Lyhythihainen kauluspaita
2December 6, 2008 by Ville Raivio
Minulle lyhythihaista kauluspaitaa ei ole olemassa. Kauluspaidan käsite sisältää paidan, jossa on kaulukset ja pitkät hihat, sillä hihat ovat perinteisesti peittäneet raajat ja ulottuneet takin hihansuiden alle. Lyhythihainen versio on muotimaakareiden keksintö, joka syntyi joten kuten edustavaksi, mutta työhön soveltuvaksi paidaksi. Erityisesti armeijoiden käytössä sitä on nähnyt kauan. Silti minkä tahansa kauluspaidan hihat saa käärittyä tarvittaessa aina hauiksiin asti. Lopputulos on sama kuin lyhythihaisessa “kauluspaidassa”, mutta taitettu hiha näyttää hienommalta. Nämä pitkät hihat myös tekevät paidasta monikäyttöisemmän, sillä lyhythihaisesta ei pitkää saa, mutta sama onnistuu toisin päin. Erikoisen suunnitelluissa vapaa-ajan paidoissa kalvosimen sisäosassa on eri kangasta kuin päällisosassa, ja tämä jännittävä yksityiskohta pääsee oikeuksiinsa vasta käärittäessä.
Pukimo Raivion tuotteita
 |  |
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa
Category Tyylivirheitä | Tags:
Parahin CE,
olemme jälleen saapuneet yksilöllisten totuuksien äärelle. Sandin ja OJ:n lasken laatuvalmistajien joukkoon, sillä olen nähnyt, hiplaillut ja tarkastellut lukuisia näiden valmistajien vaatteita ja päätänyt niiden olevan riittävän laadukkaita. En siis erittele tagin alla huippulaatua tai pelkkää laadukasta laatua, vaan samaan syssyyn pääsevät kaikki riittävän laadukkaat.
Olen toki puristi, mutta puristejakin löytyy useanlaisia. Jos äärimmilleen menisin, ostaisin kaikki vaatteeni räätäleiltä. Tähän ei kuitenkaan varoja löydy, joten valmisvaatteiden käyttäminen ompelijalla riittää toistaiseksi.
Tyrwhitt, Lewin ja Pink ovat monikansallisuudestaan huolimatta laadukkaita valmistajia, jotka päihittävät suurimmat ketjut moninkertaisesti. Yksi blogin tarkoituksista on lisätä riittävän laadukkaiden valmistajien tunnettuutta, jotta eri paksuisia lompakoita kantavilla herrasmiehillä olisi mahdollisuus valita useammasta lähteestä.
Olen toki selittänyt miksi tietyt valmistajat ovat toisia laadukkaampia, ja jää lukijan kontolle tehdä valintoja. Viime kädessä äärimmäinen merkkielitismi vain johtaa skismaan. Siinä missä yksi kannattaa kaikkia Ralph Laurenin linjastoja, toinen hyväksyy vain Purple Labelin jonka hinnat ovat törkeitä suhteessa laatuun ja valmistustapoihin.
Tip-tap,
Ville
Hyvä Ville,
En itsekään omista lyhythihaisia kauluspaitoja, vaikka sellaisia on toki olemassa. Vaikka sellaisen käyttäminen voidaan tyylivirheeksi luokitella, niin samaan kategoriaan menisi mielestäni kyllä myös “pölynimurikauppiaiden” suosiossa olevien Sand ja Oscar Jacobson -merkkisten rytkyjen vetäminen päälle.
Vaikka ne vapaa-ajan vaatteina saattavat keskiluokkaiselle suomalaiselle kelvatakin, niin olettaisin sinunkaltaiseltasi puristisesti asiaan suhtautuvalta blogistilta ainakin sitä, etteivät ko. merkit löytyisi laatuvalmistajat -otsakkeen alta.
Lisäksi saanen huomauttaa, että itse lasken enemmän arvoa tuotteen valmistukselle kuin merkille ja siksi ihmettelenkin, että suitsutat mm. T.M. Lewiniä ja muita Jermyn Streetin valitettavasti tusinaräätälikategoriaan meneviä ketjuja, joiden paidat tehdään lähes järjestäen Turkissa, Kiinassa, Egyptissä ja Marokossa joiden hikipajoissa työskentelevillä ompelijoilla tai ompelijattarilla ei ole mitään käsitystä yksilöllisestä työstä saati merkkien historiasta. Samoissa tehtaissa tehdään monia muita tusinamerkkejä. Valittaen, kuten itsekin mainitsit, on todettava, että lopetin myös Pinkin paitojen hankkimisen sen jälkeen kun valmistus siirtyi Irlannista halpamaihin.
Sama ongelma vaivaa monia muitakin entisiä laatubrandeja ja sivistynyt herra joutuu yhä tarkemmin selvittämään käyttämiensä vaatteiden valmistukseen liittyvät taustat. Itselleni laatua ja herrasmiesmäistä asennetta edustaa myös käsityötaitojen ja eettisen kuluttamisen tukeminen vanhalla mantereella. Siksi hankin vain vaatteita joiden valmistustavoista ja alkuperämaista voin olla varma.