RSS Feed

Flâneur

2

February 8, 2009 by Ville Raivio

Ranskan verbi flâner suomentuu kuljeskeluksi. Charles Baudelaire johti sanasta maskuliinisen substantiivin flâneur (suomeksi flanööri), joka puolestaan viittaa runoilijan itsensä sanoin “henkilöön, joka kulkee kaupungin halki kokeakseen sen.” Baudelairen teoretisoitua ja esiteltyä termin, se sai runsaasti vaikutusvaltaisia käyttäjiä talouden, kulttuurin, kirjallisuuden ja historian aloilla. Ajan mittaan flanöörin idea on saavuttanut huomattavan merkityksen myös urbaanien ilmiöiden ja modernin yhteiskunnan tutkimuksessa.

Vaikka Baudelaire kuvasi flanööriä nimenomaan “kaupungin katujen herrasmieskäyskentelijänä”, hän uskoi hahmolla olevan suuri merkitys kaupungin olemuksen ymmärtämisessä, kuvaamisessa ja sen tapahtumiin osallistumisessa. Baudelairen kirjoituksissa flanöörillä oli tärkeä kaksoismerkitys: tämä kulkija oli toisaalta osallinen tapahtumissa, mutta hän pysyi aina etäisenä tarkkailijahahmona. Runoilija myös pohti teksteissään yksilön suhdetta suurempaan joukkoon, ja massojen suhdetta flanööriin. Vuoden 1848 Ranskan vallankumous toi mukanaan uudet sosiaaliset säännöt, sekä ajan myötä nopeutuneen teollistumisen. Baudelairen vastareaktion mukaan taiteilijan tuli tänä kuohuvana aikana uppoutua täysin suurkaupungin olemukseen ja olla kuin “jalkakäytävien kasvitieteilijä”.

David Harveyn toteaa kirjassaan Paris: Capital of Modernity: “koko loppuelämänsä ajan Baudelairea repivät kahtaalle flanöörin ja dandyn mielenlaadut. Jälkimmäisen vuoksi hän pysyi aina etäisenä ja kyynisenä tarkkailijana, mutta samalla hän suhtautui intohimoisesti kaupunkilaistensa elämiin ja liikkui aktiivisesti näiden keskuudessa”.

Alun perin Baudelaire viittasi termillään ainoastaan pariisilaisiin, eikä tämä konnotaatio ole täysin kadonnut nykypäivänä. Flâneur (hän, joka kuljeskelee) ja flânerie (kuljeskelu) ovat kuitenkin ahkerasti käytössä myös muissa ympäristöissä. Esimerkiksi Baudrillardin America sekä Jack Kerouacin On the Road osoittavat, kuinka käsitettä on sovellettu muissa yhteiskunnissa. Kaikilla flanööreillä on yhteneviä ominaisuuksia. Useimmiten he ovat suuresti viehättyneitä katujen elosta ja hulinasta, mutta suhtautuvat erittäin kriittisesti modernin kaupunkielämän yhdenmukaisuutta, kiirettä ja anonyymiyttä kohtaan. Paitsi kirjallista, flanöörin käsitteellä on ollut myös huomattavaa akateemista vaikutusvaltaa kaupunkien olemuksesta käydyissä keskusteluissa. Esimerkiksi Georg Simmelin The Metropolis and Mental Life on Baudelairen ajatusten suuresti inspiroima.

Olin flanööri ennen kuin olin kuullutkaan koko termistä, ja toivon mukaan tämä teksti auttaa lukijan tai pari löytämään itsensä. Kaupungissa yksikään katu ei hengitä samanlaisena koko päivän ajan. Uskon, että kaupunki tulee nimenomaan kävellä muistiinsa.

Linkkejä, joista matkansa aloittaa:


2 comments »

  1. Ville Raivio says:

    Tehkää hyvin, Mr ejv. Ainoa toivomukseni on, että suosittelette Keikaria kaikille tuttaville joita sivuston sisältö saattaisi kiinnostaa.

  2. ejv says:

    En ollut itsekään kuullut flanööristä ennen tämän tekstin lukemista. Aika jännää, koska olen itse äärimmäisen urbaani ihminen ja kaupunkikultturin suurkuluttaja. Esimerkiksi ulkomailla ollessani, muut matkaseuralaiset eivät vain voi käsittää sitä tosiasiaa, että minä vain HALUAN kävellä ja katsella sekä analysoida eri ratkaisuja kaupunkisuunnittelussa. Eivätkä he myöskään ymmärrä kohteita, joita kuvaan kaupungissa silloin tällöin. Minä haluan tallentaa kaupungin ilmeen. Kaupunkitilat ovat luotu sen vuoksi, että ihmiset viihtyisivät niissä. Pariisi on tästä oiva esimerkki. Pariisi on oikeaoppisesti rakennettu kaupunki.

    Sitten asiaa. Blogiasi on miellyttävää lukea. Vihdoin löysin sivuston, jossa puhutaan tyylikkäästä pukeutumisesta ja johon voi turvauta tiukan paikan tullen. Itse pukeudun “tyylikkästi” vain juhlatilaisuuksiin, mutta sekin vähä aika pitää tehdä tyylikkäästi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari