Keikari.com

The Life Of Pitti Peacocks – Pitti Uomo Mockumentary from Aaron Christian on Vimeo.

Seri- eli silkkipainanta (engl. screen-printing) on tekstiileissä, grafiikassa ja muissa taidemuodoissa käytetty painomuoto, joka hyödyntää sapluunia kuvioiden siirtämisessä. Klassisen vaatetuksen harrastajalle termi on hyödyllinen tuntea, sillä seripainetut solmio-, taskuliina- ja kaulaliinakankaat ovat eläväisempiä kuin suurin osa tavanomaisista. Miltei kaikki vaatekauppojen silkkikankaat on värjätty suihkupainokoneilla, jotka ruiskuttavat väriaineet kankaan ulkopinnalle nopeasti ja tehokkaasti. Sen sijaan seripainannassa käytetään perinteisesti sapluunia, jotka peittävät osan painopinnasta, kun väriaine siirtyy seulakankaan lävitse aina takapuolella asti. Aikoinaan seulakankaan materiaali valmistettiin silkistä, joka on jättänyt nimensä tekniikalle, ja toinen nimi on perua latinasta, jonka sana sericum ilmaisee silkkiä. Ennen kuin teolliset seripainokoneet yleistyivät, seritekniikka oli erityisen työläs yhdistelmä sapluunan suunnittelua ja valmistusta, värien sekoittamista, kankaan ja materiaalien yhdistelyä, käsin painamista ja viimeistelyä. Jotkin valmistajat suosivat käsityötä yhä, mutta tämä reitti johtaa suurempiin hintoihin.

Esimerkiksi keskiaikaisesta La Dame à la Licorne -gobeliinista inspiraationsa saaneen kaulaliinan kangas on valmistunut erissä: ensiksi vaikkapa liinan reunojen kuviot, sitten koristeelliset oksat, lopuksi eläimet ja sitten valikoidut värit yksi tai pari kerralla. Luonnollisesti seripainatus vie enemmän aikaa ja vaivaa, joten se soveltuu kehnosti voittojen tavoitteluun. Lopputuloksena on kuitenkin voimakkaita värejä, tarkkoja kuvioita ja mieltä lämmittävä tieto siitä, että valmistukseen on käytetty enemmän harkintaa kuin yleensä. Harva vaatevalmistaja jaksaa joko investoida seripainotekniikkaan tai alihankkia seripainettuja kankaita, joten merkintä screen-printed on aina miellyttävä lisäinfo vaatteen liitelappusessa. Kenties kerran seripainettua asustetta kokeiltuaan ymmärtää eron.

Klassikko: jokaisen miehen tyylikirja on ehtinyt päälle vuoden taaperoikään, mutta sisältö ei ole mielestäni vanhentunut. Tämän vuoksi uskallan sitä suositella ylioppilaslahjaksi jokaiselle nuorelle miehelle, jota aihealue voisi innostaa syystä tai toisesta.

Signeeratun kopion voi tilata suoraan kirjoittajalta osoitteesta infoATkeikariPISTEcom hintaan 35 euroa + postit.

Amerikkalaisen vaatesuunnittelija-kouluttaja-kirjailija Alan Flusserin kynäilemä Style and the Man: How and Where to Buy Fine Men’s Clothes on klassisen pukeutumisen perusteoksia. Vuonna 1996 julkaistu opus poikkeaa Flusserin muista kirjoituksista, sillä sen 399 sivusta valtaosa on vain kuvauksia vaatevalmistajista tai -myymälöistä. Moni näistä on jo lopettanut kauppansa tai muuttanut kahden vuosikymmenen aikana, joten anti on monen osalta tyhjää. Silti kauppojen valikoiman, hintatason ja historian ohella Flusser tarjoaa myös kiinnostavia kertomuksia seikoista, joilla jokin maineikas puoti tai suunnittelija on saavuttanut paikkansa. Samoin elokuvaintoilija voi kätevästi tarkistaa, missä Gary Cooperin ja Cary Grantin kaltaiset ikonit ovat omaa tyyliään täydentäneet. Vaikka liike olisi muuttanut, maailmaa työn tai huvin perässä kiertävä matkailija voi kätevästi kirjasta tarkistaa, miltä valmistajalta löytyy oikein laadukas solmio, puku tai muu tykötarve. Verkkokaupat vastaavat nykyisin moneen huutoon, mutta teos myös listaa laadukkaita puoteja New Yorkista, Pariisista, Lontoosta, Tokiosta, Wienistä ja muista maailman metropoleista.

Tyylin laatukeitaiden lisäksi kirjan alun yli sata sivua tarjoavat pikkutarkkoja ohjeita niin sanotusta täydellisestä istuvuudesta, vaatteiden hoidosta ja pakkaamisesta, solmioista, vinkkejä vaatteen kestävyyden arvioimiseen, infoa materiaaleista sekä rakenteista, ja listauksen laadukkaista yksityiskohdista. Jos on jo lukenut kirjailijan uusimmat ja kattavimmat teokset, Style and the Man, Flusserin kolmas kirja, tarjoaa vähän uutta infoa. Kuitenkin julkaisuvuonna 1996 harvempi mies tunsi useimmat kirjassa esitellyt vaatevalmistajat, sillä Internet oli tällöin vasta lapsen(reunos)kengissään, eikä vastaavaa infopakettia ollut kerätty tyylisivustoille. Niin sanotuissa muotilehdissä listauksia oli, mut

ta kirjan symboliarvo ja säilyvyys on aina korkeammalla jalustalla. Suurimman hyödyn Style and the Man -teoksesta saa englannintaitoinen, vasta pukeutumiskulttuurista kiinnostunut mies, joka pystyy matkailemaan. Myöskään verkkokauppoja tai netin huutokauppoja selaava tuskin panee pahakseen Flusserin neuvoja. Kaikki muut löytävät kirjasta kelpo vinkkejä, neuvoja sekä erittelyä niistä tekijöistä, joilla epämääräinen “laadun” käsite määritellään taiten valmistetuissa miesten vaatteissa.