Bisnestyylit eri maissa

0

December 10, 2018 by Ville Raivio

Tänä iltana jotakin erilaista. Haastattelin bisnestyylien aiheesta tuntemaani suomalaista teknologiakonsulttia, joka on toimessaan työskennellyt eri puolilla tätä maailmaa. Ainoastaan Suomessa toimiva näkee ainoastaan suomalaisen tyylin, joten mielestäni oli kiintoisaa kuulla havaintoja eri maiden tyylikulttuureista. Seuraavaksi siis nimimerkki TJ:n havaintoja.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

 

VR: Miten kuvailisit niiden maiden bisnespukeutumista, joissa olet asunut?

TJ: Olen asunut ja työskennellyt Suomen lisäksi Sveitsissä, Singaporessa ja Australiassa, ja lisäksi tehnyt töitä jokaiselta asutulta mantereelta olevien kanssa. Tilanteeni on sinänsä vinoutunut, että suurin osa asiakkaistani on globaaleja yrityksiä, joten paikallinen pukeutuminen on hieman vaikeampi tunnistaa – sanoisinkin, että kaksi asiaa merkitsee eniten: ilmasto ja yrityksen kulttuuri. Jälkimmäinen antaa suuntaviivat ja ensimmäinen rajat. Esimerkiksi, globaali teknologiatalo “odottaa”, että työntekijät tulevat pukeutuneena farkkuihin/chinoihin, sitä noudatetaan riippumatta, mikä on maan tyyli. Ilmasto sitten määrittää, tuleeko sen kanssa pikeepaita, huppari vai edellisten lisäksi vielä talvitakki. Samoin finanssilaitos voi “odottaa” työntekijänsä tulevan puvussa. Tropiikissa puku ei kata takkia.

 

VR: kun näitä maita vertailee Suomeen, millaiselta Suomen bisnestyylit näyttävät?

TJ: Siitä alkaa olla 10 vuotta, kun olin Suomessa viimeksi toimistossa, mutta Suomessa ilmasto lienee edelleen sama. Se mahdollistaa tavallaan persoonallisemman pukeutumisen, koska sitä voi perustella järjellä. Jos haluaa pitää Davy Crockett -karvalakkia päässä, sitä voi pitää, “koska muuten tulee kylmä”. Tropiikissa tuollainen on paljon vaikeampaa. Toisaalta Suomessa pukeutuminen on myös vähemmän persoonallista silloin, kun siihen ei ole perusteita. Esimerkiksi kamelinvärinen talvitakki jo riittää erottautumaan, eikä usein hyvällä, koska se voidaan tulkita haluksi olla muita parempi. Toivottavasti tämä on muuttunut.

 

VR: entä miten on laita vapaa-ajan tyylien?

TJ: Singaporessa vapaa-aikapukeutuminen on hyvin homogeenistä, shortsit ja t-paita/pikeepaita kattaa 95% ihmisistä, paikalliset voivat olla pitkissä housuissa, jopa farkuissa. Australiassa taas tyyli on hieman laajempaa, mutta yleisesti ottaen kahta vaihtoehtoa: urheilullinen (ns. athleisure) tai se yleisen tylsä farkut/chinot ja tpaita/pikeepaita/huppari tyyli. Australiassa hienoa on väriskaalan mahdollisuus. Iloinen elämänasenne ja valtava valonmäärä sallii käytännössä kaikkien värien käytön. Sveitsissä vapaa-aikapukeutuminen on kaikkein vaihtelevinta: toki se yleisen tylsä tyyli on myös paikalla, mutta skaala menee varsin formaalista aina maanviljelijätyyliin, unohtamatta athleisurea, joka Sveitsissä on usein vuoristohenkistä. Kaikki on usein laadukasta, hyvin istuvaa ja persoonallista.

 

VR: Suomessa pukeutumiseen vaikuttaa suuresti tuo kulttuurinen seikka, joka korostaa vaatimattomuutta ja tasa-arvoa. Pohjoismaissa se kulkee yleensä Janten lain nimellä (https://en.wikipedia.org/wiki/Law_of_Jante). Onko muissa maissa vastaavia pukeutumiseen vaikuttavia kulttuurikäsitteitä tai -ilmiöitä, joita olet havainnut?

TJ: Ei. Toimistolla toki on voimasuhdepelia – jos joku yrittää pukeutua seniorimmin kuin asemansa on, tai reilusti muita formaalimmin tai kasuaalimmin, voi siitä tulla sanomista.

 

VR: onko solmiottomuus yleistä?

TJ: On. Ja enenemään päin, jos mahdollista. Yhteen aikaan asiakkaani oli sveitsiläinen perinteikäs henkivakuutusfirma, jonka pääkonttorissa vietin puolisen vuotta. Sielläkään ei solmioita paljoa näkynyt. Joissain yrityksissä solmio on hierarkian merkki eli sitä ei edes sallita c-suiten alapuolella. Yllättäen formaalein toimistoympäristä, missä olen ollut, on Australian julkinen sektori, Canberrassa. Siellä kaikilla oli puvut ja usein solmiolla. Ja toistaiseksi viimeinen paikka, missä olin kolmiosaisessa puvussa toimistolla.

 

VR: onko joitain yksittäisiä vaatekappaleita (esim. klubitakki, harmaat flanellit, trenssi), jotka näyttävät olevan suosittuja useissa maissa?

TJ: Eipä juuri. Kauluspaita lienee ainoa, mikä on poikkeuksetta, muuten aika kirjavaa. Tietty persoonaton “bisnespuku” löytyy kaikkialta, tietenkin tumma ja kuvioton. Joka toimistolta löytyy myös persoonallisempaa pukeutumista, ja ne ovat usein juuri kuvioituja pukuja, irtotakkeja tai klubitakkeja, mutta en sanoisi, että ne on paikallista kulttuuria, vaan siellä, koska globaalit merkit ja kulttuurit on tuonut ne kaikkien tietoisuuteen. Tähän tietty vaikuttaa, että olen tosiaan globaaleissa organisaatiossa, joten kollegat ovat myös joka puolelta maailmaa.

 

VR: muita satunnaisia havaintoja?

TJ: Tietty on aika itsestäänselvää, mutta ilmastoa kannattaa kunnioittaa. Mikään ei osunut silmään Singaporessa niin paljon kuin silloin tällöin nähty jäykkä kolmiosainen puku, ja ei todellakaan hyvällä. Ja toimistoni oli finanssikeskuksessa siellä. Jos ei tiedä ollenkaan pukukoodia, mihin on menossa, tai se saattaa vaihtua kesken päivän, simppeli puku on helpoin vaihtoehto. Pukeutumalla formaaliusskaalan keskelle ei ole ainakaan usein reilusti yli- tai alipukeutunut. Menin kerran todella kasuaalin teknologiayrityksen toimistolle lounaalle yllättäen kesken päivän ja saavuin sinne suoraan finanssiasiakkaalta, ja sinä päiväna satuin vielä olemaan kaksirivisessä flanellipuvussa. Siinä lounasympäristössä tosin simppelin puvun housut kauluspaidallakin olisi ollut liikaa. Missään päin maailmaa ei kannata olla huomiotaherättävä pukeutumisellaan niin, että ihmiset ensimmäisenä yhdistävät sinut vaatteeseen, eikä sinuun. Mutta eri maissa ja organisaatioissa sallittu pelikenttä vaihtelee. Sitä kannattaa tunnustella ja pelata varman päälle aluksi. Kun ihmiset oppivat tuntemaan sinut ja työympäristössä sen, mihin pystyt, voi alkaa laajentaa skaalaa.


0 comments »

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *









Pukimo Raivio.

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.

Pukimo Raivio.
"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari

Pukimo Raivio.