Keikari.com

ASKET on vuonna 2015 perustettu ruotsalainen miesten vaatettaja, jolla on omintakeinen ote alaansa. Nimensä se on saanut ruotsin kielen sanasta, joka tarkoittaa askeettia, ja yhtiön tavoitteena onkin pienempi, monipuolisempi ja toimivampi vaatekaappi. Yrityksen sotahuutona toimii meaningful essentials, jolla viitataan hyvin suunniteltuihin, valmistettuihin, toimiviin perusvaatteisiin. ASKETilla ei ole vaihtuvia mallistoja, joissa seurattaisiin uusimpia tuulia tai yritettäisiin keksiä T-paita uusiksi. Suuret linjat ovat säilyneet vuosia.

Yritys nimittäin kauppaa vaatekaapin peruskiviä, kuten sinisiä farkkuja, ohuita villaneuleita sekä boksereita, joiden materiaalit ovat laadukasta lankaa, ne valmistaneet tehtaat tunnetaan, ja eri osasten alkuperä voidaan jäljittää mahdollisimman tarkoin. Firmalla ei ole jälleenmyyjiä, vaan se myy suoraan verkkokaupastaan asiakkaalle, ja alennusmyynneillä kikkailua ei ole tarjolla. Postimaksu löytyy, mutta palautukset toimijan varastolle Saksaan ovat ilmaisia. Kokomerkintöjä on 15, sillä useimmista vaatteista on peruskokojen XS-XL ohella myös lyhyt ja pitkä leikkaus. Erikoista kyllä, ASKET kertoo sivustollaan, kuinka paljon vaatteen valmistus on yritykselle maksanut. Näin asiakas näkee itse, mistä hinta muodostuu, ja kuinka paljon firma tavoittelee voittoa.

Valmistaja lähetti Keikarin tarkasteluun neuletakin sekä pitkähihaisen T-paidan. Ennestään minulla oli heiltä T-paita sekä boksereita. Neuletakin lanka on extra fine -tasoista merinovillaa Australiasta, 2-kierteistä ja painoltaan raskasta. Sen mitoitus on tyköistuva ja mittataulukon mukainen. Lanka tuntuu sileältä ja hienolta, sen neulos on yhtäläistä, vahvasti joustavaa. Vaatteen lätkässä on tarkka kuvaus raaka-aineiden alkuperästä, yllättävästi myös käsittelymaista: esimerkiksi villa keritään Australiassa, puhdistetaan Kiinassa, kehrätään langaksi Puolassa sekä viimeistellään Italiassa. Herää kysymys, onko tällaisessa materiaalin kuljettelussa ympäri maailman järkeä. Yhtiön tavoitteena on valistaa asiakasta vaatevalmistuksen alkuperistä, jotka typistyvät olemattomiin, jos lätkässä valmistusmaaksi kerrotaan vain yksi valtio.

Painon ansiosta neule laskeutuu hyvin siististi ja lämmittää, mutta väljähkön neuloksen vuoksi se ei ole hiostava. Neuletakin resorit ovat vahvat ja joustavat, korkea 7.5-senttinen kaulus vähemmän. Harmipuolena kauluksen mitoitus on pienempi kuin muun neuleen, joten se kuristaa vetoketju ylhäällä. Tämä todennäköisesti korjaantuu, kun kastelen kauluksen ja venytän sitä. Tämä on villan parhaita puolia. Saumat ovat suorat ja vahvat, viimeistely siistiä. Näkyviä logoja ei ole. ASKETin sivustolla neuletakin kaikkien osien alkuperä on tiedossa ja valmistuksen kulut eritellään. Vaatteessa yhtiön tavoite on saavutettu: se on pelkistetty ja toimiva perusvaate, jonka raaka-aineet ovat laadukkaita. Näin asiakas ei maksa suurten mainoskampanjoiden kuluja, vaan mieluummin materiaaleista.

Tavanomaisiin T-paitoihin tottuneelle ASKETin malli on erikoinen. Pääsyy on paino, sillä vaatteen kangas painaa 200-grammaa per neliömetri, kun peruspaidoissa materiaali on useimmiten 120-150 grammaa. Pitkähihainen siis tuntuu käsissä raskaalta, vaikka yllä ollessa asiaa ei tunne. Todennäköisesti vahva teepaita kestää käyttöä kauemmin kuin ohut. Lanka on lisäksi kammattu mekaanisesti, jolloin epäpuhtaudet katoavat, ja lisäksi se on kudottu tiiviisti. Näin kangas on saanut vahvuutta. Puuvilla on hyvin pehmeää ja mukavaa, mitoitus hoikka. Paksu jersey-puuvilla ei veny yhtä paljon kuin ohuemmat, sen pinta on yhtenäinen ja siististi neulottu. Muuta erityistä ei ole, sillä paidasta uupuu logo tai kuviointi tai muu erottuva. Näin sekin edustaa firman eetosta: monipuolinen perusvaate, joka on valmistettu kunnon materiaalista. ASKETilla on eetos, joka erottuu muista tuntemistani miesten vaatettajista. Lukijan kontolle jää päättää, ovatko yrityksen ideologia sekä vaatteiden laatu tukemisen arvoisia.

Olen suunnitellut niin sanotun kapselikokoelman Turun omalle Herrainpukimolle. Pienessä valmisvaatteiden mallistossa on yksi kauluspaita, kaksi housumallia, päällystakki ja puku. Useimpia valmistetaan alle 10 kappaleen pienerä, jonka viimeistely ja kankaat ovat samaa tasoa kuin Herrainpukimon mittatilausvaatteissa. Nämä ovat kuitenkin valmisvaatteita ja vaatesuunnittelu on minun. Poikkeuksena paitoja syntyy 14 kappaletta. Kokoelman kautta asiakas voi saada omansa nopeammin ja löytää ominaisuuksia, joita suomalaisissa miesten vaatteissa ei aiemmin ole tarjottu. Pieni jännitysmomentti syntyy siitä, pystyykö tehdas toteuttamaan kaikki villit ideani.

Poislukien paita, kaikissa vaatteissa on esimerkiksi reilu saumavara jokaisessa saumassa. Näin vaatteen muokkaus on helpompaa, jos omistaja sattuu lihomaan elintason kasvaessa. Yleensä valmisvaatteissa saumavaraa ei ole tai sitten sitä on pieni hitunen, koska jokainen ylimääräinen sentti vähentää valmistajan voittoja. Me menemme eri suuntaan. Saumat eivät näy päällepäin, mutta ominaisuutta oppii arvostamaan muokkausten myötä. Saumavara vähentää hävikkiä myös, sillä levennettynä vaate saa pidemmän käyttöiän. Toinen esimerkki löytyy kauluspaidasta: siinä on aidosti tyköistuva ranskalainen kalvosin. Kaikissa kokeilemissani valmispaidoissa kalvosin heiluu tyhjänä, joten tämä homma täytyi nyt korjata.

Malliston valikoimasta löytyy harmaat irtohousut, joiden kangas on flanellia. Toisissa housuissa kangas on vaaleaa cavalry twill -villaa. Molempia klassikkomalleja on vaikea löytää Suomesta kelpo kankaasta valmistettuna. Housuissa on korkeampi vyötärönauha, kolikkotasku, pidennetty vyötärökaistale, syvemmät taskut, vetoketju kestävästi metallia, napit olkaimille sekä reilut saumavarat. Malliston kauluspaita on vaaleansinistä oxford-kangasta, sen kaulus on hitusen levitetty ja ranskalaiset kalvosimet ovat tyköistuvat. Puku on tummansininen, siinä on liinakangasrakenne ja sen kangas on 420-grammaista villaa, jossa on kalanruotokuvio. Kuvioinnin ansiosta takki ja housut toimivat myös irtokäytössä, kangas myös kestää kauemmin. Mallissa on harvinainen yhden napin miehusta sekä pystykäänteet. Tällaisia pukuja Suomen vaatekaupoista löytyy erittäin harvoin.

Malliston kruununa on poolotakki, siis polo coat, jota tietääkseni ei ole koskaan myyty Suomessa. Alkuperäinen malli valmistetaan kamelinkarvasta, mutta villakankaana se on kovin tyyris materiaali. Tämä takki on sen sijaan lampaanvillaa, jonka väri sekä pinta näyttävät sopivan samalta kuin kamelinkarva. Kaksirivisessä takissa on 840-grammainen kangas, kookkaat paikkataskut, joissa on kansi, selkäpuolella puolivyö, kaikkialla leveät katesaumat, täysi liinakangasrakenne, kääntöhihat ja rintatasku. Mallistoni ideana on tarjota huolella tehtyjä, kunnon kankaista luotuja valmisvaatteita, joita Suomesta on vaikea löytää. Ensimmäiset kappaleet ilmestyvät Herrainpukimon Turun-liikkeeseen marraskuussa, viimeisetkin joulukuussa. Erä on pieni, joten omansa haluavan on paras ottaa yhteyttä pukimoon ja varmistaa sovitusmahdollisuus. Tämä erä tuskin toistuu.

Herrainpukimon uusin mittapukuni valmistui ajallaan. Tämä yhteistyössä syntynyt luomus ei ollut ensimmäinen asu heiltä, joten kaavaani oli jo muokattu useamman kerran kohti suurinta mukavuutta. Pieni mullistus oli toki edessä, sillä peruskaava, jota Romianiassa toimiva tehdas käyttää kaikille, oli uudistettu sitten viime asun. Toisin kuin Suitsupplyn kaltaiset modernit vaatettajat, minä en nauti hyvin tyköistuvista vaatteista, enkä pidä niitä tyylikkäinä. Tiukalla asulla toki saa esille treenatun somevartalon hyvin, mutta se ei ole käytössä mukava. Esimerkiksi housujen haarukassa, arkisesti sanottuna nivusissa, täytyy olla ylimääräistä kangasta. Muuten vaate ei jousta istuessa, jalkaa nostaessa, näin edelleen – ja seurauksena housut puristavat kallisarvoista nivustoa tuskaisasti. Samoin ylimääräinen kangas tuo mukavuutta rintakehään, hihoihin, kaikkialle. Haaste kuuluu: missä pisteessä mukavuus ja istuvuus ovat suurimmillaan?

Kolmiosainen puku on Black Watch -tartaanista, koska tietyn pisteen jälkeen pelkät tummansiniset tai harmaat puvut kyllästyttävät. Voimakkaan kuvion avulla puvun jokainen osa toimii myös irtokäytössä, vaikkapa irtotakkina, mutta ennen kaikkea kangas muodostaa enigman. Liivipuku on muodollisimpia miehen asuista, mutta jos sen kangas onkin epämuodollinen, millainen puku on kyseessä? Kirjahyllyssäni olevat vanhan ajan tyylioppaat puhuvat arkipuvusta: siis puku siinä missä juhlapukukin, mutta kangas tai yksityiskohdat erottavat sen edustusvaatteesta. Vastaavia esimerkkejä ovat vaikkapa vakosamettipuku, violetti puku, samettipuku tai tweedpuku. Ei moisia poliitikkojen yllä näe, niitä ei äkkää yhtiökokouksista, eikä niitä usein kaupoista löydä. Siispä ne sopivat erinomaisesti uniikkeihin vaatteisiin, joita Herrainpukimon kaltaiset valmistajat tarjoavat. Mitä istuvuuteen ja mukavuuteen tulee, olen kovin tyytyväinen.

HP-pukuun otin korkean vyötärön, hitusen väljän lahkeen, tyköistuvan nilkan.

Vyötäröllä on DAKS-mallinen joustonauha, pidennetty vyötärönauha ja tasku taskukellolleni.

Vyötärön takana on V-mallinen lovi, jotta kangas joustaa paremmin, sekä pyöristetyt läppätaskut.

Liivissä on lovikäänteet sekä kahden kantin taskut.

Solmion kuviosta löytyy kirja, joka sopii ihan passelisti teoksen kirjoittaneelle.

Liivin selkämyksessä on pelkkä vuorikangas, jotta se on yllä viileämpi.

Puvussa on harvinainen yhden napin miehusta pystykäänteiden kera, lisänä kahden kantin taskut.

Villa laskeutuu aina siistimmin kuin puuvilla tai pellava, joten takin hihan pystyi jättämään väljemmäksi eli mukavammaksi.

Takin harteilla on lievä toppaus, joka tuo ryhtiä muutoin ryhdittömään elämään.

Takissa on vuoraus vain kyljissä ja harteilla, jotta se on viileämpi. Kukonaskelkuvioinen vuorikangas on sopivaa sävyä kankaan kanssa.