Asun värien määrälle ei ole rajoituksia, mutta värien yhdistely on aito taitolaji. En vielä tähän päivään mennessä ole löytänyt hyödyllistä opasta ihonvärin ja vaatevärien suhteen, silti joitakin yleisiä ohjeita on helppo listata. Jos on iholtaan hyvin vaalea, eikä rusketus yksinkertaisesti tartu pintaan, on hyväksi välttää kaikkein vaaleimpia värejä sekä sävyjä. Jos näitä kasaa koko määrän ylleen, pukeutujasta tulee nopeasti haamun kaltainen näky. Vaaleuden määrästä tulee liikaa. Vaaleimmat ihot siis hyötyvät tummemmista väreistä sekä sävyistä, ja esimerkiksi beigen sijasta ruskea on hyödyksi kesällä. Kalpea iho ei kuitenkaan ole este vaikkapa vitivalkoiselle kauluspaidalle tai vaaleansiniselle irtotakille, mutta nämä jo vaativat parikseen jotakin tummaa. Siispä tumma tai vahvasävyinen solmio sekä taskuliina ovat näiden lisäksi hyvä yhdistelmä.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

Jos suomalainen mies on perimässään saanut tummemman ihon tai pitää yllä vahvaa ympärivuotista rusketusta, on hyödyllistä välttää ruskeaa väriä. Muutoin lopputulema on kahvipavun näköinen ilmestys. Tämäkään ei silti ole este, kunhan löytää sopivan ruskean sävyn ja valitsee sen pariksi vaaleita värejä. Iholtaan äärivaalean ja -tumman väliin sijoittuvilla on helppoa, sillä kaikki paletin värit ja sävyt ovat avoinna. Näistä sininen, harmaa, ruskea ja beige kaikissa sävyissään ovat kätevimmät valinnat. Kulmaa voi kurtistaa vasta käden haroessa paletin muita värejä. Punainen, oranssi, syaani, vaaleanpunainen, keltainen ja violetti eivät ole lyöneet itseään läpi osana koko kehon kattavia kankaita. Toisin sanoen klassisessa pukeutumisessa ei nähdä pukuja näissä väreissä, ylä- ja alaosatkin voivat olla liikaa. Esimerkiksi punaiset housut jakavat mielipiteitä ja punaisia takkeja näkee erittäin harvoin. Oma lukunsa on vihreä, joka on ollut osa vapaa-ajan tyyliä vuosisadat. Brittiläinen vihreä tweed-takki on käsite ja vihertäviä covert coat -päällystakkeja näkee pukujen yllä myös kaupungissa.

Talouden, politiikan, diplomatian, rahoituksen, ulkomaankaupan ja lain parissa paletti on lähtökohtaisesti rajattu, mutta jokainen työyhteisö on yksilö. Mikä käy yhtäällä ei passaa toisaalla. Harvassa yhteisössä on kuitenkin kiveen tai oppaaseen hakattu pukeutumiskoodi, joten on vain hyödyllistä kysyä, jos haluaa varmuuden. Monokromaattinen ilme nousee satunnaisesti esille muotikuvissa, mutta käytännön tasolle tästä muodostuu usein tylsä. Siispä siniset housut sinisen paidan kanssa on kovin…sininen ja todennäköisesti hyötyisi lisäväristä. Lisäväri on hyvä muistaa myös pukujen kanssa, sillä samasta kankaasta luotu ylä- ja alaosa on jo lähtökohtaisesti dominoiva. Esimerkiksi tummansininen puku yhdessä sinisen paidan ja solmion kanssa on jälleen tylsä. Samoin vahvat sävyt, kuten Ferrarin-punainen, pastellipinkki tai syaani, ovat parhaimmillaan pienissä määrissä. Pinkki paita pinkkien housujen kanssa on liikaa, mutta elämä on silti liian lyhyt tylsille väreille. Paletti ja tie ovat avoinna.