Alkuperäinen John Lobbin kenkäverstas perustettiin alun perin vuonna 1849. Se saavutti korkean laadun ansiosta maailmanmaineen ja on kengittänyt iso- tai hienokenkäisiä päälle vuosisadan. Tuosta maineesta siivun halusi toinen tunnettu tekijä, ranskalainen Hermés, joka osti Lobbin Pariisissa toimineen sivuliikkeen vuonna 1976. Tämän omistuksen perusteella Hermés kehitti valmiskenkien malliston ja maksoi Lobbin perheelle oikeudesta käyttää heidän nimeään. Näin syntyi John Lobb vuonna 1982 täysin erillisenä kokonaisuutena, jonka ainoa yhteys yhä toimivaan verstaaseen on sama nimi. Melkein kaikista muista olen jossakin vaiheessa kirjoittanut, joten nyt oli sopiva hetki katsoa, millaista popoa yksi Englannin kalleimmista valmiskenkätehtaista tarjoaa. Esimerkkiparina toimii Lobbin William II, joka on hyvin tunnettu solkikenkämalli, ja se on peräisin Care of Carlin valikoimasta. Mukana saapuvat kenkäpussit karheasta puuvillasta.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

William II eroaa useimmista solkikengistä materiaaliltaan. Se on Lobbin kehittämää Misty Calf -nahkaa, joka on sileästä, hienosta vasikasta värjätty muistuttamaan ikääntynyttä ja patinoitunutta nahkaa. Väritys on kiinnostava sekoitus erilaisia ruskean sävyjä. Parin nahkan nimi on Dark Brown ja sen lesti on 9795. Kaksinkertaisen nahkapohjan vuoksi pari ei ole erityisen kevyt, mutta reunos on myös leikattu niin kapeaksi, ettei pari näytä kolholtakaan niin kuin vaikkapa Tricker’sin mallit. Reunos kulkee 360-asteisesti parin ympäri, mutta on koron ympärillä erityisen siro. Pohjassa on perussiisti piilosauma, jonka alla Goodyear-ommel kulkee. Täysnahkainen korko on värjätty vaaleanruskeaksi niin kuin pohjakin. Surullisesti Lobb on poistanut käytöstä hauskan JL-korkokumin, joka oli tehtaalla käytössä aiemmin 2000-luvulla.

William II:ssa on pyöreä kärki, joka ei ole pullea muttei erityisen muotoiltukaan. Kantakupin muotoilu on mukavan pyöreä ja se työntyy ulospäin hienosti. Solkikengän soljet vaikuttavat olevan terästä, eikä niissä ole mainittavaa muotoilua. Valmistajan mukaan ne on viimeistelty jalometalli palladiumilla. Parin nahka ansaitsee erityiset kehut, sillä se on hyvin sileää, hienosyistä, hehkuvaa ja siistiä. Vuorinahka on sileää ja pehmeää kellertävänruskeassa sävyssä. Kantakupin tuki on hyvin vahva. Ompeleet ovat siistit ja suorat. Lestin muotoilu on ulkoisesti sopivan kaarevaa, mutta jalassa ei näytä erityiseltä. Suurin yllätys tulee, kun paria sovitan. Lesti 9795 on 42-koossa kovin kapea ja matala siroon jalkaani, jolle yleensä näin ei käy. Silti kantakuppi on kovin kookas ja jalka nousee ylös joka askeleella. Solkikengässä ei ole helposti kiristettäviä nauhoja, joten istuvuuden pitäisi olla passeli kerralla. Lesti siis sopii parhaiten pienijalkaiselle, jolla on kuitenkin iso kantapää. En osaa sanoa, onko tällaisia hobitteja olemassa.

Kokonaisuutena Lobbin jalkine on kelvollisesti valmistettu pari, jonka nahka on erinomaista. Silti lestistä uupuu näyttävä muotoilu, joka löytyy samassa brittiläisessä hintaryhmässä painivalta Gaziano&Girlingilta sekä Edward Greenilta. Myöskään erityisiä yksityiskohtia tai pikkutarkkaa viimeistelyä en löydä. Lobb on siis laadukas ja enimmäkseen tylsä jalkine, joka sopii laadukasta popoa etsivälle miehelle, joka ei kuitenkaan halua herättää huomiota asullaan. Jos tarkemmin CoC:n valikoimaa selaa, mielestäni Green tarjoaa samalla summalla enemmän. Solkikengissä aina luotettava Crockett&Jones taas tarjoaa samanhenkisen mallin kuin Lobb, mutta puolet huokeammin.

johnlobb.com