Vaatehtimoiden tunarit
4November 5, 2008 by Ville Raivio
Ahkerimmat lukijat muistavat taannoisen missioni merimiestakin löytämiseksi. Reissu herätti uinuneita ajatuksia ja vahvisti niitä edelleen. Seuraa pieni vuodatus. Asiakkaan ei tulisi tietää vaatteista enempää kuin myyjän. Heidän tietämyksensä tulisi olla korkeintaan tasaväkinen. Yleinen virhe, jonka vaatekaupat tekevät: palkataan nuori, nätti blondi myyjäksi. Kauniit kasvot voivat suostutella tietämättömät ostajat väärille teille ja usein näiden neitojen vaatetietämys on kehno. Yksi kipparitakkimissioni asiakaspalvelijoista kysyi puhelimessa kirkkaalla nasaaliäänellään “ai mikä kipparitakki?”. Foonin toisessa päässä olo tuntui siltä kuin olisin pienelle lapselle yrittänyt argumentoida. Vaikka tyyliseikat ovat ulkomailla rutkasti paremmin kuin Suomessa, tästä samasta epäkohdasta valitetaan myös ulkomaisilla foorumeilla.
Pukimo Raivion tuotteita
 |  |
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa
Kaupat palkkaavat sopivan oloisia, mutta epäpäteviä sieviä naisia myymään vaatteita miehille, ja suomalaiset laatukaupat sortuvat samaan. Tällainen nuori neito ei ole hypistellyt tyytyväisenä erinomaisen solmun omalla kaulalla muodostavaa solmiota, myhäillyt mainiosti leikatulle puvulle tai käyttänyt riittävästi tilaa paikoille jättäviä suoria housuja. Olkoonkin hän ollut alalla päälle 20 vuotta, hän ei voi tietää, miltä miehestä tuntuu miellyttävissä miesten vaatteissa. Tämä väite ei ole sovinismia, vaan realismia. Miesten vaatehtimoiden myyjien tulisi olla miehiä, jotka suhtautuvat pukeutumiseen intohimoisesti ja naisten vaatteiden kauppaajien olisi hyvä olla naisia. Vain tällainen myyjä voi tarjota parasta mahdollista asiakaspalvelua, joka perustuu kokemukseen.
Category Tyylivirheitä, Yhteiskunta | Tags:
Eräs myyjä (nainen) suositteli kun kauluspaidan ylin nappi ei mahtunut sovitettaessa kiinni, että olisin kiristänyt kauluksen kiinni solmiolla kuten kuulemma monet muutkin tekevät jos paita on muuten sopiva. Hieman punehduin, mutta jatkoin kuitenkin sovittamista kunnes löysin sopivan kokoisen paidan.
Myöhemmin mietin mitä olisin tapahtunut, jos olisin mennyt kyseiseen ansaan ja kaulus olisi alkanut repsottaa kesken arvokkaiden juhlien. Hirvittää vieläkin, huhhuh!
Jokaisella kerralla kun olen hakenut vaatetus- tai jalkineliikkeisiin työtehtäviin, on liikkeeseen palkattu nuori ja kouluttamaton naishenkilö. Vaikka hakemassa olisi ollutkin useampia miehiä, jotka muistaakseni ovat lähes poikkeuksetta olleet alan ammattilaisia, tai opiskelemassa alaa.
Kokemukset ovat useamman vuoden takaa, mutta tuskin muutosta on juurikaan tapahtunut.
Hyvin mahdollista. Ei kuitenkaan yllättävää, sillä kulttuurimme elää tyylillisessä alennustilassa.
En koe, että on ratkaisu palkata pimuja joilta ei löydy motivaatiota, intohimoa ja osaamista. Ajan kanssa ongelma korjaantuu. Tarvitaan vain lisää ravistelijoita ja eleganssin puolestapuhujia.
Voisiko syynä nuorten naisten palkkaamiseen olla se, että nuoria miehiä tai miehiä ylipäänsä ei vain kiinnosta myyntityö vaateliikkeessä?