Church’s
8March 5, 2010 by Ville Raivio
Vuonna 1873 isä Thomas Church perusti jalkinetehtaan poikiensa Alfredin, Williamin ja Thomaksen kanssa. Alku oli vaatimaton, sillä Englannin Northamptonissa oli vielä tuolloin satoja pieniä perheyrityksiä, jotka kaikki valmistivat erittäin korkealaatuisia jalkineita käsityönä. Hiljalleen Church’s alkoi saavuttaa mainetta erityisen mainiona valmistajana, ja kukoistus lähti käsistä. Osansa tässä oli Charles Goodyearilla, jonka keksimiä ompelukoneita perhe hankki käyttöönsä jo perustamisestaan lähtien.
Pukimo Raivion tuotteita
 |  |
Zegna, tumma puku, koko 50
Church’s oli edelläkävijä. Vuoden 1900 paikkeilla yritys keksi lyödä jalkineihinsa tehtaan oman leiman ja ryhtyä myymään tuotteita oman tavaramerkkinsä kautta. Tässä vaiheessa muut kenkätehtaat vielä valmistivat tuotteitaan alihankkijoina vaateliikkeille, jotka keräsivät kunnian korkeasta laadusta. 1921 lähtien Church’s avasi omia myymälöitään Englantiin ja Amerikkaan, ja painosti vietiin runsaasti. Vaikka yhtiöllä ei ole kuningashuoneen virallista siunausta ja hovihankkijan sinettiä, tämä ei ole ollut Church’s:lle este. Tämä Northamptonilainen valmistaja tarjoaa edelleen korkeinta englantilaisen tehdaskäsityön laatua, malleja jotka ovat olleet markkinoilla vuosikymmeniä, sekä ainoiden joukossa maailmanlaajuisen korjauttamispalvelun, jonka ansiosta kuka tahansa jolla on noin sata euroa ja pari kuukautta aikaa odottaa kenkiensä korjausta, saa täysin uudistuneen parinsa kätevästi lähipostiin.
Yhtiö ei kuitenkaan ole entisensä. Prada osti sen jokusen vuotta sitten ja Church’s-puristit ovat vahvasti sillä kannalla, että laatu on heikentynyt ja prestiisi tärveltynyt. Tämä on hyvä pitää mielessä, mikäli tavoittelee eleganssin korkeimpia askelmia.
Vasemmalla Chetwynd, oikealla Canterbury-malli. Erot ovat hienovaraiset: Chetwyndin reunakoriste on kookkaampi ja etuosan brogue-kuvio karkeampi. Canterburyssä lisäksi pitempi ja kaarevampi lesti.
Category Laatuvalmistajat, Northampton | Tags:
Moi,
Tarkoitin luonnollisesti, että niitä ei juuri erota laadullisista tekijöistä toisistaan, vaan ainoastaan tuolla helpolla kikalla.
Church’sin custom grade sarjaa pidetään säännönmukaisesti ja väärin perustein merkin lippulaivana, vaikka nykyään ns. Royal Collection on oikeammin sitä. Siinä nämä mainitsemasi yhtäläisyydet bespoke-jalkineisiin ovat selkeästi havaittavissa. (Esim. tammiparkitut ja aggressiivisemmin muotoillut pohjat chanelled sole –rakenteella.) Rehellisyyden nimissä olen vähän hukassa tämän termin suhteen, sillä esim. Church’sin sivuilla aiheesta ei tietoa löydy, enkä oikein tiedä, onko nimitys virallinen. Kuitenkin olen aiheesta lukiessani ymmärtänyt, että esim. lestit 116 ja 102 kuuluisivat tähän epämääräiseen laadukkaampien kenkien joukkoon. Nämä maksavatkin n. 400 puntaa, eivätkä normaalin (esim 173-lestin) custom grade –sarjan mukaisesti n. 315 puntaa.
Näin ikään:
http://i148.photobucket.com/albums/s4/salsalocust/IMG_1582.jpg
Iltaa, Dan.
Pradan hankintaa edeltävät Church’sit erottaa siitä, ettei niiden sisäpohjan pehmusteessa ole merkintää “Milan”. Olen eBayn ihmemaassa nähnyt lukuisia 40-70 -lukujen Church’s-popoja, joiden muotoilu on ollut paljon lähempänä bespoke-jalkineita kuin nykyisten mallien laita on. Tämä on merkki laadusta, mutta lestien muotoilu oli voimakkaampaa kaikilla Northamptonin valmistajilla ennen muinoin.
Church’sin kenkiä vaivaa tosiaan tällainen internet-prestiisin lasku. Luin taannoin artikkelin, jossa sanottiin, että valmistus on edelleen aivan samanlaista, ja Pradan ainoa kontribuutio siihen on ollut tuotantolaitoksen tilojen uudistaminen, mihin suvulla ei ollut varaa eikä halua. Mikään muu ei kuulemma ole muuttunut, mutta mistäpä sitä oikeasti tietää?
Puhutaan kovasti päällysnahkojen laadun laskemisesta. Varsin tuoreet Churchini ovat kuitenkin varsin kiitettävää laatua. Polished binder-nahkan laajamittainen käyttö (yhdistettynä siihen, että myyjät eivät erikseen mainitse, että polished binder on corrected grain nahkaa) lienee ainakin osittain tämän takana. Calf leather on kuitenkin edelleen hyvänlaatuista.
En tiedä, onko “puristien” tarkoitus osoittaa suunnatonta asiantuntemusta mollaamalla “post-Prada” kenkiä ja kehumalla “pre-Prada” kenkiä, sillä vain todellinen asiantuntijahan erottaa nämä toisistaan! Joka tapauksessa suhtaudun moiseen internet-purismiin huomattavalla skeptisyydellä. Oma kokemukseni kengistä on, että laatu on korkeaa, enkä jaksa uskoa homman kääntyneen mitenkään päälaelleen yhden yrityskaupan seurauksena. Mutta minähän en ole mikään connoisseur.
Hieno video.
Päiviä.
Lestien valmistajalla on väliä ainoastaan, jos haluaa hienostella ja maksaa turhasta, tai on ostanut mittatilauskengät.
Onko väliä laittaako kenkämerkin omat lestit, vai kelpaako yhtä hyvin esim. kuvassa näkyvät Bexleyt?
Terveeks, Topi-mies.
Oletetaan, että miehellä on yllään ruskea puku – tällöin kenkien on oltava ruskeat. Ruskea päällystakki kuitenkin olisi aivan ehdottomasti liikaa, sillä tällöin mies näyttäisi yhdeltä valtaisalta suklaanapilta. Esimerkiksi harmaa takki olisi tällöin mainio valinta, enkä näe syytä miksei ruskeat kengät voisi parittaa kokonaisuuteen.
Oikein tummanharmaa, -sininen tai sitten musta päällystakki kuitenkin näyttää hukassa olevalta ruskeiden kenkien kanssa. Oma maku ratkaisee.
-V.-
Kiitos artikkelista, itsekin olen kyseisten kenkien suuri ystävä. Piti myös kysymäni sinulta, hyväksytkö ruskeiden kenkien käytön tumman päällystakin kanssa, vai lieneekö kyseessä tyylivirhe?