Herrasväen oli hankala siirtyä kaupunkijatkoille ratsastussaappaissa, mutta jodhpurit ja chukkat toimivat kätevästi myös otteluiden ulkopuolella. Siispä ne kantautuivat nopeasti poolokentiltä myös lähiympäristöön ja kaupunkien kaduille. Toisen maailmansodan aikana myös brittijoukkojen jalassa läntisen aavikon taisteluissa oli chukkasta johdettu desert boot, jonka raakakumipohja tarjosi vahvan pidon hiekalla. Lisäksi postinkantajille ja muille työnsä puolesta askeltaville valmistettiin chukka-mallisia työjalkineita Atlantin molemmin puolin. Malli eli suurinta suosionsa aikaa 40- ja 50-luvulla, jolloin erityisesti chukkasta muokattu Clarksin tehtaan aavikkosaapas oli tuttu näky kaupunkien kaduilla.

Tähän päivään mennessä chukka on saavuttanut kadehdittavan klassikon aseman, sillä jokaisella kenkätehtaalla ja -verstaalla on siitä oma versionsa. Saapasta voi huoletta käyttää vuoden ympäri, ja useimmin nähty keskiruskea mokka-chukka taas sopii miltei minkä tahansa vaatekankaan parina. Koska päällisessä on vain pari saumaa ja nauhareikiä on vain kaksi tai kolme, chukka mukautuu käyttäjän jalkaan vahvemmin kuin muut saappaat. Sen varsi on myös hyvin taipuisa, joten chukkan saa nopeasti jalasta tai jalkaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi chukka on siisti, mukava ja kätevä. Lestistä riippuen saapas on myös siro, sopusuhtainen taikka pullea, ja kauppojen värivalikoima on laaja. Mitä ohuempi pohja ja sirompi lesti, sitä edustavampi chukka.

Suuressa maailmassa chukkia näkee satunnaisesti myös pukukäytössä, mutta tähän tarkoitukseen on myös edustavampia malleja. Erilliset pukusaappaat hoitavat saman käytön edustavammin kuin chukka, joka on syntynyt kulkemaan rennosti vapaa-ajalla. Jokamiehen olennaisin kenkäkokoelma on yhä pieni, mutta sitäkin monikäyttöisempi: mustat oxfordit juhlaan, ruskeat broguet sekä arkeen että juhlaan, ruskeat avokengät vapaa-ajalle ja kaikkeen taipuva chukka joka säähän.