Vuonna 1960 julkaistu “Windsor Revisited” on muistelmateos Windsorin herttuan vaiheista. Toisin kuin vuosikymmen aiemmin ilmestynyt kuiva ja kovin asiallinen omaelämäkerta, tämä kevyempi kirja yllättää. Iso-Britannian ja sen kansainyhteisön entinen kuningas nimittäin kirjoittaa vaatteista. Aiheelle on omistettu 68 sivua kolmessa luvussa, mutta herttuan kyseenalainen pakkomielle rönsyää miltei joka lukuun asti. Todennäköisesti valtaosa siitä, mitä tänään tiedämme yhdestä 1900-luvun suurimmista miesten tyyli-ikoneista, on peräisin tästä miltei unohdetusta teoksesta. Tunnetusti hän inhosi virallisia tilaisuuksia, pönöttämistä, jäykkiä kauluksia ja paksuja juhlavaatteita. Herttuan rennosta otteesta syntyi lukuisia miesten tyylin muutoksia, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti. Smokki vakiintui frakkia yleisemmäksi iltajuhlien asuksi, smokkipaidan kaulus vaihtui kovasta pehmeään, Fair Isle -neuleet ilmestyivät vapaa-ajan pukeutumiseen, mokkakengät nähtiin kaupunkipuvun kanssa, myös kirkkaat ja kookkaat ruutukuosit tulivat osaksi herrasväen tyyliä, niin sanottu Drape cut yleistyi ja tummansininen tuli hyväksytyksi yhtenä kelpo vaihtoehtona smokin väritykseen. Herttua tiesi asemansa edelläkävijänä sekä brittiläisen tyylin vahvimpana lähettiläänä, mutta tätä teosta ennen ei juuri asiasta puhunut.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

Kevyen muistelmateoksen kaksitoista kappaletta käsittävät vaatteiden ohella lapsuusvuodet, tyyli-ikoni -isoisän, Oxfordin-vuodet, isän, matkustamisen, 1920-luvun sekä Ranskan-asunnon. Sivua on hieman päälle 200 ja tekstin kylkiäisenä löytyy kymmeniä mustavalkokuvia. Rojalisti toki nauttii teoksesta, mutta kirja on ilman muuta hyödyllisin miesten tyylistä kiinnostuneelle lukijalle. Muille ei juuri kiinnostavaa sisältöä löydy. Loppuun vielä lainaus ikonin kynästä:

“By now, it should become apparent that my wardrobe is a relavitely simple one. When I am in the city, I put on a suit of clothes in the morning and that’s that. In the country, I wear gardening or golf clothes but every evening I change for dinner.”