Länsimaisten tyyli-ikonien joukkoon lukeutuu miehiä, kuten Gianni Agnelli, Fred Astaire, Douglas Fairbanks Jr., Beau Brummell, Oscar Wilde ja Windsorin herttua. Mielenlaaduiltaan, ammateiltaan ja intohimoiltaan he olivat hyvin eriäviä, mutta yhteisiä ominaisuuksia löytyy toki. Kaikilla on ollut aikansa yhteiskunnassa korkea status, näkyvä asema, laajat kontaktit, esiintymistaitoa sekä karismaattinen ulkomuoto. Heidän makunsa vaatetuksen suhteen on ollut joko aikaansa edellä tai muutoin riittävän omaleimainen, jotta miehistä on muodostunut vaikutusvaltaisia. Tyyli-ikonien olemusta pohdittaessa nousee vahvana esiin käsitys siitä, ettei kenestäkään voi tietoisesti tehdä moista. Aika ja kansa valitsevat ihanteensa. Myös Suomesta löytyy kymmenittäin ellei sadoittain enemmän tai vähemmän anonyymejä, tyylikkäitä miehiä, jotka herättävät kiinnostusta liikkuivat he missä tahansa. Toinen ääripää on tyylinsä suhteen vaatimaton ja kiittää kehuista hieman vaivaantuneena hymyillen, toinen aines pyrkii hyvin tietoisesti kovan luokan egon ja tyylitaitonsa avulla erottaumaan, ottaen kehut vastaan vain vahvistuksena ylivertaisesta maustaan. Persoonallinen pukeutuminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel matkalla ikonin asemaan. Seuraava määränpää on tyylin jatkuva kehittäminen ja ennen kaikkea tason ylläpitäminen.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Zegna, tumma puku, koko 50

Tyyli-ikonin tulee näyttää ikonilta elämänsä vaiheissa, mutta tilannetaju on olennainen. On typeryyttä odottaa ikonin käyvän puku päällään myös lenkkeilemässä tai liikkuvan luonnossa suorat housut yllään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö molempiin harrasteisiin voisi ryhtyä harkitussa asussa. Kun taso on aina korkea, myös katsojien odotukset nousevat. Kolmas askel tyyli-ikonin hartaalla tiellä on oikeanlainen persoona. Tunteiden kylmyys, välinpitämättömyys, rasismi, epäystävällisyys sekä muut negatiiviset mielentilat voidaan kuitata lievinä paheina ainoastaan, jos miehellä on riittävästi muita avuja, jotka tuovat hänelle hyväksyntää. Esimerkiksi 1800-luvun Pariisissa tuhahdellut runoilija-kirjailija kreivi Robert de Montesquiou-Fézensac – tuttavallisemmin ihan vain kreivi Montesquiou – oli tunnettu äärimmäisen ivallisena, oikullisena sekä vaikeana ihmisenä. Hänen asemansa, vieraanvaraisuutensa sekä muut avunsa saivat silti yläluokan sietämään ja jopa rakastamaan häntä. Dandy-kreivi oli seurapiirien lellikki, jolta siedettiin enemmän kuin muilta. Neljäs vaihe ikonin tiellä onkin tunnettuuden saavuttaminen.

Vasta kun poikkeuksellisen ikonin kasvot, ruumiinrakenne, vaateyhdistelmät sekä tyyli tulevat suuren yleisön tietoisuuteen, hän voi ajan saatossa saavuttaa viidennen asteen, tyylillisen kanonisoinnin. Windsorin herttua oli sikäli onnellisessa asemassa, että hän saattoi kuningashuoneen edustajana sekä maansa kruununprinssinä sanella hyväksyttävän miesten pukeutumisen. Konservatiivisimmat tietysti nyrpistelivät nuoren jolpin oudolle ulkomuodolle, mutta valtaosa miehistä otti Edvardin esittelemät uudistukset innolla vastaan. Esimerkkeinä laajalti levinneistä tyyliseikoista mainittakoon herttuan alas taitettu smokkikaulus sekä Fair Isle -neule. Nöyremmistä perheistä lähteneet ikonit Fred Astaire ja Douglas Fairbanks Jr. olivat esillä kymmenissä elokuvissa sekä seurapiirilehtien artikkeleissa, joiden ansiosta heidän esteettiset käsityksensä saavuttivat suuren yleisön. Paitsi valkokankaalla, heidän tyyliään vahdattiin tarkoin myös vapaa-ajalla.

Uudistuksille on kuitenkin rajansa. Jos oma pohjoinen ikonimme Björn Wahlroos päättäisi esiintyä jatkossa vain pinkissä puvussa sekä punaisissa krokotiilinnahkakengissä, en usko Suomen olevan valmis moiseen harppaukseen – oli sen ajajana W. tai kuka tahansa. Hänen mielipiteistään voi olla mitä mieltä vain, mutta Wahlroosin tyylikkyyttä ei käy kiistäminen. Sen sijaan vaikkapa tummanvihreästä puvusta, tummanpunaisista nahkajalkineista tai pyöreäkauluksisista club collar -paidoista, jotka kaikki ovat käytössä ulkomailla, voisi tulla arkipäivää myös Suomessa, mikäli ne nähtäisiin toistuvasti oikeiden miesten yllä. Poikkeuksellisia pukeutujia on aina, mutta suuret muutokset tulevat vain ikonien kautta.