Rakenteeton takki
0July 20, 2014 by Ville Raivio
Rakenteeton takki (eng. unstructured jacket) on nimensä mukaisesti irto-, päällis- tai puvuntakki, josta muotoa tuova irtoliina ja hartiatoppaus on poistettu. Pehmeydellä on monia muotoja ja rajanveto on hankalaa. Joissakin takeissa on nimittäin ohut pellavainen rintaliina ja hitunen vanua hartioiden tasoittamiseksi, toisissa on koko päälliskankaan sisäpuolen peittävä vuori, eräissä vuori on samaa kangasta kuin päällinen ja kaikkein pehmeimmissä ei ole edes hihavuoria. Tätä viimeistä optiota voidaan myös kutsua paitatakiksi (shirt jacket), sillä se valmistetaan kuin kauluspaita, mutta luodaan useimmiten takin yksityiskohdilla ja villakankaasta päällysvaatteeksi.
Rakenteettoman takin historia kulkee vaikutteina Lontoon kautta Roomaan ja sieltä Napoliin. Roomalainen räätälimestari Domenico Caraceni julkaisi tyylin filosofiansa esseen muodossa vuonna 1933: Orientamenti nuovi nella tecnica e nell’arte del sarto oli aikansa merkkiteos Italian räätäleiden käsissä. Caraceni oli opiskellut englantilaisten Savile Row -räätäleiden leikkauksia ja rakenteita takeista, joita asiakkaat jättivät hänelle muutostöihin. Hänen oppilaanaan oli tällöin muuan Vincenzo Attolini, johon mestarin kevyen rakenteen Eetos teki suuren vaikutuksen. Napolilainen vaatesuunnittelija Gennaro Rubinacci palkkasi Attolinin Napolin-verstaalleen, jossa nuori lupaus kevensi roomalaistyylisiä takkejaan entisestään ja loi rakenteettoman tyylin 1930-luvulla.
Caracenin esseen kuvitusta
Pehmeä takki sai suurimman sanansaattajansa Windsorin herttuasta. Hän oli tyylihistorioitsija Farid Chenounen mukaan yksi ensimmäisistä vuorittomien, rakenteettomien tweed-takkien käyttäjistä 30-luvulla. Täyspehmeät takit teki suuren yleisön tuntemaksi Giorgio Armani, joka loi nimeään kantavan muotihuoneen yhdessä Sergio Galeottin kanssa vuonna 1975. Saman vuoden heinäkuussa Giorgio Armani S.p.A. esitteli vuorittoman ja rakenteettoman miesten takin, joka ei luonut keinotekoisia muotoja vaan seurasi kantajansa kehoa. Tämä oli vallankumous aikakaudella, jolla miesten takit olivat jäykkiä, topattuja sekä leikkaukseltaan liioiteltuja. Tästä todisteena ovat lukemattomat kotialbumien sukulaiskuvat 70-luvun vaatteissa. Vuoden -75 lokakuussa seurasi rakenteeton naisten takki, joka luotiin miesten pukukankaasta — ja Armani oli saapunut.
Koska muotoa tuovat rakenteet ovat minimissä tai loistavat poissaolollaan, rakenteeton takki täytyy leikata tyköistuvaksi. Vuorittomien takkien saumat täytyy myös viimeistellä siististi, mikä hidastaa tuotantoa. Takki saa muotonsa käyttäjän kehosta ja kaartuu lihasten tai laardin myötä, eikä ole omiaan huonoryhtiselle. Tällainen takki näyttää pyöreämmältä ja pehmeämmältä kuin topatut verrokit, joten rakenteeton vaate on aina vähemmän virallinen sekä kevyempi, parhaimmillaan joko kuumassa ilmastossa tai vapaa-ajalla. Raskaan sarjan edustaminen vaatii jämäkkää rakennetta, vaikka Napolissa eletäänkin omalla tyylillä. Keveys asettaa suuret vaatimukset vaatteen kankaalle, jonka täytyy laskeutua siististi tukimateriaaleitta. Kuten olettaa sopii, italialaiset ovat kepeän kankaan ja takin mestareita. Keveys takaa mukavuuden.
Category Irtotakit, Päällystakit, Puvut | Tags:
Leave a Reply