Keikari.com

Viimeisin Silminnäkijä menikin jo ohitse, mutta onneksemme ohjelma löytyy myös YLE-areenasta.

Ohjelman kuvaus:

“Vaate voi vaarantaa terveytesi. Muotivaatteisiin tulee uusia kemikaaleja nopeammin kuin niiden myrkyllisyyttä ehditään testaamaan.

Vaatteiden ja kenkien kemikaalijäämät eivät ole sinänsä uusi ilmiö. Uutta on se, että edes kiristynyt valvonta länsimaissa ei auta. Vaatteet ja kengät valmistetaan pääosin muualla. Kohujen jälkeen tuotteita vedetään pois, mutta uusia tulee tilalle.

Hyvä esimerkki on muutaman vuoden takainen kohu farkkujen hiekkapesusta. Tuolloin kävi ilmi, että Turkissa käytetään EU:ssa kiellettyä hiekkapuhallusmenetelmää valmistettaessa EU:n alueelle tulevia farkkuja. Työntekijät olivat hengittäneet hiekkapölyä, ja tuhansia oli sairastunut ja kymmeniä kuollut.

Kohun jälkeen Turkki kielsi hiekkapuhalluksen ja vaateketjut julistivat eettisyyttään. Hiekkapuhallus kuitenkin jatkuu nyt Bangladeshissa. Ohjelman toimittaja Inge Altemeier vierailee ostajaksi naamioituneena bangladeshilaisessa tehtaassa todistamassa asiaa.

Vaatteiden tuottajamaiden työntekijöiden altistuminen kemikaaleille on tiedetty jo kauan. Silti länsimaisen ostajan huono omatunto kestää vain lyhyen aikaa. Perusshoppailija alkaa huolestua vasta sitten, kun oma iho reagoi.

Muotitrendejä seuraava Rita Lemoine sai oppitunnin kielletyistä kemikaaleista ostettuaan hienot uudet kengät:

– Toisella käyttökerralla ihoni ärsyyntyi. Kolmannen kerran jälkeen jalat turposivat. Ne kutisivat niin pahasti, etten pystynyt nukkumaan.

Kesti aikansa ennen kuin selvisi, että kengät olivat myrkkysaappaat. Niissä oli kiellettyä homeenestoainetta dimetyylifumaraattia, joka pakataan pieneen valkoiseen pussiin kenkäpakkaukseen. Aine on kielletty EU:n alueella, mutta edelleen sitä löytyy.

Myös vaatekaupan työntekijät altistuvat, mutta yhteyttä tekstiilin ja oireiden välillä on vaikea osoittaa. Vaatekaupassa työskennellyt Frauke Driessen sai hengenahdistusta silittäessään farkkuja myyntikuntoon. Ilma tuntui pistävältä, ja mittauksissa löytyikin metyleenikloridia, joka voi vaurioittaa keuhkoja. Tarkkaa määrää ei kuitenkaan tarvinnut mitata, joten yhteys oireiden työperäisyyteen jäi todistamatta.

Siinä kun länsimainen kuluttaja voi saada allergisia oireita, kiinalainen, intialainen tai bangladeshilainen työntekijä kahlaa myrkkysammioissa vuodesta toiseen.

Kiinnostus vaatteiden ja kenkien eettisyyttä kohtaan on kuitenkin kasvanut. Luonnonmukaisesti tuotettu puuvilla on suorastaan trendituote. Se myy niin hyvin, että sitä jopa myydään enemmän kuin tuotetaan.

Ohjelmassa näytetään kuinka tämä tilastoihme tehdään. Toimittaja käy intialaisella värjäämöllä, jossa on röykkiöittäin tavallista puuvillaa ja luomupuuvillaa. Toimittaja kysyy, miten he voivat varmistua, että luomuerät ja tavallinen puuvilla eivät mene sekaisin. Tehtaan edustaja alkaa nauraa ja sanoo lopuksi: “This is India, tämä on Intia”.

Viime aikoina muutamat tunnetut vaatemerkit ovat halunneet profiloitua sillä, että he vetävät pois myrkyllisiä kemikaaleja sisältäviä vaate-eriä. Itse prosesseihin ei vielä ole kuitenkaan puututtu, uusia haitallisia kemikaaleja tulee. Jos koko ketju olisi kemikaaliton, tekstiilien hinta olisi aivan toista luokkaa kuin nykyään.”

Toimittaja: Inge Altemeier
Alkuperäismateriaali: Altemeier & Hornung Produktion, Saksa
Suom.toteutus: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaistoiminta

Syksyn luovuttaessa vuoron talvelle, kylmyys on vain ajan kysymys. Pukumiehelle perinteinen valinta on talvisaapas, jossa on sopivasti varaa paksummalle sukalle tai lämpöpohjalliselle. Silti tämäkään ei välttämättä riitä, kun lukemat iskevät yli -20°C. Viileässä Kanadassa sekä USA:n pohjoisissa osavaltioissa ratkaisu on löytynyt kelsiturkista, jolla korvataan nahkainen vuori. Valitettavasti kovin harva valmistaja tarjoaa näitä suorien housujen kanssa meneviä saappaita lämpimällä vuorimateriaalilla. Onnekseni seikkailu toisessa ulottuvuudessa, joka tunnetaan myös termillä eBay, tuotti tulosta tulevan talven viileimpiä ilmoja vastaan.

Esimerkkiparina tavallista pidemmin varsin luodut talvipukusaappaat, joissa on kelsiturkkinen vuori. Blake/Rapid-rakenne takaa kestävyyden, dainite-pohja jonkinlaisen pidon ja poikkeava vuori puolestaan lämmön. Lesti on luonnossa yhä sirompi kuin kuvissa, joten mukavan lämpimät suorat flanellihousut löytävät talvella uudet kumppanit. Enpä aluksi ollut uskoa Italian valmistajien tehtailevan moisia pareja, mutta poikkeukset ovat aina piriste.

Parisen sataa vuotta sitten skotlantilaiset tunnistivat toistensa kotiseudun melko vaivatta, sillä tapana oli käyttää kilttejä sekä muita vaatekappaleita, joiden kankaat kuvioitiin kunkin alueen mukaisesti. Gun club check eli pepita-kuvio (tai hieman selkeämmin asekerhoruudukko) on klassinen kangaskuvio, joka on alun perin syntynyt Skotlannissa Ullapoolin alueen omana kankaana.  Vuoden 1874 paikkeilla eräs amerikkalainen asekerho omi kankaan yhdistyksen tunnuskuvioksi, ajan myötä nimi on vaihtunut jännittävästi gaelinkielisestä muodosta Goicagh melko epämääräiseksi gun club check -nimikkeeksi. Ruudukon dominoivana värinä on musta, joka vuorottelee useimmiten ruskean, vihreän, beigen, punaisen ja keltaisen sävyisten värien kanssa. Muitakin värejä toki käytetään.

Riippuu täysin kuvioinnin väreistä, kankaan paksuudesta sekä materiaalista, sopiiko asekerhoruudukko formaaliin vai epäformaaliin käyttöön. On  hyvä huomioida kukin kangas yksilönä, sillä räikeästä ruudukosta muodostuu helposti hyvin levottomia vaatteita, jotka vaativat parikseen jotain hyvin hillittyä – kuten harmaata flanellia. Tämä kuvio sopii silti sekä pukuihin, asusteisiin, päällystakkeihin että irtovaatteisiin – eli miltei kaikkiin käyttökohteisiin.

BBC:n dokumenttisarja British Style Genius kertoo englantilaisten tyylien historiasta, vaikutuksesta ja maailmanvalloituksesta. Viisiosaisen sarjan toinen jakso keskittyy räätälöityjen luomusten hienouksiin ja ihmisiin kalkin, neulojen sekä lankojen takana. Alla muutama otos jaksosta.