Puretut talot
4May 21, 2009 by Ville Raivio
Koska Keikari koskettaa myös kauniin elämän osa-aluetta, laajennan kirjasuositukset arkkitehtuurin ja kaupunkihistorian pariin. Lehtimies Antti Manninen piti useamman vuoden ajan Helsingin Sanomissa ansiokasta palstaa, joka kertoi pääkaupungin puretuista rakennuksista. Vaikka kirjan tekstit ovat lyhyitä ja kankeaan tyyliin kirjoitettuja, sekä osa uusista kuvista suorastaan kelvottomia, “Puretut talot” on erinomaisen kiinnostava katsaus Helsingin menneisyyteen. Kenties räikein esimerkki 50- ja 60-luvulla vallinneesta piittaamattomuuden, tuhovimman ja rahanjanon mentaliteetista on Norrménin talon hävitys. Kirjan kannessa komeileva uusrenessanssia edustanut asuintalo revittiin maahan aitiopaikaltaan Uspenskin katedraalin viereltä, ja tilalle pystytettiin inhoa nostattava Alvar Aallon ideoima Stora Enson pääkonttori. Tämä vain yhtenä esimerkkinä keskustan kadonneesta eleganssista.
Pukimo Raivion tuotteita
 |  |
Zegna, tumma puku, koko 50
Vaikka muistokirjoitusten lukeminen nostattaa vähintäänkin raivoa, hämmästystä ja syvää pettymystä purettujen talojen kohtalosta, sen plärättyään osaa totisesti arvostaa säästyneiden rakennusten ajatonta kauneutta. Historialliset teokset ovat aina myös mallikkaita oppikirjoja siitä, miten ei tule menetellä.
Category Tyylikirjallisuus | Tags:
Ei se Enso-Gutzeitin pääkonttori ole ollenkaan paha rakennus; se on vain rakennettu väärään paikkaan. Sen paikalla olleen talon purkaminen oli kyllä suuri synti, vaikkakin koko Suomi on täynnä ihan vastaavanlaisia eimerkkejä.
Porilaisena haluan vielä mainostaa, että myös Porista on tehty erinomainen vastaavanlainen kirja nimellä Purettu Pori. Ihan objektiivisestikin se on mielestäni huomattavasti parempi kuin tuo Helsingistä tehty.
Ellen väärin muista niin myös kirja Tampereen Kuvia ennen ja nyt ( http://www.tampere-seura.fi/trekuvia.html ) oli kuvien puolesta aivan mahtava (toivon mukaan muistan nyt kirjan oikein).
Päiviä, ttuomine.
Kiitos vinkistä, laitoin Inhan teokseen varauksen. Vanhoissa valokuvissa on hohtoa.
Suosittelen myös I.K. Inhan uunituoretta kuvakokoelmaa Helsinki – valon kaupunki, kuvia Helsingistä sadan vuoden takaa. Ajalta jolloin vanha Helsinki oli väistymässä ja nykyinen Stadi syntymässä.
PS. Kaikissa kuvissa herrasmiehet ovat esimerkillisen hienosti pukeutuneita, tosin ihmiset ovat sivuroolissa näissä kuvissa.