Keikari.com

Styleforumin virtuaaliuniversumi on uskomaton. Jäsenten luovuudella ei ole rajoja, ellei mielikuvituksen kanssa ole pieniä ongelmia, ja välistä kuvaruudulle osuu jotain aivan upeaa. Tällä kerralla mitä suurimmissa määrin. Anonyymi jäsen on teettänyt Burmassa tilaustyönä massiivisen tiikkikaapin, jonka ainoa tarkoitus on kadehdittavan jalkinekokoelman säilyttäminen. Itse kaappi on jäsenen mukaan liki koko kokoelman arvoinen, mutta se tuskin on itse tarkoitus. Annan kuvien siis puhua.

Suureksi onnekseni vaivainen suomalaisen tyylijournalistin sähköviesti tavoitti New Yorkissa itsensä Alan Flusserin, joka käytti vartin päivästään vastaamalla perinteiseen kysymyssarjaani. Siispä seuraavassa tyylivelhon mietteitä tyylistä, vaatekaapin kokoamisesta sekä kertomus Wall Street -elokuvan puvustamisesta.

Flusser on ammatiltaan muurari, eikä hän ole koskaan saanut räätälin oppia. Tämä ammattipolku ei kuitenkaan hänelle riittänyt, joten tie vei hänet Pennsylvanian yliopistoon, FIT:n luokse tekstiilikursseille sekä Parsonsiin kuvitusoppiin. Hän on miellyttävästi naimisissa, kahden tyttären isä ja onnekseen hän kertoo heidän kaikkien arvostavan pukeutumista ja isän kiinnostusta tähän alaan. “Käsitykseni tyylistä kehittyi ennen kuin verkkosivustoja oli olemassa, joten olen pitkäaikainen tämän alan opiskelija ja, luulisin, nykyisin auktoriteetti miesten tyylin saralla. Olen kirjoittanut viisi kirjaa tästä aiheesta. Suunnittelen valtaosan vaatteistani itse ja sekoitan niitä joidenkin second hand-, designer- ja vintage-vaatteiden kanssa hyvin eklektisellä, improvisoivalla tavalla. Muutoin täydennän kokonaisuutta joillain muille elementeillä, kuten Polon, Puman, Niken, Belgian Shoesin, Gucci-loufereiden tai Western-vaatteiden avulla.”

Päätavoitteekseen kirjoissaan Flusser mainitsee tiedottamisen, opettamisen, sivistämisen ja harvinaisen maskuliinisen pukeutumismuodon demystifioinnin. “Dressing the Man [jota ei ole vieläkään suomennettu] on selvästi tärkein teokseni. Tyyli ei ole harrasteeni, vaan pikemminkin elämäntapa. Sen ohella harrastan tennistä, kirjoittamista, urheiluautoja, sisutussuunnittelua sekä lasten kasvattamista, jotka kaikki eivät oikeastaan edes ole harrastuksia. Suunnittelin Michael Douglasin vaatteet siten, että ne heijastaisivat sitä imagoa, jonka elokuvan suunnittelijat halusivat hänelle. Tänä aikana minä kyllä suunnittelin vastaavia vaatteita [räätäliliikkeeni] AFC:n Wall Street -asiakkaille, eivätkä Gekkon vaatteet eronneet mitenkään omista tai asiakkaitteni vaatteista 80-luvulla. Gekkon asu herätti huomiota vain, sillä tällainen yläluokan pukeutuminen ei ollut laajalti saatavilla suuremmalle, muotia seuraavalle yleisölle.”

“Lukijoillesi suosittelen vanhoja Apparel Arts -lehtiä, The Rake – ja Adam-lehtiä, Esquiren 50-lukua edeltävien numeroiden lukemista, Dressing the Man -teoksen neljää ensimmäistä lukua, vanhojen Hollywood-elokuvien vuokraamista tai työskentelemistä Ralph Laurenille. Vaikka tämä tuskin on lopullinen lista, sen tulisi tarjota sopiva lähtökohta.”

Kuva: (C) Noah Addis

Alan Flusser, 66, on aikamme merkittävimpiä klassisen miesten tyylin vaikuttajia sekä todellinen arbiter elegantiarum jos kuka. Tämän maineen hän on ansainnut ennen kaikkea miesten pukutyyliä käsittelevillä teoksillaan sekä Coty Award -palkitulla puvustuksella Wall Street -elokuvaan. Tämän lisäksi hän on puvustanut Oscar-palkitun Naisen Tuoksun sekä American Psychon. Gordon Gekkon hahmo tuli 80-luvun ahneuden suurimmaksi symboliksi ja lanseerasi pysyvästi pankkimaailman huulille jääneen tunnuslauseen “Greed is good.” Gekkon tyyli on ennen kaikkea röyhkeän menestyjän, joka ei tanssinut toisten pillin säveliin. Yksirivisten pystykauluspukujen kankaissa on leveitä raitoja sekä kääntöhihat. Paidoissa on leveitä, kirkkaita raitoja ja niiden levitetyt kaulukset ovat pitkät, kalvosimet ranskalaista mallia. Harva elokuvan nähnyt tietää Flusserin käyttäneen olkatoppauksia Gekkon kauluspaidoissa. Hahmolle omaleimaiset housunkannattimet ovat puolestaan kirkkaissa raidoissa. Aikanaan Wall Streetin pankeissa oli kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan uuden työntekijän oli saatava useampi vuosi alleen firmassa ennen kuin sai pukeutua housunkannattimiin. Kokonaisuutena tämä Gekkon tyyli oli 80-luvulla silkkaa provosoimista.

Flusser syntyi West Orangessa, New Jerseyssä, vuonna 1945. Suuri innoitus vaatteiden maailmaan tuli isän ja äidin perintönä. Flusserin isä on menestyvä teollisuuskiinteistöjen välittäjä, joka hankki tilauspukuja Brooks Brothersilta ja teetti jalkineensa sekä kauluspaitansa Lontoossa asti. Äiti oli innokas pukeutuja samaten, omisti kaksi äidiltään perittyä vaateliikettä ja yhdessä lasten kera vanhemmat katselivat mielellään hyvin puvustettuja elokuvia. Toisin kuin Gekkon erottuva ylettömyys, Flusserin oman räätäliliikkeen siluetti on hillitty. Hänen innoittajiaan ovat Hollywoodin kultakauden elokuvatähdet 30- ja 40-luvuilta, henkilöt kuten Douglas Fairbanks Jr., Fred Astaire, Windsorin herttua sekä Cary Grant. Flusserin oma vaikutusvalta sai alkunsa yllättäen 18-vuotiaana, kun silloisen tyttöystävän isä pyysi hänet mukaansa Patersonin räätälipuotiin auttamaan valinnoissa. Lopputulos oli niin ilahduttava, että mies tutustutti Flusserin muutamaan ystäväänsä, joita nuormies avusti samalla tavoin, saaden jokusen summan vaivanpalkkaakin. Myöhemmin Flusser sai rahan sijasta palkaksi tilausvaatteita tyytyväisiltä räätäleiltä. Pennsylvanian yliopistoaikoina hän seurasi isänsä jalanjälkiä teettämällä pukuja BB:n luona. Opiskelijatoverit tunnistivat hänet tyylitaituriksi ja kysyivät usein neuvoja sartoriaalisissa kysymyksissä. Flusser neuvoi mielellään, mutta ei halunnut tyytyä vain vinkkeihin. Aikeena oli vaikuttaa miesten pukeutumisen suuntaan.

Vuonna 1979 mies perusti oman räätälitoimensa, Alan Flusser Customsin, jonka leikkaus on hänen sanojensa mukaan “relaxed elegance”. Muutaman vuotta myöhemmin hän sai toimekseen Wall Streetin puvustuksen ja voitti vuonna 1983 arvostetun Coty-palkinnon miesten vaatteiden saralla. Neljä vuotta myöhemmin lohkesi Cutty Sark Award. 90-luku ei kohdellut Flusseria yhtä mallikkaasti. Lama iski USA:n talouteen kovin kynsin, vuonna 1992 lanseerattu miesten vapaa-ajan mallisto floppasi ja vuonna 1993 AFC ajautui liki vararikkoon. Tähän mennessä Flusserilla oli kolme räätäliliikettä, mutta ongelmien voittamiseksi ne jouduttiin sulauttamaan yhdeksi kokonaisuudeksi Saksin tavarataloon. Tänä päivänä usealla toimijalla on oikeus myydä valmisvaatteita Flusserin nimellä varustettuna, mutta räätäliliikkeitä voi olla vain yksi – ja se on sitäkin kattavampi. New Yorkin verstaalla asiakas voidaan vaatettaa sukista edeten aina päähineitä myöten ja tilausvaatteet ovat suuressa osassa. Tällä hetkellä liike käy läpi täyttä muodonmuutosta, jonka tuloksena sisustuksesta tulee Art Deco -henkinen herrainklubin ja räätälipuodin risteymä. Tänä päivänä Alan Flusser on USA:n arvostetuimpia miesten klassisen tyylin auktoriteetteja, jonka äänellä on vahvaa painoa. Uusimpana luomuksena on pienen suosion saanut Apple-sovellus nimeltään BeSpeak.

Flusser kertoo kattavasti omasta tyylistään NJ.com -sivuston haastattelussa seuraavaa:

“I will wear anything – my clothes or others – as long as they fit my criteria for long-term stylishness. I like to mix things together and come up with something different and improbable each day. I have probably never worn the same outfit twice.” He had Gucci change the buckle on his black suede shoes to a buckle it used to have on earlier versions of the shoe that he preferred. “Even at Gucci I tend to want it my way. Were one to take a look in my closet for the first time, they might be hard-pressed to rank one category of clothing above another. Having collected clothes for over forty years, my assembly of ‘fringe’ genres like hosiery, pocket squares, suspenders and neckerscarfs would likely overwhelm the viewer.

I will pair monogrammed velvet slippers with sweat pants, cashmere and silk neck scarves with tee shirts, jeans with custom made suit jackets, or silk scarves with knit sport shirts and shorts. I like mixing vintage and new clothes, cheap with pricey, formal and informal. For me, dressing has always been a practiced art form and thus a creative means of self-expression. I will wear anything — my clothes or others — as long as they fit my criteria for long-term stylishness. I like to mix things together and come up with something different and improbable each day. I have probably never worn the same outfit twice.”

Flusserin urataival: Head designer, Pierre Cardin Relax Sportwear; designer, Van Heusen Company, New York; formed own company; hosiery line introduced 1980; women’s sweater collection introduced, 1983; custom tailored collection introduced, 1985; East 52nd Street shop opened, New York, 1987; Wall Street shop opened, New York, and Washington, D.C., shop opened, 1989; company reorganized, sold to Copley of Canada, 1993.

Flusserin pääteokset:

http://alanflussercustom.com/

Vuonna 1872 kaksi maahanmuuttajaveljestä, Harry ja Max Hart, kaapivat kokoon juuri riittävän summan perustaakseen miesten vaatehtimon Chicagon keskustaan. Nimekseen puoti sai Harry Hart and Brother. Koska kilpailu oli kovaa ja ajat samaten, mukaan he ottivat muutaman toverin: vuonna 1879 kälyt Levi Abt sekä Marcus Marx liittyivät bisnekseen. Hart, Abner ja Marx ei ollut kovin kauaskantoinen nimeys, sillä kahdeksan vuotta myöhemmin uudet täydennykset jättäytyivät kyydistä. Heidän tilalleen tuli serkkupoika Joseph Schaffner ja Hart, Schaffner & Marx oli syntynyt. Onnekseen yhtiö voitti tarjouskilvan ja pääsi valmistamaan vaatteita USA:n armeijalle, jota myötä myös valmisvaatteet tulivat tutuksi. Vuonna 1897 HSM ryhtyi kauppaamaan valmismallistoaan useiden jälleenmyyjien kautta ja brändäykseen otettiin avuksi tunnettuja kuvittajia, kuten John E. Sheridan. veljekset joutuivat selvitäkseen keksimään uusia ratkaisuja. Yhtiö toi ensimmäisenä Amerikassa markkinoilla valmispuvut, joita koottiin eri mitoituksilla, vetoketjulliset housut sekä puvut hyvin kevyissä kesäajan villakankaissa (ns. tropical weight woollens). Kova puurtaminen palkittiin ja HSM on säilyttänyt asemansa yhtenä suurista vaatettajista, joiden tuotanto on yhä tukevasti USA:n puolella.

Tarkemmin HSM:n vaiheista toisaalla.

http://www.hartschaffnermarx.com/