RSS Feed

UFF:n keräysastioihin yhdeksän miljoonaa kiloa vaatteita vuodessa

4

September 26, 2013 by Ville Raivio

14.9. HS uutisoi suomalaisten kurjasta tavasta seuraavaa:

“[UFF:n] lajittelukeskukseen tuleva vaatemäärä on 2000-luvun alusta kolminkertaistunut.

Selvyyden vuoksi lukuja pöytään: kun vuonna 1990 vaatteita saapui UFF:lle 820 000 kiloa, oli vastaava luku kymmenen vuotta myöhemmin jo lähes neljä miljoonaa kiloa.

Viime vuonna määrä kipusi yli yhdeksään miljoonaan kiloon.”

Päivää ennen uutista Nyt-liite antoi himoshoppaajille kasvot haastattelussa, jossa yksi heistä piti ostospäiväkirjaa lehdelle. Ei yhtä ilman toista, siis. Jatkuva uusien rättien ostaminen pitää yrittäjät tyytyväisinä, mutta haaskaa samalla valtaisat määrät raaka-aineita ja niiden kasvattamiseen sekä muokkaamiseen kuluvaa energiaa. Jos tämä ajatus ei hetkauta, kenties kuihtuvan lompakon ja suoraan keräysastiaan päätyvän rahansa ajattelu herättelee. Ratkaisu on yksinkertainen, eikä minulla ole tarjota uusia ajatuksia Keikarin vakilukijalle, joten kertaan silkasta kertaamisen ilosta: vähemmän, mutta laadukkaampaa. Samoin toimi viljelijäpaappani Jaska, jolla ei ollut varaa ostaa huonoa. Hän hankki harvoin, mutta vuosien käyttö mielessään. Vintage ja vähän käytetty kuuluvat myös järkevän vaateharrastelijan valikoimaan – jos eivät suopean hintansa vuoksi, niin sitten yksilöllisyyden ja erikoisuuden vuoksi. Menneiden aikakausien kankaisiin, leikkauksiin ja yksityiskohtiin paneutuminen avaa silmät.

Jos vanha vaate ei innosta, tarkan miehen iloksi verkko sekä valikoidut kivijalkaliikkeet ovat pullollaan vanhoja mallistoja, mallikappaleita sekä myymättä jääneitä esimerkkejä. Voi joko käyttää aikaansa hakujen ja löytöjen äärellä tai sitten rahaansa helpon ja nopean edessä. Kun vaatekappaleen materiaalien etsintään, suunnitteluun ja itse vaatteen valmistamiseen käytetään enemmän aikaa ja summia, lopputulos on usein kestävämpi ja mielekkäämpi kuin marketista muutamalla eurolla poistettu pikaratkaisu, jonka joutuu hylkäämään UFF:n lootaan pian. Näistä pikaratkaisuista on myös helpompi luopua, mikä paisuttaa entisestään keräyslootien kolonnaa – ja kehä jatkaa pyörimistä.

Vähemmän, mutta laadukkaampaa.


4 comments »

  1. naiset shoppailevat says:

    Nuo miljoonat kilot ovat naisten vaatteita, miesten vaatteiden osuus on arviolta 50 000 kg vuodessa. Niin vähän UFFeissa on miesten vaatteita, yleensä vain pieni nurkkaus jossa on lyhyt tangollinen kauluspaitoja ja toinen tagollinen irtotakkeja ja housuja yms, mutta naisten vaatteita on valtavan paljon eli valtaosa myymälän pinta-alasta. Ja melko iso osa uff-myymälöistä on keskittynyt pelkkiin naisten vaatteisiin eikä niissä myydä miesten vaatteita ollenkaan.

    Naiset siis shoppailevat paljon halpoja rättejä, mutta miehet käyvät vaatekaupassa hyvin harvoin, lähinnä silloin kun vanha vaate reikiintyy, ja ostavat vähän mutta kestäviä vaatteita. Miesten rahat menevät ennemminkin autoihin, tietokoneisiin, oluttuoppeihin jne siinä missä naiset kuluttavat rahansa meikkeihin ja vaatteisiin.

  2. Janne says:

    Jos tämä artikkeli on jeesustelua, niin keskustelun vastapuoli syyllistyy samalla antaumuksella tarkoitukselliseen tietämättömyyteen – miksei jopa välinpitämättömyyteen. UFF:in vaatemäärän trendi kertoo suoraan siitä, että ihmiset ostavat entistä enemmän vaatetta, joista ei ole heille iloa tai hyötyä. Ketä taas tämä uutinen ilahduttaa, ellei halpaketjujen johtoa? Heille vaatetus on montaa asiaa, mutta ei kulttuuria, kommunikaatiota, elämäniloa ja itseilmaisua. Paljon suuremmat lohkot kansoistamme hyötyisivät, jos ihmiset alkaisivat ostaa vaatehuoneisiinsa vähemmän, mutta laadukkaampaa.

    Tätä kädenvääntöä käydään yhtä lailla esimerkiksi elektroniikan, kodinkoneiden ja kalusteiden kentillä. Harvoin halpa tavara saa ansaitsemaansa arvostusta, huolenpitoa ja huoltoa. Jos ihan tutkimustuloksiin viitataan, niin esimerkiksi sisustuksen keskikalliissa ostoksissa (kellot, valaisimet) tunneside tavaraan alkaa heiketä keskimäärin jo noin vuoden päästä, ja jatkaa laimenemistaan 5-10 vuoden iässä. Mutta sitten hyvät uutiset – siitä eteenpäin tunneside alkaakin kasvaa, ilmeisesti muistojen kanssa assosioitumisen tai laadun omakohtaisen toteamisen myötä. (Jos jotakuta kiinnostaa, voin kaivaa tutkimuksen ja tekijöiden nimet ylös. Nyt ne eivät muistuneet mieleen.)

    Tämänkaltainen aikajana on tietysti vaatekappaleelle pitkä matka, ja vaatii melkoista huolellisuutta kantajaltaan. Lupasin kuitenkin itselleni täytettyäni juuri 30-vee, että tällaista ajatusmallia lähden kannattelemaan – jos en muuten, niin päteäkseni tuleville lapsilleni/kummilapsilleni/lapsenlapsilleni olleeni edistyksellinen ja vihreä. “Grandpa, that’s so frakking shiny!”

    Ostan siis vähemmän, mutta parasta mitä rahoillani saan. Miksei tämä ajatusmalli kutittelisi myös Keikarin himoshoppailijoitakin?

  3. Ville Raivio says:

    Iltaa, Raga.

    Moni foorumin jäsenistä on laihduttanut tai tilaa vaatteita eBaystä ja ulkomaisista verkkokaupoista. Nämä hankinnat eivät aina istu tyydyttävästi ja päätyvät sitten myyntipalstalle. Joskus palauttaminen aina Amerikkaan asti olisi hyvin vaivalloista, joten ostos on kätevämpi vain laittaa myyntiin. Toki mukana on myös ostosmopolla keulivia niin kuin kaikkialla. Luoja heitä auttakoon!

  4. Ragamuffin says:

    Keikarin foorumi on täynnä miespuolisia himoshoppaajia. Laatutorillakin myydään jatkuvasti käyttämätöntä heräteostoskamaa, ja muutenkin on täysin selvää, että suurella osalla kirjoittajista on mopo karannut pahan kerran käsistä. Siksi on jotenkin ironista lukea tällainen jeesustelukirjoitus paikan omistajalta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *





Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari