Ilokseni sain huomata Keikarin päässeen Kauppalehden kolmossivulle, joka jostain erikoisesta syystä sijaitsee painetussa versiossa sivulla 11. Joka tapauksessa Markus Ånäs antoi pienen kritiikin lisäksi mieluisan tuomion. Lisään tekstin nähtäväksi myös heille, jotka eivät keskiviikon 18.2. numeroa käsiinsä löytäneet.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

“Vaatteista mies miehelle

Kansainvälisestä Dandyism.net -sivustosta innoituksensa saanut Keikarin blogi [nimi tuli miltei oikein] on noussut pikku hiljaa merkittävimmäksi suomalaiseksi miesten muotia [tämäkin sana tuli miltei oikein] käsitteleväksi internetsivustoksi. Pikkutarkkoja kommentteja onnistuneista ja epäonnistuneista yhdistelmistä, klassisista kuvioista ja eri tuoteryhmistä [kenties tässä kohden tarkoitetaan vaatekappaleita] höystää paikoitellen kiihkeä vuodatus pukeutumisen kipupisteistä – kyytiä saavat niin Turo Tailor kuin Armanikin.

‘Mikä ilo onkaan levittää jalkinekatraansa pöydälle kiillotusta varten! Mikä intohimon pyyhkäys silittää kashmirneulettaan aamukahvin äärellä!, blogisti Ville Raivio kirjoittaa.

Onhan asenne vaatteiseen tietysti hieman liiankin intomielinen – ja jopa kehittymätön [eikä oo!], ‘varsinkin kun pelkää vaatekappaleen likaantuvan tai vahingoittuvan’, kuten eräässäkin kirjoituksessa mainitaan. Itse sanoisin, että mikään ei ole niin suuri nautinto kuin korjata Pal Zilerin puvun kanssa dieselmoottoria Brionin paita mustaakin mustemmassa öljyssä. Smäidän jurmahdus se vasta jotain on, kyllä niitä vaatteita käyttää pitää.

Silti: tutustumisen arvoinen sivu.”

Mielestäni puutteistaan huolimatta Keikari on hyödyllisin suomalainen miesten pukeutumista käsittelevä sivusto. Kaipa tuota pakko uskoa on, jos niin lehdessä todetaan. Voin kuitenkin vakuuttaa, ettei Suomessa moisen aseman saavuttaminen vaikeaa ole eikä siten kummoinen saavutus. Tietämys klassisesta miesten tyylistä ei ole koskaan kadonnut maasta täysin, mutta se on ollut hyvin harvojen vaalimaa henkistä pääomaa. Viime vuodet ovat tuoneet hiljalleen alkaneen muutoksen, jonka toivon kovasti kiihtyvän. Jos tyylin saralla vertaa suomalaisia miehiä vaikkapa ruotsalaisiin, tanskalaisiin tai norjalaisiin, kokonaisuutena maamme taso on yhä kehno. On kuitenkin tullut muutoksen aika.

Lainaan tähän tekstiin ihka ensimmäistä kirjoitustani viime syyskuulta:

“Tämä blogi ei ole muotiin liittyvä.

Muoti on häilyvää, epämääräistä, jatkuvasti liikkuvaa ja monasti silkkaa moskaa. Helpoin tapa välttyä yksilölliseltä tyyliltä on seurata muotia, ostaa samaa mitä ystävilläkin on, vaihtaa garderobiaan useamman kerran vuodessa. Hyvä ystäväni Oscar Wilde totesi: ‘Muoti on niin sietämätön rumuuden muoto, että meidän täytyy vaihtaa se puolen vuoden välein.’

Suomalainen mies elää alemuuden tilassa. Hän kulkee lenkkitossuissa, farkuissa, verkkareissa, huonosti istuvissa vaatteissa. Hän laittaa rahansa elektroniikkaan, autoon ja viihteeseen. Hän tarpoo ainoan elämänsä halki viikon parta päristen, hiukset kampaamatta ja vittuperkele suusta roikkuen.

Tämä blogi, joka on omistettu klassiselle miesten tyylille, pyrkii tuomaan muutoksen. Aion esitellä suomalaisia laatukauppoja, oikeita vaateyhdistelmiä, kertoa miten vaatteet ovat muuttuneet ja muovautuneet vuosien saatossa, selventää miten tärkeisiin tilaisuuksiin pukeudutaan – ilmaiseksi. Haluan koota kaiken olennaisen yhden blogin alaisuuteen. Tavoite on kova, mutta niin on intohimokin.

Tyylikäs, huoliteltu, komea mies ei ole homo. Tämä stereotypia tulee murskata. Jokainen, joka on käynyt vaikkapa Italian suurkaupungeissa, ei ole voinut olla huomaamatta kuinka tärkeää komeus on maan miehille. La dolce vita voi toteutua myös Suomessa, eikä se vaadi julmetonta rahatukkua. Käytetty laatu ei ole häpeä.

On uuden tuulen aika.”