Satunnaisesti joudun hieman selittelemään harrastettani kyselijöille. Suomalaisen miehenhän ei tulisi olla kiinnostunut vaatteista, eikä suinkaan saavan niistä mielihyvää. En kutsuisi vaatteita harrastamiseksi, sillä kyseessä ei ole mikään aktiivinen laji. Jotakin valitaan aamulla, vedetään ylle ja tämän jälkeen annetaan olla. Sen sijaan voin puhua harrasteesta, sillä perinpohjainen perehtyminen kankaisiin, kudontoihin, materiaaleihin, leikkauksiin sun muuhun mukavaan taatusti ylittää jonkin kriittisen pisteen, jota voidaan kutsua jokamiehen vaatetietoudeksi. Silti Täydellisen Vaatekaapin tavoitteluun saa halutessaan upotettua niin paljon aikaa, vaivaa tai rahaa kuin vain haluaa. Kun mukaan otetaan vintage-vaatteet tai rajoitetut erät, voidaan jo puhua keräilystä, joka eroaa selvästi tavanomaisesta esineiden keräilystä. Missä maalaukset, veistokset tai matot pysyvät ainoastaan kodin koristuksena, vaatteet sen sijaan saa kulkemaan kaikkialle minne itse astelee. Hyvä ystäväni Oscar Wilde lohkaisi “One should either be a work of art or wear a work of art.” Ilman muuta näin. Vaatteet koen reilusti mielekkäämmäksi sijoituskohteeksi kuin taiteen, josta vain omistaja voi nauttia. Samoin ne ovat jokaiselle välttämättömiä tarpeita, joihin panostaminen maksaa itsensä takaisin pidemmän käyttöiän, laadukkaampien materiaalien sekä itseilmaisun muodossa.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

Kun vaatteita verrataan harrasteena vaikkapa suomalaisille niin yleisiin elektroniikkaan ja autoihin, ero on selvä edellisen eduksi. Laadukas elektroniikka on hyvin kallista ja vanhenee muutamassa vuodessa auttamattoman noloksi. Autot puolestaan imevät rahaa jokaiselle kilometrillä, vaativat useamman vakuutuksen ja ovat hyvin kalliita hankkia. Vaatteet sen sijaan hankitaan – parhaassa tapauksessa – vain kerran. Vahakangastakki tai paksusta kankaasta luotu villakangastakki kestävät kovaakin käyttöä vuosikymmenet, eivätkä vaadi hintavaa huoltamista. Samoin on laita laatujalkineiden, paksumpien irtotakkien sekä asusteiden. Laadukkaimmat räätälöidyt vaatteet ovat toki hintavia, mutta käyvät käytön myötä aina vain halvemmiksi vanhan kaavan (hinta-per-käyttökerta) mukaan. Kun harrasteen tuntemus kasvaa, oma maku tarkentuu ja hankinnoistaan saa enemmän irti. Eipä vaateharrastetta silti kannata turhan paljon kysyville selitellä. Toiset meistä vain nauttivat materiaalien hiplailusta, valon leikistä kankailla ja vaatteisiin liittyvän kultuurihistorian opiskelusta. Harraste on viaton, opettavainen ja ilman muuta mielekäs.