Keikari.com

“Prince Charles employs 133 staff to look after him and Camilla, more than 60 of them domestics: chefs, cooks, footmen, housemaids, gardeners, chauffeurs, cleaners, and his three personal valets—gentleman’s gentlemen—whose sole responsibility is the care of their royal master’s extensive wardrobe and choosing what he is to wear on any particular day. A serving soldier polishes the prince’s boots and shoes every day—he has 50 handmade pairs each costing over £3000 by Lobb of St James’s—and a housemaid washes his underwear as soon as it is discarded. Nothing Charles or Camilla wears is ever allowed near a washing machine. Particular attention is paid to handkerchiefs, which are monogrammed and again all hand-washed, as it was found that when they were sent to a laundry, some would go missing—as souvenirs. HRH’s suits, of which he has 60, cost more than £3,000 each, and his shirts, all handmade, cost £350 a time (he has more than 200), while his collar stiffeners are solid gold or silver. Charles’s valets also iron the laces of his shoes whenever they are taken off.”

Näin siis saarivaltion puolella, mikäli The Daily Beastin artikkeliin on luottaminen.

Päiväämätön valokuva 1900-luvun alkupuolelta on peräisin Kööpenhaminasta, jossa paikallinen miesten vaatehtimo huomasi varastonsa paisuneen liiaksi. Kekseliäs omistaja pystytti puodin ulkopuolelle valtaisan rekin, johon yli tuhat kevät- ja talvitakkia kiinnitettiin suuren huomion takaamiseksi. Asiakkaita paikan päälle ilmaantui niin paljon, ettei poliisiavun kutsumiselta voitu välttyä. Kuvaan liitetty tarina kertoo poliisin määränneen rekin purettavaksi, mutta kauppias sai lopulta myytyä kaikki takkinsa.

Kymmeniä popopareja on kulkenut käsieni kautta kaappiin ja valtaosa päätynyt eteenpäin uusille omistajille. Kun oma maku on tarkentunut ja laadun vaatimus samassa, on vaikea pidellä kiinni jostakin keskinkertaisesta. Siispä uusien elämysten saaminen on yhä haasteellisempaa ja eBay-haut suuntautuvat erikoisempien parien suuntaan. Uusimpana löytönä esittelen Ralph Laurenin näkemyksen go-to-hell -vaelluskengistä.

Alkuperäisten kuvien perusteella olin valmistautunut suorastaan Gargantuan kaltaisiin popohirviöihin, myyjän listauksen mukaan kyseessä kun olivat vaelluskengät. Paketin saavuttua Ranskasta käsissä olikin yllättävän siro pari, jolle kokoa tuo eninnä paksu kumipohja, lestin jäädessä yllättävän tyköistuvaksi. Ralph Laurenin Purple Label -malliston italialaiset parit valmistaa ilmeisesti Silvano Sassetti, joka on kasvanut pienestä verstaasta tehtaaksi asti. Malli Jadon ei nimikkeestään huolimatta ole autenttinen vaelluskenkä, vaan pikemminkin after ski -henkinen tai kaupunkiolosuhteisiin suunnattu city-vaeltajan pari. Norvegese-pohjausta on vahvistamassa kaksitoista ruuvia, jalkineiden rakenne on enimmäkseen luistimissa ja Monkey-saappaaissa yleinen moninauhainen ilmestys, jonka päällystä reunustavat punaiset nahkasomisteet. Jostakin erikoisesta syystä suunnittelijat ovat lisänneet pariin voimakkaan punaiset nahkaremmit, jotka ovat omiaan tuen ohella lisäämään go to hell -asennetta. Kiinnityksestä vastaavat metallikoukut. Alkuperäiset nauhat olivat tuhottoman paksut, joten siromman ilmeen saamiseksi tilalle vaihtuivat ohuet pukusaapasnauhat. Kantapää on tuettu mallikkaasti, mutta voin vain ihmetellä miksei kärkeä ole tuettu sisärakentein lainkaan.

Erikoisuudessaan ilahduttava lisä.

Oslolainen jalkinemestari Jan P. Myhre kertoo kutsumuksestaan. Oikein sopivasti norjalaisen käsissä on työn alla norjalaistyyppinen derby jaetulla kärjyksellä.