Miksi Suomen vaateteollisuus tuhoutui

0

February 4, 2025 by Ville Raivio

Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen otsikkoon. Miesten vaatteiden valmistus Suomessa tuhoutui, sillä valtio ja omistajat olivat liian ahneita. Suomettuminen oli ylikypsää, joten markkinoita ei haettu Neuvostoliiton ulkopuolelta. Esimerkki varhaisesta finglish-kielestä on termi clearing-kauppa, johon maamme tukeutui viimeisimmän maailmansodan jälkeen. Ironian oikusta Suomen tuli ostaa NL:lta samoilla summilla, mutta idästä saapunut tavara oli usein kurjaa, välillä kelvotonta käyttöön. Kun vaatetehtailijat ymmärsivät, miten surkeaa laatua NL osti jopa kymmenien tuhansien erissä, heidän silmämunansa muljahtivat ympäri.

Pukimo Raivion tuotteita

Corneliani, tumma puku, koko 54, liituraita, kuin uusi
Louis Copeland, vihreä tweedtakki, koko 50, upea kangas

Myös ahneus valui suupielistä, eikä tehtailla ollut enää kannustinta valmistaa laatua. Ompeleet säädettiin löysemmiksi, kankaat halpuutettiin kurjemmiksi, ja nopeus oli tarkkuutta parempi arvo. Tämä oli selvä muutos edelliseen, sillä 1970- ja 1980-luvulla Suomen vaatteilla oli kelpo maine Euroopassa. Emme tehneet parasta, mutta hinta-laatusuhde oli kelvollinen. Tästä esimerkkinä vaikkapa säilyneet vaatteet, joita Suomi valmisti suositulle Marks&Spencer -ketjulle. Suomalaiset turkikset olivat suuresti arvostettuja.

Lopulta Neuvostoliitto ja kommunismi olivat epäonnistuneita ihmiskokeita, ja NL kaatui omaan mahdottomuuteensa. Sattuvasti ihminen on melkoisen ahne olento, joka nyt vaan haluaa omistaa asioita. Rahahana umpeutui, mutta tehtaiden suunnitelmat oli kohdistettu itäiseen kauppaan. Vaatteiden laatu oli unohtunut ja yhtäkkiä tuloja ei enää saapunut, joten lappuja ilmestyi luukuille. Toki osansa saivat myös muut Suomen tehtaat vaatettajien lisäksi. Sattuvasti NL:n romahdusta seurasi lama Suomessa.

Suomessa oli myös aikanaan kymmeniä kenkätehtaita, erityisesti Tampereen seudulla, ja säilyneitä pareja voi ihastella museoissa. Meillä osattiin kengittäminen. Kuitenkin vuosien vieriessä lähes kaikki kenkätehtaat suljettiin. Todennäköisesti viimeinen niitti (tai naula) oli Kiinan nousu: yhtäkkiä kaukomailta sai riittävän hyvää erittäin halvalla. Jos sanonnan mukaan vähemmän on enemmän, silloin enemmän on todella paljon enemmän. Ahneus tuhosi sen, mikä laman jälkeen oli jäljellä miesten vaate- ja kenkävalmistuksesta. Naisille on säilynyt enemmän.

Tähän aiheeseen on tarttunut vuonna 2020 ilmestynyt kiehtova dokumentti Takkeja rajan taa, joka löytyy Areenasta vielä päälle kuun ajan.


0 comments »

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *









Pukimo Raivio.

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari

Pukimo Raivio.