Klassikkoni on nyt ollut kaupoissa jokusen viikon, ennakkotilaajat ovat saaneet postissa omansa ja taitaa jo muutama lukija saaneen sen alta pois. Luettavaa kansien väliin mahtui paljon ja uskon aiheen jos toisenkin myös herättävän kysymyksiä, joihin en kirjan aikataulun sisällä ehtinyt vastata. Pyydän siis lukijaa jättämään kommentin tai lähettämään mailia, jotta saan lukijoiden kysymyksiin vastauksia tänne verkon puolelle. Muutama on jo saapunut.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Zegna, tumma puku, koko 50

Klassikon ulkoasu
Kirjan ilmettä ja taittoa on kehuttu, ja tästä suurin kunnia kuuluu graafikko Markus Itkoselle. Hän hoiti taiton, valitsi typografian, määritti kuvien ja tekstin mittasuhteet ja löysi tuon kiintoisan kluuttimateriaalin, joka on 20 vuotta vanhaa kangasta. Hän oli säästänyt jonkin vanhan näytteen, jonka avulla pystyi jäljittämään hyvän tavaran.

Minun ideoitani ovat vain paksut ja vahvat kannet, paksu paperi, kappaleiden alkusivujen kuvitukset. Vaatekuvituksiin sekä mallin valokuviin annoin vain yleisen idean, toteutus oli kuvittajien omasta päästä. Kirjan teksti on taitettu kahdelle riville per sivu, joten lopullinen sivumäärä olikin sata sivua pienempi kuin arvelimme. Ehkäpä pienempi sivumäärä houkuttelee myös satunnaisen lukijan tarttumaan uuteen Klassikkoon, joka onneksi 1,1 kiloa painavana tuntuu tietokirjalta.

Sanasto
Valtaosa sanaston termeistä on löytynyt suomi-englanti -sanakirjoista, Roetzelin kirjan Suomi-versiosta, vanhoista suomalaisista tyylilehdistä tai -kirjoista. Myös räätäleille tai ompelijoille olen puhunut, sillä naisten ompelulehdissä on säilynyt termistöä, jota miehet eivät ole vuosiin opettaneet pojilleen. Joitakin olen suomentanut itse, jos vaaterakennetta tai -yksityiskohtaa ei löydy Suomessa myytävistä vaatteista.

Perusteet
Jätin tarkoituksella kirjasta pois pukeutumisen perushommelit, kuten solmion solmimiset tai piirrokset lahkeiden/hihojen/kalvosimien pituudesta, sillä ne löytää jo niin monesta paikasta. Nettikin on nykyisin pullollaan kuvia ja videoita miesten vaatteiden hienouksista, mutta 90-luvun alussa, kun Flusserin ensimmäinen kunnon tyylikirja ilmestyi, näin ei ollut. Käytin useaa hänen kirjoistaan lähteenä. Toki Flusserkin poimi oppinsa Apparel Artsin sekä Esquiren kaltaisista miesten lehdistä, jotka hoitivat homman kuntoon jo 1930-luvulla. En osaa sanoa, mistä Esquire ja AA löysivät datan, mutta kaikki tyyli- tai makukirjoittelut palaavat aina Petroniukseen, joka oli ensimmäinen arbiter elegantiae melko monta vuotta sitten:

http://en.wikipedia.org/wiki/Petronius

Lukuvinkkejä
Kirjassa en listannut hyviä tyylisivustoja, sillä riittävän monen vuoden kuluessa moni niistä lopettaa julkaisun. Toki Keikarin etusivulla on osio verkkokavereille, jotka kaikki tarjoavat kiinnostavaa ja hyödyllistä lukemista tai näkemistä. Ne ovat:

Tyylit
Dresslikea
Styleforum
Shoegazing
Put This On
Voxsartoria
The Nordic Fit
The Shoe Snob
Die, Workwear!
Permanent Style
Gentleman’s Gazette