai vähemmän inspiroivia tyylikuvia niin kuin aiemminkin – ei mainoksia tai sontaa.

https://www.facebook.com/Keikaridotcom/


Carmina ja naisten laadukkaat reunoskengät

3

February 28, 2018 by Ville Raivio

Naisille on hyvin vähän vaihtoehtoja laadukkaista jalkineista. Moni valmistaja tai liike toki mainostaa myyvänsä hienoa ja hyvää, mutta jalkineita tunteva tunnistaa toisin. Olen hypistellyt naisten pareja eri liikkeissä ja sanon, ettei hinta ole mikäänlainen tae laadusta. Monet valmistajat, nimiä mainitsematta, luottavat suureen logoon ja “brändiinsä”, jotka vakuuttavat asiakkaan. Kunhan nämä ovat oikeat, voi sitten surutta käyttää halpaa ja elotonta nahkaa, vikaista nahkaa, liimattuja ulkopohjia, muovisia kantavahvikkeita, öljymateriaalista tehtyä vuoria, jämäpaloista ommeltua päällistä, väljiä lestejä ja muovisia, nahkalla pinnoitettuja korkoja. Näiden kaikkien tarkoitus on säästää vaateyksikön valmistuskuluissa, jotta yhtiölle jää enemmän voittoa. Kaikki seikat myös johtavat popoon, joka on vähemmän kaunis ja kestävä. Jos asiakas ei myöskään petkutuksia tunnista, hän ei voi valita paremmin – ja kuinka moni naisten tyylisivusto opettaa lukijaansa tunnistamaan niitä?

Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina02 Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina03

Kuitenkin laadukkaita naisten jalkineita tehdään, mutta niiden valmistajat eivät ole suuria muotihuoneita, joiden nimi tunnetaan ympäriinsä. Ne ovat pienempiä pajoja taikka tehtaita, joilla ei ole vaatejättien markkinointibudjettia. Ne erikoistuvat ja luottavat laadun tuntevaan asiakkaaseen. Yksi näistä on Mallorcalla toimiva Carmina, joka käyttää useimmissa naisten pareissaan Goodyear-pohjausta, täysnahkarakennetta ja vasikannahkaisia päällisiä. Näiden ansiosta popot ovat kestävämpiä ja miellyttävämpiä, mutta hintavampia. Kuitenkin materiaalien osa loppuhinnasta on suurempi, samoin työn, sillä Carmina käyttää enemmän käsityötä kuin sadan euron valmistajat. Esimerkiksi nahkavuodat leikataan käsin, päällinen pingotaan lestille käsi- ja konetyön yhdistelmällä, ja nahka jätetään neljäksi päiväksi ottamaan muotoa. Korko valmistetaan useasta pohjanahkapalasta, jolloin se ei murru tai siirry paikaltaan satunnaisesti. Reunospohjauksen ansiosta koko ulkopohjan voi vaihtaa, jolloin parin käyttöikä pitenee, kun taas ohutta liimapohjaa täytyy yrittää korjailla liimalla liiman perään. Yllä olevilla seikoilla saadaan naisten kenkä, jota voi kutsua uskottavammin laadukkaaksi.

Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina04 Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina05 Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina06

Carminan lähettämä esimerkkipari naisten mallistosta on nimeltään 1571, varsikenkä brogue-kuvioinnilla ja kumisella puolipohjalla. Miesten reunoskenkiin tottuneelle lestin hyvin siro muoto on erikoisuus, jonka naisen anatomia suo. Vaikka pari on varsikenkä, se ei näytä kuin maihinnousukengältä. Päällisen ompeleet ovat tiuhat ja suorat, päällisnahka siistiä ja sileäpintaista, ja varren reunaa kehystää pienen pieni nahkatere – koriste, josta ei ole käytännön hyötyä, mutta joka kertoo viimeistelyn huolellisuudesta. Venytyksen jälkeen nahka palaa napsahtaen muotoonsa, mikä on aina hyvä merkki. Vetolenkki on paksua puuvillaa, kantakupin vahvike vahva, nauhojen päässä on koristeellinen nahkatupsu. Nahkapohjan vyötärö, siis kapein kohta, on laidoilta hiomalla pyöristetty. Tämä on merkkinä viimeistelystä. Pohjanahkasta pinotun koron päällisenä on täysi kumipala, joka on kestävämpi kuin yleinen nahkan ja kumin yhdistelmä. Sileä vuorinahka, joka ei hiosta, on väriltään oranssin ja ruskean välimaastossa. Sisällä kantapään alla on jämäkkä vaahtomuovipehmuste ja pinkopohja, jalkapohjan alla oleva kerros, on täyttä nahkaa. Näin se saa muotonsa omistajan jalasta. Reunos on hyvin kapea ja korko samaten – joka väittää, ettei naisten reunoskenkä voi olla siro ja hieno, hän ei tiedä puhumastaan.

Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina07 Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina08 Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina09

Kokonaisuutena Carmina todistaa, että laadukkaita naisten kenkiä voi yhä löytää, mutta niiden tunnistaminen vaatii vaivaa, eikä moisia ole tarjolla useassa myymälässä. Jos useampi nainen kuitenkin täysnahkaisia reunoskenkiä vaatisi, todennäköisesti useampi valmistaja vastaisi huutoon. Suomen naiset, huutakaa siis!

Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina10 Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina11 Naisten_reunoskengät_Keikarissa_Carmina12


Saarni – Gentlemen’s Boutique

3

February 22, 2018 by Ville Raivio

Saarni on Turussa ja Raisiossa toimiva miesten putiikki, joka syntyi, kun Sonja Ahtiainen ei löytänyt miehelleen haluamaansa lahjaa. Täytyi siis perustaa kauppa, josta niitä löytäisi. Saarni pyrkii erottumaan ennen kaikkea valikoimallaan. Kaikki tykötarpeet on valmistettu Euroopassa ja putiikki suosii suurtehtaiden sijaan pienempiä valmistajia tai käsityöläisiä.  Suuri osa yli 70 valmistajan valikoimasta on teetetty vain Saarnille, joka myös toimii niiden maahantuojana. Joitakin vaatemalleja, kuten irtotakkeja, valmistetaan vain yksi kappale per koko. Edes ulkomaisista liikkeistä vastaavia ei siis löydä. Koska putiikki toimii omintakeisella konseptilla, halusin tietää siitä lisää.

Saarni_Gentlemens_Boutique_Keikarissa

VR: Millä kriteereillä valitsette tuotteenne?

Saarni: Tuotteet valitaan putiikkiin erittäin tarkasti. Tärkein asia meille on että tuotteet valmistetaan Euroopan sisällä, emme siis suosi massatuotantoa. Meillä on toimittajina pieniä pajoja ja käsityöläisiä, he tarjoavat parhaat materiaalit sekä tuotteiden laatu on erinomaista koska he tekevät ne perinteitä ja yksityiskohtia kunnioittaen. Monesta valmistajasta on tullut meille ystäviä, joiden luo on mukava mennä aina uudelleen.

Valitsemme tuotteet aina Tuomon kanssa yhdessä. Meille on tärkeää että meille tulee oikea fiilis niin tuotteesta kuin tekijästäkin. Tätä hommaa tehdään tunteella ja sydämellä.

Tärkeimpiä kriteereitä on ehdottomasti ainutlaatuisuus, putiikissa on lähestulkoon kaikki tuotteet sellaisia joita muualta Suomesta ei saa. Putiikkiin valmistetaan esimerkiksi paljon sellaisia vaatteita joita ei saa mistään muualta maailmasta, ja näitäkin tulee meille vain kourallinen. Valikoimaan tulee esimerkiksi takkeja tai bleisereitä joita on valmistettu vain Saarnin putiikkiin yksi kappale jokaista kokoa, eikä näitä koskaan tule enää lisää. Asiakas voi siis olla varma että tuote on yksilöllinen.

Toimimme itse maahantuojana emmekä käytä välikäsiä, näin voimme taata tuotteiden laadun, harvinaisuuden sekä kilpailukykyiset hinnat. Pystymme reagoimaan erittäin nopeasti asiakkaiden toiveisiin ja etsimään hyvinkin monipuolisesti tuotteita.

Saarni_Gentlemens_Boutique_Keikarissa2

VR: Mitä valmistajia Saarni tällä hetkellä tarjoaa?

Saarni: Putiikissamme on yli 70 valmistajaa. Meillä on paljon valmistajia jotka ovat erikoistuneet yhteen tiettyyn tuotteseen. Meillä on kumppanina esimerkiksi italialainen perheyritys joka valmistaa ainoastaan nahkavöitä ja ranskalainen herrasmies joka opiskeluaikanaan löysi innostuksen valmistaa  olkaimia ja tekee niitä nyt työkseen käsityönä. Tarinoita näistä tekijöistä löytyy kaikista. Saamme mielettömän hienoja ja erittäin uniikkeja tuotteita näiltä monilta valmistajilta. Emme ole siis suurten mainosbrändien putiikki vaan meiltä voit löytää todella jotain uutta ja erilaista. Etsimme myös uusi valmistajia jatkuvasti, jotta voimme tarjota vaihtelua myös omissa valikoimissa.

Saarni_Gentlemens_Boutique_Keikarissa3

VR: Onko teille muodostunut tietynlaisia asiakasryhmiä?

Saarni: Meillä on syntynyt mielettömän hieno tilanne sen suhteen että hyvin monen ikäiset ja monen tyyliset ihmiset löytävät meidän putiikin. Meillä on niin monipuolinen ja ainutlaatuinen valikoima, että se puhuttelee hyvin monia. Myös naiset ovat löytäneet putiikin erittäin hyvin, koska meiltä löytyy luonnollisesti paljon lahjaideoita miehille.

Olemme huomanneet, että klassinen tyyli twistillä kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän, tarjoamme perinteisestä poikkeavaa mutta hyvällä maulla. Monet löytävät juuri itselleen sopivan määrän väriä ja kuvioita. Asiakkaat ovat sanoneet, että vihdoin meillä on miehille oma putiikki, jossa tarjolla on jotain erilaista ja massasta poikkeavaa.

Meille on myös helppo tulla, olemme oikeita ihmisiä putiikissa ja meillä on rento tyyli, meillä ei jännitetä turhaan ja olemme aina valmiita auttamaan löytämään sellaiset tuotteet, jotka sopivat juuri omaan persoonaan ja tyyliin.

Verkkoputiikkimme tavoittaa asiakkaat ympäri Suomea. Eräs asiakas esimerkiksi löysi meidät verkkoputiikin kautta ja asuu Oulussa, viime kesänä hän päätti tehdä kesälomamatkansa vartavasten meidän putiikkiin. Matka kävi helposti moottoripyörällä ja tuotteet postitettiin meiltä kotiin. Tämä kertoo hyvin siitä, miten ainutlaatuinen tapaus olemme, meille todella tullaan kauempaakin.

Saarni_Gentlemens_Boutique_Keikarissa4

VR: Onko liikkeellä suunnitelmia lähivuosille, jotain uusia myymälöitä tai tuoteryhmiä?

Saarni: Tuoteryhmämme muuttuu koko ajan. Meille tulee uusia tuotteita joka viikko ja valmistajia haetaan Euroopan reissuilla. Koska me teemme tätä tunteella voi putiikista löytyä ihan mitä vain. Valikoimissamme on esimerkiksi Italiassa käsityönä valmistettuja nahkaisia moottoripyöräkypäriä sekä uniikkeja miesten sormuksia, koskaan ei siis tiedä mitä putiikistamme voi löytyä. Uudet tuotteet, tekijät ja vaihtuva valikoima on tämän putiikin suola.

Olemme kasvanut todella nopeasti ja meillä on vauhti päällä. Viime vuonna liikevaihto 2,5-kertaistui ja olemme aina olleet voitollisia. Ehdottomasti suunnitelmissa uusia putiikkeja niin kotimaahan kuin myös ulkomaille. Seuraava askel on luonnollisesti pääkaupunkiseutu ja tätä odotamme ehdottomasti innolla.

Saarni_Gentlemens_Boutique_Keikarissa6

VR: Miksi Keikarin lukijan kannattaisi vierailla Saarnin myymälässä?

Saarni: Ehdottomasti siksi, että olemme jotain täysin ennennäkemätöntä ja uutta sekä kestämme tiiviimmätkin tarkastelut jokaista yksityiskohtaa myöden. Saarnin putiikista löydät ehdottomasti aivan uuden maailman miesten pukeutumiseen ja elämäntyyliin. Ja parasta tässä on että näitä tuotteita et saa muualta eivätkä ne kävele kadulla vastaan. Meiltä löytyy väriä, kuviota, yksityiskohtia niin kengissä kuin vaatteissa ja asusteissa jokaiselle juuri sopivasti. Jos kaipaat vaihtelua ja klassista tyyliä twistillä, olemme ehdottomasti oikea putiikki. Kannattaa ehdottomasti tutustua facebookissa tai verkkosivuilla ja tulla käymään putiikissa.

Saarni_Gentlemens_Boutique_Keikarissa7

Edustettuja valmistajia, muiden muassa:

  • Tuscany Leather
  • Baruffaldi
  • Reykjavik District
  • Chester Jefferies
  • Dents
  • Thiers-Issard
  • Floris
  • Dovo
  • Mühle
  • Taylor of Old Bond Street

www.saarnigb.fi


SuitSupply-puvut

0

February 12, 2018 by Ville Raivio

Suitsupply on vuonna 2000 perustettu eurooppalainen miesten vaatettaja, jolla on omintakeinen ote alaansa. SS erottuu ennen kaikkea tarjoamalla erinomaisen diilin. Tämä hinta-laatuihme käyttää italialaisia kankaita maineikkailta kutomoilta – kuten Vitale Barberis Canonico, Spence Bryson, Ormezza, E. Thomas, Angelico, Carlo Barbera, Ferla – ja tarjoaa monia yksityiskohtia sekä mitoittaa vaatteensa tyköistuviksi, mutta myy ne verrattain edullisesti. Esimerkiksi puvut maksavat alimillaan 299 euroa ja verkkokaupassa on aina ilmainen kuriiritoimitus sekä -palautus. Tämä onnistuu vertikaalisen integraation avulla, sillä SS valmistaa melkein kaikki vaatteensa itse, suurimman osan Kiinassa ja Portugalissa, ja myy ne omissa myymälöissä. Yhtiön mainoksia, joissa täysin puetut miehet poseeraavat liki alastomien nuorten naisten seurassa, on haukuttu molemmin puolin Atlanttia. Kohu on kuitenkin tuonut yrityksen esille. SuitSupplyn USA:n-valloitus alkoi toden teolla vuonna 2011 julkaistusta Wall Street Journalin artikkelista, jossa vaatealan ammattilaiset vertailivat useita pukuja ilman logoja. Yhtiön pukua kehuttiin, kun taas mukana olleet, kalliimmat valmistajat saivat haukkuja. Lisää infoa löytää Kauppalehden haastattelusta, jossa perustaja Fokke de Jong kertoo aivoituksistaan.

SuitSupply_puvut_KeikarissaSuitSupply_puvut_Keikarissa2

SuitSupply lähetti Keikarin esittelyyn puvun yhtiön uudesta erikoistilauspalvelusta, jossa asiakas voi valita kankaan ja yksityiskohdat itse, kunhan käyttää firman omia kaavoja. Näin kyseessä ei ole mittatilaus, mutta jos löytää itselleen passelin koon valmiiden joukosta, istuvuus tyydyttää. Parhaana puolena ovat yksityiskohdat ja ennen kaikkea kangas. Tällä hetkellä Suomessa ei ole SS-myymälää, mutta tämän vuoden alkupuolella yhtiö kaavailee avaavansa sellaisen Helsingin Esplanadin varteen. Tallinnasta liike jo löytyykin. Jos tietää kokonsa, verkkokaupan tilauspalvelun avulla saa kuukaudessa itse suunnittelemansa asun. Muussa tapauksessa edessä on matka Tallinnaan tai usean puvun tilaus- ja palautussykli, kunnes koko on löytynyt. Yhtiöllä on useita leikkauksia ja hintatasoja, joten oman löytäminen voi viedä aikaa. Kuvien esimerkkipukuna on kolmiosainen Lazio-leikkauksella valmistettu kappale, jonka kangas on tummanharmaata kampavillaa vaaleanharmaalla windowpane-kuviolla. Kankaan on kutonut italialainen Vitale Barberis Canonico ja mukana seurasi lisähousut.

SuitSupply_puvut_Keikarissa3 SuitSupply_puvut_Keikarissa4

Housujen mittoja vertailemalla selvisi, että niiden välillä on muutamien senttien heittoa. Muutoin takki ja housut istuvat niin kuin aiempi kaapissani odottava Lazio-leikattu smokki. Puvussa on koristeellinen katesaumarakenne melkein kaikissa saumoissa, enkä ole löytänyt tätä yksityiskohtaa kuin harvoista valmispuvuista. Kangas on hyvin sileää ja miellyttävää, se laskeutuu siististi keveästä painosta huolimatta. Napinreiät ovat siistit ja suorat, eikä puvusta löydy roikkuvia irtolankoja. Napit ovat muovia ja sekoiteväriä. Kankaan kuviointi on kohdistettu saumoissa siististi, ainoastaan kauluksen alla on on sentin heitto. Ainoa harmi on housujen hyvin tyköistuva leikkaus: jos nauttii väljyyden tuomasta mukavuudesta nivusissa, joutuu ottamaan kokoa suuremmat ja todennäköisesti kavennuttamaan ne vyötäröltä. Myös vyötärö on järjestään matala. Laziossa on paksumpi hartiarakenne, mutta SS:n versio on silti verrattaen kevyt. Kaikki kokeilemani takit SuitSupplyltä ovat hyvin kevyitä käsissä ja yllä. Huomionarvoista puvussa on korkea kauluslovi, suorat sekä kulmikkaat käänteet ja napitusnapin alta sivuille kaartuva helma. Yhdessä nämä muodostavat leikkauksen, joka on kaukana tylsästä.
SuitSupply_puvut_Keikarissa5

SuitSupply_puvut_Keikarissa6

Tämä esittely on helppo päättää, sillä suurin osa takeista ja puvuistani on jo SuitSupplyn valmistamia. SS:n kangasvalinnat eurooppalaisten kutomoiden valikoimista poikkeavat skaalan vuoksi. Pelkistettyjen pukukankaiden lisäksi valikoimassa on joka kaudella voimakkaita kuvioita tai erikoisia värejä, kuten pullonvihreä tai tummanpunainen, joita harvemmin nähdään irtotakeissa tai suorissa housuissa. Yhtiön muista vaatteista uskallan suositella kauluspaitoja, joissa käytetään myös laadukkaita eurooppalaisia kankaita ja mitoitus on hoikka. Olen omistanut ja käyttänyt tuplasti kalliimpia pukuja, enkä ole löytänyt niistä samanlaista yhdistelmää kankaasta, viimeistelystä, leikkauksesta, yksityiskohdista ja hinnasta. Jos löytää SuitSupplyn valikoimasta itselleen passelin leikkauksen, ovi tyyliin aukeaa tehokkaasti.

SuitSupply_puvut_Keikarissa7

SuitSupply_puvut_Keikarissa8


Puvun vaikutus fysiikkaan

4

February 5, 2018 by Ville Raivio

Tämä on tarina kahdesta puvusta. Allaoleva kuva on vuodelta 2014 ja se kuvaa Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema Mbasogoa sekä USA:n pääjehu Obamaa. Kuten moni muu afrikkalainen hirmuhallitsija, Mbasogo on mieltynyt ranskalaisiin räätäleihin. Tämä seikka näkyy hänen takkinsa mahdottoman hyvästä istuvuudesta ja sen pariisilaiskäänteistä (ns. Parisian lapels). Obaman on pukenut tietääkseni amerikkalainen Martin Greenfieldin räätälitehdas.

President Barack Obama and First Lady Michelle Obama greet His Excellency Teodoro Obiang Nguema Mbasogo, President of the Republic of Equatorial Guinea, and First Lady Constancia Mangue de Obiang, in the Blue Room during a U.S.-Africa Leaders Summit dinner at the White House, Aug. 5, 2014. (Official White House Photo by Amanda Lucidon)

Katsomme ensin Obamaa. Hänen pukunsa seuraa perinteistä amerikkalaista linjaa, jossa mukavuus ajaa kaiken muun yli, ja asu on väljä joka suuntaan. Hartialinja niskasta sivuille on epätasainen ja kupruileva, vaikka kaulus pysyykin hyvin niskan ympärillä. Hihan istutuskohta näyttää valuvan alaspäin. Takin käänteet ovat samaten kupruilla ja kangas muodostaa X-rypyn napitusnapin ympärillä. Tämä on merkki kireydestä. Käänteiden kauluslovi on mitäänsanomaton Solisluun yllä oleva kangas näyttää tyhjältä ja ryppyiseltä, sillä tässä kohdin takki on leikattu liian väljäksi. Takin hiha on löysä ja ryppyinen hauiksen ympärillä, myös kyynärpään, ja siistiytyy ranteen kohdalla. Paidan kalvosinta ei näy. Housujen lahkeet ovat väljät ja roikkuvat ryppyisinä alas asti. Napitusnapista alaspäin takki on väljä, mutta tyydyttävän siisti.

Seuraavana hirmu Mbasogo. Hänen leikkauksensa on Adoniksen, Atlaksen tai Herkuleen sankarillinen muotti. Hartialinja niskasta sivuille on suora ja voimakkaan näköinen, kaulus pysyy hyvin ja korkealla niskan ympärillä. Hihan istutuskohta on koholla ikään kuin lihaksen tavoin. Takin käänteet ovat samaten luotisuorat ja kangas on tasainen napitusnapin ympärillä. Käänteiden kauluslovi on voimakkaasti muotoiltu ja kiintoisa. Solisluun yllä oleva kangas näyttää siistiltä ja työntyy voimakkaasti ulospäin, ikään kuin rintalihaksen jännittämänä. Takin hiha on suora ja siisti hauiksen ympärillä, myös kyynärpään, ja näyttää paidan kalvosimen. Housujen lahkeet ovat väljät, mutta laskeutuvat melko suorina polviin asti. Vasta sitten linja pettää. Napitusnapista alaspäin takki on hyvin siisti.

Summa summarum: Obama näyttää puvussaan löysältä ja heikolta, Mbasogo näyttää terveeltä ja vahvalta. Tämä on sitä alitajuista vaikutusta, joka puvun leikkauksella on katsojiin. Todennäköisesti juoksua harrastava Obama näyttää hoikalta ja terveeltä puvutta, mutta Mbasogosta on vaikea sanoa. Leikkauksella on siis väliä ja suuri osa sen vaikutuksesta tulee istuvuudesta.

Kuva: Amanda Lucidon/The White House


Vaatturi: pukuteollisuuden harjoittajain äänenkannattaja

0

January 14, 2018 by Ville Raivio

Kunnianarvoisa Kansalliskirjastomme on tehnyt kulttuuriteon digitoimalla kaikki Vaatturi-lehden numerot vuodesta 1898 aina vuoteen 1929 saakka. Tämä lehti oli aikoinaan kaikkien maamme räätäleiden asialla, ja yhdisti käsityöläisiä kaupungeista pikkukyliin. Lehdissä oli juttuja etiketistä, liiton asioista, tyylistä, vaatekaavoista sekä kolumneja, joissa otettiin kantaa makuasioihin. Jos suinkin lukijaa kiinnostaa, mitä miesten asuista on aikoinaan sanottu, arkiston päälle 7000 sivua kertovat kaiken ja enemmän.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0356-8083?display=THUMB&year=1898


Alpan shaalikaulusneuletakki

0

December 31, 2017 by Ville Raivio

Vaikka shaalikaulusneuletakki on aikamoinen yhdyssanahirviö, juuri se kuvaa Alpan uusinta mallia parhaiten. Neuletakit yleistyivät 1900-luvun alussa erityisesti vapaa-ajan urheiluvaatteina, sillä villaneuloksen ansiosta ne olivat mukavan lämpimiä ja joustavia, siis erityisen sopivia liikuntaan. Niillä saattoi myös korvata aikakauden hyvin raskaat ja jäykät irto- tai puvuntakit vapaa-ajalla, joten suosion syyn ymmärtää hyvin. Erityisen suosittuja ne olivat Amerikassa, jossa yliopistojen urheiluseurat mittelivät voimia alituiseen. Yliopiston edustusjoukkue, varsity team, sai kantaa neuleissaan ja takeissaan opinahjonsa nimeä tai nimikirjaimia. Tästä syntyi nimike varsity sweater, jota käytettiin erityisesti neuletakeista, joissa oli kaulus kirjainten lisäksi. Kirjailu erotti urheilijan yliopistonsa edustajana ja toi arvonantoa urheilun ystävien joukossa. Korkea kaulus lämmitti kaulaa ja hiveli silmiä.

Alpan_alpakkaneuletakki_Keikarissa

Alpa lähetti näytekappaleen Keikarin tarkasteltavaksi. Tämä malli on urheiluneuletakkien alkuperälle uskollinen, vain kirjailu uupuu ja materiaalina on lampaanvillan sijasta alpakanvilla. Nelikierteinen villalanka on raskas, lämmin, vahva ja uutena karhea. Mitoitus on yllättävän kapea joka suunnasta, nähtäväksi jää, miten villa venyy käytössä. Mallissa on kaksi etutaskua, jotka on myös neulottu alpakasta. Vaikka niiden neulos on ohuempi, se tuntuu riittävän tiiviiltä ollakseen kestävä. Corozo-kivipähkinästä valmistetut napit ovat pelkistetyt, hyvin pitkällä saumalla kaavoitettu raglanhiha antaa suuren liikeradan. Takin kruununa on peräti 6-kierteinen kaulus, joka on korkeampi kuin missään kokeilemassani mallissa. Hinnan puolesta Alpan neuletakki on niin sanotussa preemioluokassa, jota kokonaisuus tuntuu vastaavan. Aika näyttää, miten malli ikääntyy. Kun pukukoodit ovat kilvan löystyneet tai poistuneet toimistoissa ympäri maailman, pelkistetty neuletakki voi ottaa nyt irto- tai puvuntakin paikan, jos ympäristö on tähän passeli. Siisti, mutta rento vaikuttaa olevan päivän sana.


Klassikko on joulun pelastus

0

December 1, 2017 by Ville Raivio

Joulu on taas, vaan ovatko kattilat ja paketit täynnä hyödyllistä tietokirjallisuutta? Pehmeiden ja roskiin päätyvien lahjojen sijasta rohkenen ehdottaa Klassikko-kirjaani, joka antaa lukijalleen vuodesta toiseen. Suomen kirjakaupoista teokset ovat miltei loppuneet, mutta minulla on yhä noin 30 kappaletta uusia omistajia odottamassa.

Klassikko nimikirjoituksella kustantaa 40 euroa + postikulut, ja näitä voi tilata mailitse osoitteesta infoATkeikariPISTEcom.


Muotivaatteiden alkuperä

0

November 26, 2017 by Ville Raivio

Muotibisnes on 2000-luvulla kovaa kauppaa. Jos lukijani ei ole vielä käynyt läpi Dana Thomasin loistavaa Luxury-teosta, joka kertoo paljon ja enemmän muotikaupan puijauksista, on hyväksi vilkaista edes allaoleva artikkeli. Siinä erinomainen The Guardian raportoi Louis Vuittonista, joka huijaa asiakkaitaan jalkineissaan. Valtaosa niiden valmistusprosessista tapahtuu hyvin halvan työvoiman Romaniassa, mutta viimeistelyä varten popot rahdataan Italiaan. Yhtiö kovasti kiisti asian, kunnes tutkiva lehdistö sai riittävästi selville. Kun riittävän suuri osuus työstä tapahtuu siellä, hyödykkeet saavat perin hienoja mielikuvia nostattavan Made in Italy -leiman. Tämä on laillista – ja tämä on rumaa.

Homma on malliesimerkki niistä monista tavoista, joilla suuret muotihuoneet huiputtavat asiakastaan. Yhä suurempien voittojen himossa valmistusta ja raaka-aineiden tasoa lasketaan samalla, kun hintoja nostetaan, ja valtaisiin mainoskampanjoihin käytetään suuria summia. Miksi X valmistaa laadukkaita vaatteita? Koska se itse näin sanoo. Tällaisten syiden vuoksi en pidä muotihuoneista ja kannustan lukijaa suosimaan perinteisiä vaatettajia, jotka käyttävät kunnollisia materiaaleja, ja valmistavat tykötarpeensa omassa tehtaassa. Lisää esimerkkejä alihankinnan ketjuttamisesta ja kustannusten laskemisesta löytää Roberto Savianon teoksesta Gomorra. Etsivä löytää – tärkein kysymys on aina, miksi?

https://www.theguardian.com/business/2017/jun/17/revealed-the-romanian-site-where-louis-vuitton-makes-its-italian-shoes


Tradera – Ruotsin oma Huuto.net

0

November 20, 2017 by Ville Raivio

Tradera on Ruotsin vastine kotoiselle Huuto.netille. Verkkohuutokaupoissa on samat ominaisuudet ja hienoudet, mutta valikoima erityisesti miesten laadukkaissa vaatteissa on erilainen. Suurin osa Traderan myyjistä suostuu postittamaan Suomeen, maksu hoituu kätevästi Klarnan välityksellä. Toki ruotsia täytyy osata, ettei osta sikoja säkeittäin.

Esimerkiksi pikainen haku miesten reunoskengistä paljastaa Traderan voittavan Huuto.netin mennen ja tullen. Suosittelut.

www.tradera.se


Suora nauhoitus

0

November 19, 2017 by Ville Raivio

Kengännauhojen nauhoitustapoja on kymmenittäin, kuten Ian Fieggenin maineikas nauhasivusto osoittaa, mutta oikeasti asian kanssa ei jaksaisi näperrellä. Siispä Keikarin lukijan on hyvä tuntea vain yksi metodi, jota Mestari Fieggen kutsuu suoraksi eurooppalaiseksi nauhoitukseksi. Se sopii parhaiten oxford-kengälle, joka on muodollisin malli, ja tässä keinossa nauhat kulkevat suorina riveinä. Muitakin suoria tapoja nauhoittaa löytyy, mutta eurooppalainen on kätevin: vain kahta ylintä nauhariviä täytyy raottaa, jotta kengän saa vedettyä jalkaan. Aikaa ja vaivaa säästyy kummasti.

https://www.fieggen.com/shoelace/straighteuropeanlacing.htm


Käytettyjä miesten laatuvaatteita

0

October 15, 2017 by Ville Raivio

Tyhjennän syksyn kunniaksi omaani ja läheisten vaatekaappeja rankalla kädellä. Eniten irtotakkeja on koon 46- tai 48 miehelle, mutta myös muita kokoja löytyy ja niiden päälle vielä reilu satsi asusteita sekä kirjoja. Käytettyjä miesten laatuvaatteita löytyy Huutonetin puolelta.

https://www.huuto.net/haku/sellernro/99629


Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä

1

October 4, 2017 by Ville Raivio

Hyviä uutisia klassisen elämän ystäville: WSOY julkaisee tänä syksynä dokumentaarisen teoksen, joka kertoo, miten käy herrasmiehuutta tavoittelevalle suomalaiselle miehelle. Joonas Konstigin Vuosi herrasmiehenä ahtaa vuoden espoolaista perheenisän elämää kansien väliin, mutta klassisella otteella. Kirjasta toivon mukaan selviää, mitä 2010-luvulla voi oppia menneiden aikojen tapaoppaista, miekkailusta, ratsastuksesta, mittavaatteista ja itsensä haastamisesta. Kirja on kuin luotu Keikarin lukijalle, joten haastattelu kirjoittajan kanssa oli paikallaan.

Joonas_Konstig_Vuosi_herrasmiehenä_Keikarissa

 

VR: Miten idea teokseen syntyi?

JK: Toissa keväänä nuorin lapseni, poikani, täytti yhden vuoden. Olin ruokapöydässä hänen kanssaan ja katselin kuinka hän suuttui, paiskoi ruokaa ja alkoi huutaa protestina, eikä lopettanut sitten millään. Tajusin kauhistuneena, että pojalla on minun luonteeni. Jotenkin se, että näkee omat vikansa toistuvan jälkeläisissään, oli riittävän pysäyttävää. Halusin tehdä parannuksen. Ja koska olen kirjailija, halusin tehdä siitä kirjan ja tehdä sen kunnolla. Niinpä kesästä 2016 kesään 2017 elin vuoden herrasmiehenä ja koetin tulla paremmaksi ihmiseksi.

En aluksi osannut odottaa, mihin kaikkeen päätös johtaisi. Onneksi! Vuodesta tuli nimittäin elämäni vaativin niin sosiaalisesti, fyysisesti kuin henkisestikin, mutta samalla se oli hyvin antoisa.

 

VR: Millä perusteilla valikoit lähde- tai inspiraatiokirjallisuuden?

JK: Lähdin liikkeelle klassikoilla, mutta sain lisäksi hirveän hyviä vinkkejä tapaamiltani ihmisiltä. Esimerkiksi Chesterfieldin ja Castiglionen teokset olivat ohittamattomia eepoksia, mutta Suomessa vähän tunnettuja. Toisaalta sain esimerkiksi eräänkin Ville Raivion tavatessani yhden kirjan, joka sai minut miettimään, mitä pukeutumisellemme on tapahtunut, miksi aikuiset eivät enää pukeudu aikuisten vaatteisiin.

 

VR: Entä perusteet kirjassa esiteltyihin harrastuksiin, ilmiöihin tai haastatteluihin?

JK: Lähdin ritareista liikkeelle, koska ritariaate oli lähes vallankumous siinä, miten suhtauduimme ihmisiin ja etenkin naisiin. Ritareille ratsastaminen oli ensimmäinen taito, joten minun piti voittaa hevospelkoni. Miekkailu on sekin ollut herrasmieslaji, ja on sitä yhä. Rugby taas paljastui olevan täsmäase, jolla 1800-luvun yläluokan pojille on opetettu ryhmätyötä, vastuun kantoa ja luonteen karaisemista. Rugbyn aloittaminen nelikymppisenä oli aika hullua, mutta hetkeäkään en kadu. Yliopiston promootiojuhlia varten harjoittelimme vaimon kanssa tansseja, jotain missä olen taas kerran surkea, mutta mikä osoittautui sekin hauskaksi.

Haastattelin lukuisia asiantuntijoita, ja oli kunnia saada tavata muun muassa Tapaseuran Kaarina Suonperä sekä professori Matti Klinge. Sain myös tutustua muun muassa Kadettikouluun ja siihen, miten siellä kasvatetaan sotilaista herrasmiehiä. Se oli tällaiselle vanhalle sivarille hyvin opettavaista.

Mitä vaatteisiin tulee, ostin vuoden aikana muun muassa smokin, uuden puvun sekä tilasin mittatilaustakin turkulaisesta Herrainpukimosta. Frakin jouduin keväällä vuokraamaan, tästä kun tuli aika kallis vuosi muutenkin. Pelkäsin smokin ja frakin jäävän jotenkin vieraiksi itselleni, mutta nehän osoittautuivat todella hienoiksi asuiksi, joita pitäisi käyttää enemmänkin. Mittatilaustakin tilaaminen opetti miesten puvusta hirveästi yksityiskohtia istuvuudesta, joita en olisi koskaan tullut ajatelleeksi.

 

VR: Mitkä ovat tavoitteesi kirjalle?

JK: Lukijoiden tavoitteet ovat edellä. Laitoin itseni ja kroppani likoon, että kirjasta tulisi mahdollisimman kiinnostavaa luettavaa. Toivon, että lukija viihtyy kirjan parissa ja ehkä oppii sieltä yhtä ja toista kiinnostavaa. Ensimmäiset lukijat ovat myös kuulemma nauttineet kovasti kirjan henkilökohtaisuudesta ja itseironiasta. Eihän se yhtään haittaisi, jos joku näkisi kirjan luettuaan elämänsä vähän eri lailla.

 

VR: Mitä opit tai miten ehkä muutuit teoksen työstön aikana?

JK: Oli raskastakin ymmärtää vuoden aikana, millainen houkka olen ollut läpi ikäni. Olen entinen punkkari, joka jatkoi sitä samaa punk-eetosta ja kapinointia kaikkea vastaan tänne keski-ikään asti. Mutta koetan kirjassa pelkän itseruoskinnan sijasta kuvata, miten herrasmies elämänsä olisi hoitanut, että siitä on lukijoillekin hyötyä. Työstin paljon asenteitani maailmaa kohtaan ja toisia ihmisiä, erityisesti naisia kohtaan. Ehkä kaikkein suurin muutos tapahtui suhteessa vaimooni. Hän oli aluksi sanotaanko että vähintäänkin skeptinen projektiani kohtaan, mutta nyt jälkikäteen hyvin tyytyväinen. Vuosi herrasmiehenä on hoitanut parisuhdettani. Meillä menee nyt paremmin kuin koskaan.

Tavallaan kirjan paradoksi on, että vaikka keskityn itseeni ja kirjoitan itsestäni enemmän kuin koskaan, se auttoi minua pois itsekeskeisyydestä ja pois oman navan tuijottelusta ja pois sellaisista kuvitelmista, että oma yksityinen älyni riittäisi löytämään totuuksia vaikka siitä, mitä hyvä elämä on.

 

VR: Miksi aikoinaan syntyi käsite herrasmiehestä erotuksena tavanomaiseen mieheen?

JK: Alunperin herrasmies, gentilhommegentleman ja niin edelleen viittasi jaloon syntyperään. Gentleman esimerkiksi ei tarkoita “herkkää miestä”, vaan tulee latinan sanasta gens, joka tarkoittaa sukua. Mutta oli kiinnostava löytää lähdekirjoista, että yhä uudestaan ja uudestaan on keskiajalta meidän aikoihin asti huomautettu, että pelkkä sukutausta ei riitä mihinkään, olennaista on “sydämen aateluus” – herrasmies määritellään sitten vuosisatojen kuluessa yhä vahvemmin sen mukaan, miten hän käyttäytyy, ei miten jaloon sukuun hän on syntynyt. Herrasmiehuus paljastui olevan enemmän kuin vain koodisto sille, miten käyttäytyä ruokapöydässä tai miten pukeutua. Se on ollut hyvän ihmisen ja hyvän elämän ihanne vuosisatojen, ellei vuosituhansien ajan.

Oli kiinnostavaa oivaltaa esimerkiksi, miten käytöstavoissakin on sisäänkoodattuna paljon hiljaista tietoa hyvästä elämästä. Esimerkiksi oman naisen kohtelu opettaa meitä ikään kuin piilo-opetussuunnitelmana kohtelemaan häntä aina yhtä hyvin kuin silloin suhteen alussa, kun halusimme tehdä häneen vaikutuksen huomioimalla häntä. Ilman käytöstapoja oman puolisonkin ottaa helposti vain itsestäänselvyytenä, jonka eteen ei tee mitään työtä. Parisuhteesta tulee se vanha vitsi että “rakastan rakastan, olenhan minä sen jo kerran sanonut ja ilmoitan jos asia muuttuu”. Mutta autapa vaimolle takki päälle, avaa ovet ja nosta hänelle aina ensimmäinen malja, niin et voi laiminlyödä häntä. Teot määrittelevät sanoja enemmän.

 

VR: Onko “herrasmiestä” enää olemassa 2010-luvun Suomessa?

JK: Herrasmiehiä on aina, vaikka herrasmiehen ihanne ei ole enää niin vahva kuin vaikka vielä puoli vuosisataa sitten. Heidät tunnistaa yleisestä kunnioituksesta yhteistä ihmisyyttä kohtaan, niin lähimmäisten kuin itsensäkin ihmisyyttä. Tämä kunnioitus sitten näkyy päälle etenkin huomaavaisena käytöksenä ja pukeutumisena. Pukeutuminenkin on siis tapa osoittaa kunnioitusta.

Tietynlainen henkilökohtainen arvokkuus, se mitä roomalaiset kutsuivat sanalla gravitas, on sekin yhä relevantti ihanne kaikille niille, jotka haluavat edetä elämässä ja yhteiskunnassa.

 

VR: Miksi Keikarin lukijan olisi hyvä inspiroitua herrasmiehuudesta?

JK: Herrasmiehen tie ei ole kaikille. Se on jatkuvaa vaativaa työtä itsensä parantamisessa, ja vaatii monesti muiden asettamista itsensä edelle, eikä tätä tietä voi tuputtaa kenellekään. Mutta Keikarin lukijoille se voisi olla erityisen hyödyllistä, koska tyylikkäästi pukeutuvina miehinä heiltä ehkä usein oletetaan, että he ovat herrasmiehiä myös vaatteidensa alla. Itse asiassa herrasmiehuus tulee helpommin, kun on jo valmiiksi pukeutunut rooliin. Vaatteet muokkaavat meitä, ja niin tutkimusten kuin omien kokemusteni mukaan me käyttäydymme itsekin eri tavoin eri lailla vaatetettuna. Asiallinen pukeutuminen esimerkiksi kannustaa tavallaan “asiallisempaan” käytökseen. Tästä tulee positiivinen noidankehä – me käyttäydymme kunnioittavammin toisia kohtaan ja he meitä kohtaan.

Lopuksi, Keikarin blogissa lukee tuo Beau Brummelin viisas motto: että jos mattimeikäläinen kääntyy katsomaan vaatteitasi, yrität liikaa. Se on oikeastaan aika hyvä ohje myös herrasmiehuudessa. Herrasmies on monesti vähän kuin Clark Kent tai salainen agentti, joka vain tekee asioista sulavampia ja mukavampia muille. Siitä ei ole tarkoitus tehdä numeroa. Olen tietysti itse epäonnistunut tässä ennätyksellisen nopeasti, jo kirjan nimessä, mutta älkää antako sen estää teitä.

Kuva: Veikko Somerpuro, WSOY


Don Lehtinen: Suomalaisten miestenmuotijuttujen mieskuva

1

July 16, 2017 by Ville Raivio

Mukavia uutisia suomalaisten miesten pukeutusmiskultuurista kiinnostuneille: journalisti Don Lehtinen on opinnäytetyössään tutkinut, miten meillä kirjoitetaan mieskuvasta. Haastattelin häntä aiheesta ja opin seuraavaa.

Vr: Miksi tämä aihe?

Don: Opinnäytetyötä pohdiskellessani oli alusta asti selvää, että halusin kirjoittaa jotain miesten muotiin liittyvää. Ensiksi tarkoitus oli kirjoittaa muotijournalismin ja vaatekauppojen sisäänostajien suhteesta, mutta homma kaatui muutaman koehaastattelun jälkeen, sillä suhdetta ei näyttänyt olevan. Juttelin aiheen kaatumisesta opinnäytetyön ohjaajan kanssa ja muutaman mutkan kautta keskustelu päätyi mainoksiin ja niissä oleviin sukupuolistereotypioihin. Tajusin, että myös miesten muotiin liittyviä juttuja voisi analysoida samalla tavalla.

Lähdin kotiin tutustumaan aiheeseen ja löysin miestutkimuksen. Aihe sytytti, sillä en ole koskaan kokenut olevani kovin maskuliininen tai maskuliinisista asioista innostuva ja miestutkimus toi aivan uutta näkökulmaa myös itsetutkiskeluun. Muotiharrastuksen ja journalismin yhdistäminen tähän ei ollut kovin hankalaa. Opinnäytetyön aihe syntyi siis kolmen eri mielenkiinnon kohteen yhdistämisen seurauksena

VR: Miksi juuri hegemoninen maskuliinisuus?

Don: Vaikka miestutkimuksen kenttä ei olekaan erityisen laaja, oli silti mahdollista tutkia muotijuttuja monelta eri kantilta. Hegemonisen maskuliinisuuden teorian vertaaminen muotijuttujen mieskuvaan tuntui kuitenkin nopeasti selviöltä, sillä teoria puhutteli minua henkilökohtaisella tasolla ja se tuntui sopivan mainiosti aiheeseen, jota tutkin. Opinnäytetyön runko ja metodi on rakennettu pitkälti tämän käsitteen varaan, mikä osoittautui onneksi hyväksi valinnaksi.

 

VR: Millä perustein valitsit tutkittavat lehdet (Gloria, Helsingin Sanomat, Image, Kuukausiliite, Optio)

Don: Valitsin lehdet pitkälti siitä syystä, että ne ovat valtakunnallisia ja vaikuttavia lehtiä, joilla on paljon lukijoita ja ne ovat siksi merkittäviä tekijöitä muotia kuluttavan miehen maskuliinisuuden rakentamisessa. Kriteerinä oli totta kai se, että lehdissä kirjoitetaan miesten muodista säännöllisesti. Opinnäytetyön yksi tavoite oli myös luoda metodi, jolla samanlaisen analyysin pystyy tekemään mistä tahansa miesten muodista kirjoittavasta julkaisusta, vaikka blogista tai Instagram-tilistä. Mielenkiintoista olisi myös tehdä samanlainen analyysi samoista lehdistä esimerkiksi kymmenen vuotta vanhoilla lehdillä.

Opinnäytetyön sivuilta 15–17 voi lukea tarkempia perusteluita.

 

VR: Miksi meidän tulisi välittää siitä, millaista mieskuvaa suomalaiset lehdet ylläpitävät?

Don: Minulle on tärkeää, että ihminen saa olla sellainen kuin on. Mitä enemmän toistetaan jäykkiä stereotypioita, sitä vaikeampaa on haluta olla erilainen. Tämä ei koske pelkästään lehtiä tai tiedotusvälineitä vaan kaikkea viestintää. Itsekin möläytän silloin tällöin ulos stereotypioita miehistä, mikä tietysti rakentaa maailmaa ympärilläni tiettyyn suuntaan. Onneksi (ainakin omassa punaviherkuplassani) tuntuu nyt siltä, että kauppalehtioptiomaiset metsurimiesstereotypiat alkavat olla historiaa. Toisaalta stereotypioita kuulee välillä myös ihmisiltä, joiden ei ikinä ajattelisi ajattelevan niin. Silloin tällöin olen yrittänyt puuttua tähän esimerkiksi huutamalla kovaan ääneen jotain seksismistä.

 

VR: Miten tiivistät opinnäytetyön löydökset lukijalle, joka haluaa tietää vain nämä seikat?

Don: Pelkkien löydösten luetteleminen ei hirveästi avaa tutkimusta, sillä koko opinnäytetyön mielenkiintoisinta antia ovat tapausesimerkit ja niiden antamat opetukset siitä, mikä on hegemonisen maskuliinista ja mikä ei. Ehkä mielenkiintoisin tulos oli, että lähes kaikissa jutuissa oli jotain, mikä tukee hegemonisen maskuliinisuuden ihanteita ja näin ylläpitää hegemonista mieskuvaa. Tämä tarkoittaa, että miehistä on hyvin vaikea puhua tukeutumatta stereotypioihin. Toisaalta se kertoo myös toimittajien maailmankuvasta ja pahimmassa tapauksessa laiskuudesta.

 

Toinen tärkeä tulos oli, että lehdissä on selviä eroja. Option jutut olivat keskimäärin selvästi eniten hegemonisen maskuliinisuuden ihanteita tukevia, Helsingin Sanomat puolestaan vältti tätä parhaiten. Image ei ollut läheskään niin edistyksellinen kuin ennakoin.

 

Muotia seuraavia lukijoita kiinnostanee myös, että tutkimuksen mukaan todella monessa miesten muotiin liittyvässä lehtijutussa väitetään suorasti tai epäsuorasti, että miehet tai osa miehistä ei ole kiinnostunut muodista ja pukeutumisesta. Harvassa ovat ne aihepiirit, joista kirjoitettaessa kyseenalaistetaan koko aihepiirin perusta. Miesten muoti on kuitenkin sellainen.

 

VR: Mikä on tutkimuksesi perusteella pielessä suomalaisessa miesten journalismissa?

Don: Tämä on täysin kiinni lukijan omasta maailmankuvasta. Omasta mielestäni miesten muodista pitäisi ensinnäkin kirjoittaa paljon enemmän, jotta se tulisi tunnetummaksi ja uskottavammaksi aihepiiriksi. Toiseksi toivoisin, että supermaskuliinisia miehiä käytettäisiin jutuissa vähemmän sekä malleina että haastateltavina. Katumuoti ja tavallisten ihmisten tyyli on paljon helpommin lähestyttävää, omaperäisempää, monipuolisempaa, informatiivisempaa ja kiinnostavampaa. Kuten kaiken muunkin journalismin, miesten muodin pitäisi perustua vielä paljon useammin siihen, mitä tavallinen ihminen kokee ja näkee omassa elämänpiirissään. Tavallisista ihmisistä kertominen tuottaa myös tavallisia, realistisia mieskuvia.

 

VR: Millä keinoilla journalistit voisivat epäkohtiaan parantaa?

Don: Analysoimieni juttujen kirjoittajat ovat pääosin todella kokeneita, joten minun ei kannata heitä ruveta neuvomaan. Toivon, että jos joku heistä eksyy lukemaan opinnäytetyöni, saa se hänet pohtimaan myös omaa kirjoittamistaan. Edelliseen kysymykseen viitaten toivoisin kuitenkin, että nykyistä useampi toimittaja jalkautuisi kadulle kyselemään ihan keneltä tahansa, mitä vaatteet hänelle merkitsevät.

 

VR: Miksi Keikarin lukijan kannattaisi lukaista myös opinnäytetyösi?

Don: Opinnäytetyö on paitsi oma hengentuotteeni ja rakas digitaalinen lapseni, myös mielenkiintoinen ja silmiä avaava katsaus miesten muotiin ja siitä viestimiseen. Opinnäytetöissä näkee usein kammottavaa kieltä ja vähän sinne päin tehtyä tutkimustyötä, mutta minä panostin aiheeseen aidosti ja intohimolla. Yritin myös kirjoittaa koko jutun mahdollisimman helppolukuiseksi, joten tekstiä pitäisi pystyä lukemaan kuin aikakauslehden artikkelia.

Don Lehtinen: Suomalaisten miestenmuotijuttujen mieskuva


Klassikko: jokaisen miehen tyylikirja ylioppilaalle

2

May 2, 2017 by Ville Raivio

Klassikko: jokaisen miehen tyylikirja on ehtinyt noin kahden vuoden naperoikään, mutta sisältö ei ole vanhentunut. Siispä sitä suosittelen ylioppilaslahjaksi jokaiselle nuorelle miehelle, jota aihealue koskettelee vaikkapa tulevan unelma-ammatin puolesta.

Signeeratun kopion voi tilata suoraan kirjoittajalta osoitteesta infoATkeikariPISTEcom hintaan 35 euroa + postit.


Nahkakengän eduista

1

March 12, 2017 by Ville Raivio

Kävin keskustelun kengäntekijä Jussi Paljakan kanssa nahkaisten jalkineiden eduista, sillä minäkään en kaikkea tiedä. Alla havainnot juttujen annista.

Jussi_Paljakka_sekä_nahkakengän_edut_Keikarissa

VR: Miksi täysnahkavahvike on parempi kantakupissa ja kärjessä kuin kuitunahka tai muovi?

JP: Vaikka mittatilauskengän kantapää on jo alun perinkin tehty mahdollisimman sopivaksi, muotoutuu nahkainen kantakappi käytössä vielä entistäkin paremmaksi. Nahka lisäksi ”hengittää” ja absorboi eli sitoo itseensä jalan kosteutta. Jos kengäntekijällä on tallessa asiakkaan kenkälestit, voidaan huollon yhteydessä linttaan astuttu kenkä palauttaa alkuperäiseen muotoonsa, kun se kostutetaan läpeensä ja annetaan kuivua lestin päällä.

 

VR: Miksi nahkainen pinkopohja (jalkapohjan alle jäävä kappale) on parempi kuin muut?

Jos tehdään reunoskenkä, täytyy pinkopohjan olla hyvälaatuista nahkaa, jotta reunoshihna ei repeä irti. Nahkaiset kengän osat hengittävät ja absorboivat kosteutta.

 

VR: Mitä eroja on pikilangalla ja pellavalangalla ja synteettisellä?

Synteettinen, normaalisti polyesterilanka, on hyvä, jos kenkä joutuu poikkeuksellisen vaativaan kosteusrasitukseen, siis sellaiseen, jossa lanka ei välttämättä ehdi käyttökertojen välissä kuivua. Se on paras paksupohjaisten vaelluskenkien reunoshihnan ompeluun.

Pikilanka on ohuesta pellavalangoista kerrottu ”naru”, joka kyllästetään suutarinpiellä. Pien pitää olla puutervapikipohjaista eikä bitumipikeä. Piki sitoo pellavasäikeet yhteen, jolloin narusta tulee todella lujaa. Pikilanka on tahmeaa, jolloin se ei luista ompeleissa, eli se pysyy kireällä. Pikilanka hylkii myös vettä. Jos halutaan vaalea pohjaommel, käytetään suutarinpien sijasta hartsi-vaha seosta.

 

VR: Mitä etuja on nahkavuorilla?

JP: Nahka on jalalle pehmeämpi ja kestävämpi kuin kangasvuori. Lisäksi tässäkin asiassa nahka ”hengittää” ja absorboi kosteutta. Mikäli nahkavuorin väri valitaan oikein, on se myös osa kengän ulkonäköä ja tyyliä.

 

VR: Miten kenkälankki vaikuttaa nahkaan? entäs kenkävoide?

JP: Kenkälankki uudistaa nahan värin ja saa sen myös kiiltämään. Lankissa liuottimena käytettävä alkoholi irrottaa vanhan likaantuneen lankin, joten sitä kannattaa käyttää runsaasti, ja se kannattaa harjata riittävän voimakkaasti kenkään.

Kenkävoiteessa olevat öljyt ja vahat korvaavat nahasta ajan myötä poistuneet öljyt, ja pitävät nahan elastisena.

Hyvälaatuinen nahka ei tarvitse liikaa ihmeaineita kestääkseen, ne vain pilaavat kengän ulkonäön. Ennen vanhaan, kun ei ollut kumisaappaita, nahkasaappaat todellakin kyllästettiin tökötin (koivuterva) ja traanin (hylkeenrasva) seoksella, mutta harva nykyään valitsee nahkakengän, jos joutuu kävelemään välillä hevosen lannassa ja välillä säärtä myöten vedessä.

 

VR: Miksi valita nahkapohja kumisen sijaan?

JP: Suomessa on nahkapohjilla syyttä huono maine, sillä täällä on viimeisinä vuosikymmeninä myyty ala-arvoisesta pohjanahasta tehtyjä kenkiä. Jotkut sanovat, etteivät nahkapohjat sovellu Suomen märille kaduille, mutta ymmärtääkseni Englannissa on vielä vaativammat kosteusolosuhteet, eikä siellä kukaan epäile nahkapohjien kestävyyttä. Kumipohja on kyllä hyvä vaihtoehto, mikäli kenkää käytetään paljon märillä keleillä. Normaalikeleillä ja satunaisilla sateilla nahkapohja on herrasmiehen valinta niin kesällä että talvella. On olemassa myös nahkapohjia, johon on lisätty päkiän kohdalle kumiupotus. Tässä mallissa monien mielestä yhdistyy nahkapohjan ja kumipohjan parhaat ominaisuudet.

 

VR: Miten oikeasti istuva kenkä tukee jalan terveyttä?

JP: Iso osa jalkavaivoista johtuu siitä, että on käyttänyt vuosikausia väärän kokoisia ja ominaisuuksiltaan puutteellisia kenkiä. Hyvin toimiva kenkä ei luonnollisestikaan purista varpaista leveys- tai korkeussuunnassa. Kengän takaosan tulee olla tarkasti kantapään mallinen ja jalkapöydän kohdalla kengän on hyvä olla nauhoja kiristäessä napakan kireä, jotta se pysyy liikkumatta jalassa. Oikean korkuinen korko helpottaa kävelemistä ja päästää akillesjänteen ja pohkeen vähän helpommalla kävellessä varpaille noustessa. Jos on taipumusta lattajalkaisuuteen (laskeutunut jalan kaari), voidaan kengän lestiin tehdä jalan kaarta tukeva muoto tai valmistaa irrallinen tukipohjallinen.

 

VR: Mitä hyötyä on lenkkiraudasta ja pärjääkö ilmankin?

JP: Kun kengän pinkopohja kastuu läpeensä, tulee siitä plastista, jolloin se pyrkii painumaan koron ja päkiän väliltä. Ulkopohjan ja pinkopohjan väliin laitettu lenkkirauta (tai puinen lenkkituki, jota itse käytän) estää tämän painumisen. Hyvälaatuinen pohjanahka vettyy todella hitaasti, joten hyvin huollettu laatukenkä ei välttämättä painu, mutta lenkkituesta ei toisaalta ole mitään haittaakaan, joten mielestäni se on hyvä olla olemassa.

 

VR: Miksi joissain siroissa italialaisissa kengissä ulkopohjan kärki ei ole koholla, kuten tavallisissa kengissä?

JP: Tuota kärjen kohollaan olemista kutsutaan kengän käynniksi. Jotta kengällä voidaan kävellä, täytyy siinä olla tuota käyntiä, muuten kävely on töpöttelyä. Toinen vaihtoehto on se, että pohja on erityisen taipuisa, jolloin se myös joustaa kävellessä. Vieraillessani syksyllä italialaisten suutareiden pajoissa, sain kokeilemalla todeta miten taipuisaa pohjanahkaa he käyttävät. Huono puoli tuossa taipuisan pohjan vaihtoehdossa on se, että varpaiden ja päkiän yläpuolelle tulee helpommin ryppyjä tai taitoksia.

 

VR: Miksi käytetään sovituskenkiä, eikö pelkkä jalan mittaus riitä?

JP: Mittauksessa jalasta otetaan muutamia strategisia ympärysmittoja, mutta pelkkä ympärysmitta ei kerro jalan kolmiulotteista muotoa, esim. jalkapöydän kohdalta mitattuna voidaan saada sama mitta luisesta ja korkeasta ja toisaalta pyöreästä jalan profiilista. Suurin syy kuitenkin sovituskenkien käyttöön on yksilölliset vaihtelut kengän tuntemukseen jalassa. Tämä johtuu käyttötottumuksesta ja varmasti ihan erilisesta jalan hermoston herkkyydestä. Eli jos tehdään kahdelle eri ihmiselle kengät samalla väljyydellä, voi toinen kokea sen sietämättömän puristavalta, kun se toisen mielestä hölskyy jalassa.

 

VR: Ovatko reunoskenkä ja Goodyear-welt kenkä sama asia?

JP: Reunoskenkä on perinteinen rakenne, jossa reunoshihna ommellaan syvin pistoin, jotka ulottuvat pinkopohjan vahvaan keskiosaan.

Goodyear-welt imitoi reunoskenkää, mutta siinä reunoshihna ommellaan pinkopohjaan liimattavaan ritsiin, eli koko rakenteen kestävyys on itse asiassa vain tuon kapean liimasauman varassa. Jos halutaan teollisesti tehdä ommeltuja pohjarakenteita, on läpiommeltu reunoskenkä rakenne Blake/Rapid Goodyear-welt -rakennetta vahvempi. Läpiompelu edellyttää kuitenkin ylimääräisen kengän lestiltä poistamisen ja takaisin laittamisen, mikä hidastaa kengän tekoa.


Suomessa on euromaiden kalleimmat vaatteet ja jalkineet

0

January 8, 2017 by Ville Raivio

Suomi on maa, jonka kulttuurissa miehen suvaitaan käyttävän viljalti rahaa autoon, taloon, mökkiin, matkailuun ja teknologiaan, vaan ei vaatteisiin. Jos niiden hinnat ovat vielä EU-alueen korkeimpien joukossa, tilanne on yhä nihkeämpi. Ratkaisuksi jäävät alennusmyynnit, kirpputorit tai vaka vanha neuvo: Omista vähemmän, omista laadukkaampaa.

“Suomessa on euromaiden kalleimmat vaatteet ja jalkineet, kertoo EU:n tilastopalvelun Eurostatin tuore tilasto. Suomi on hintaykkönen myös euromaiden ravintoloiden ja kuljetuspalveluiden hinnoissa.

Käytännössä hintaero tarkoittaa, että jos kenkäpari maksaa muualla euroalueella keskimäärin sata euroa, Suomessa sille tulee hintaa 121 euroa.”

http://yle.fi/uutiset/3-9385287


Gregory Moore: My Favorite Suit

0

January 6, 2017 by Ville Raivio

Herkkä, romanttinen ja naurettava kertomus, jossa muuan Mr Moore vihdoin saa ostettua vuosikertapuvun, jota kauan kaupassa katseli.



Leveä liituraitapuku

2

January 1, 2017 by Ville Raivio

Suurin osa suomalaisista liituraitapukujen kankaista on kovin heikkoja. Tosin hyvin ohut raita on hillitty, mutta samalla kutomot asettavat ne kovin lähelle toisiaan. Näin kankaan pinnasta muodostuu monien raitojen verkosto, joka muuttuu yhä levottomammaksi, jos raidoissa on väritys. Minä pidän paksusta liituraidasta, joka harmaana tai valkoisena tummansinisen taustan yllä on koko lailla stereotyyppinen pankkiirin asu. Nyt yritän taivutella lukijaa samalle kannalle.

Inspiraatiota paksusta liituraidasta tarjoilee muuan Lapo Elkann, joka on Fiat-konsernin rappiollinen mutta halutessaan kovin tyylikäs vesa. Vanha kuva on vuodelta 2004, jolloin tämä tyyli-ikoni oli hillitympi kuin kokaiininhuuruisten myöhempien aikojen versio. Puvun taustaväri on mainittu tummansininen, raita paksu ja vaaleanharmaa, raitojen väli leveä. Asun muita yksityiskohtia: tyköistuvat lahkeet sekä korkea vyötärö; kovin leveiksi leikatut ja korkeiksi topatut hartiat; melko leveät pystykäänteet, joiden kauluslovi on selvästi matalampi kuin useimmilla valmistajilla; hyvin pitkä paidankaulus ja neulesolmio, jossa on karkea kuvio. Kokonaisuus ei erotu kadulla tai toimistossa, mutta klassiseen tyyliin addiktoituneet huomaavat yksityiskohdat, joiden yhdistelmänä on yksilöllinen.


Alpa – suomalaiset alpakkaneuleet

0

December 7, 2016 by Ville Raivio

Alpa on melko nuori suomalainen neulevalmistaja, joka on erikoistunut alpakanvillaan. Yhtiön perusti yrittäjä Heikki Timlin vuonna 2012, ja päivittäistä toimintaa pyörittää hänen lisäkseen Ilari Kinnunen ja Lauri Hilliaho, kolmen nuoren uroon joukko. Timlin löysi alpakat 5vuonna 2011 ollessaan reppureissulla Perussa. Vuoristossa lämpötila heitteli helteestä hallaan, mutta mies huomasi paikallisten alpakkaneuleiden olevan kuumassa hyvin hengittäviä ja kylmällä hyvin lämmittäviä. Materiaali tuntui iholla miellyttävältä, eikä pistellyt. Lisäksi neuleet tuntuivat pysyvän hyväkuntoisina ja nukkaa vailla vaelluskäytöstä huolimatta. “Ihastuminen alpakanvillaan ja leipiintyminen huonolaatuisiin kertakäyttövaatteisiin yhdistyivät ajatukseksi yrityksestä, joka valmistaisi pohjoismaista ajatonta designia alpakanvillasta”, yhtiö kertoo. Ensimmäiset neuleluonnokset hahmoteltiin matkan aikana ja yritys perustettiin Suomeen palattua.

alpa_alpakkaneuleet_keikarissa

Alpan vaatesuunnittelijana toimii Ainomaria Haataja. Uudet neuleet mietitään yhdessä suunnittelijan, omistajien ja asiakkaiden kesken. Yhtiö seuraa Suomessa harvinaista mallia, jossa mallistot suunnitellaan asiakkaita varten: uutiskirjeen tilaajat saavat vaikuttaa neulemalleihin ja –väreihin. Miesten ja naisten neuleet valmistetaan Liettuassa kahdella perheyrityksellä, joilla on yhdessä yli 120 vuoden kokemus neulonnasta. Samaiset tehtaat ovat voittaneet palkintoja neuleinnovaatioiden ja hyvien työolojen ansiosta. Laadun takaavat uudet Stoll-koneet. Lisäksi pipot valmistetaan Suomessa ja huivit Perussa.

Muista suomalaisista miesten neulefirmoista Alpa eroaa erityisesti materiaalinsa vuoksi. Alpakka on vielä Suomessa harvan suosima materiaali, ja peruslaatuinen perulainen alpakka on noin kolme kertaa suomalaista lampaanvillaa kalliimpi raaka-aine. Sen yksittäiset kuidut ovat paljon hienompia ja sileämpiä kuin karkea suomalainen lammas. Yhtiö kävi paikan päällä vertailemassa lankafirmoja, ja tilaa materiaalinsa suoraan Perusta. Perustaja Timlin kertoo: “Teimme kolme eri matkaa Peruun, jossa suoritimme 22 vierailua eri villatoimittajille, joita Perun valtio meille suositteli. Näistä valitsimme kaksi parasta, jotka ottivat toiminnassaan huomioon reilun kaupan periaatteet, ja joilla on erittäin pitkä kokemus alpakasta materiaalina. Näillä toimijoilla oli myös pitävät todisteet laadusta: esimerkiksi haitallisista kemikaaleista vapaat väriaineet ja se, että lanka oli varmasti täyttä alpakkaa. Valinnassa meille oli tärkeää, että toimittajan toimipaikalla oli avoin ja myönteinen ilmapiiri, ja että suorittavan työn tekijät rohkenivat tulla avoimesti keskustelemaan.”

alpa_alpakkaneuleet_keikarissa2

Lisäksi Alpan neuleet ovat järjestään muotoonneulottuja. Tässä rakenteessa neuleen osat on ensin valmistettu erikseen, ja tämän jälkeen liitetty yhteen valmiiksi neuleeksi. Muotoonneulomisella vähennetään materiaalihukkaa ja vältetään purkautumisriski yhden sauman pettäessä. Lopuksi kysyin Herra Hilliaholta, miksi Keikarin lukijan tulisi valita Alpa. Hän vastaa: “Valmistamme ajattoman tyylikkäitä, mahtavan tuntuisia ja kestäviä neuleita harvinaisesta, mutta erittäin hienosta luonnonmateriaalista. Koska yrityksemme kulurakenne on todella kevyt, voimme tarjota hinta-laatusuhteen, joka ei ole useimmille brändeille mahdollinen.”

alpa_alpakkaneuleet_keikarissa3

www.alpa.fi




Copyright © 2013 Ville Raivio

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Translate Keikari

Aiheet

Arkisto