Keikari.com

Northamptonin Sanders on kovin vaatimatonta julkisivua pitävä tehdas. Valmistaja on selvinnyt vuodesta 1873 aina nykypäiviin saakka, mutta valmistajalla ei ole kummoista profiilia verkon tyylisivustoilla, -blogeissa tai -foorumeilla. Tehdas valmistaa jalkineita kolmessa mallistossa: Equestrian tarjoaa ratsastussaappaita, Uniform tarjoaa pareja Iso-Britannian hovin sekä armeijan tarpeisiin – ja sitten on vielä muut parit. Näiden joukosta löytyy juhlakenkiä, pukukenkiä sekä vapaa-ajan pareja. Todennäköisesti tunnetuimmat mallit ovat Sandersin Casual-jalkineita, jotka erottuvat värikkään päällisen ansiosta ja muistuttavat muotokieleltään Tricker’sin pareja. Tehtaan mallit olivat minulle arvoitus tähän vuoteen mennessä, joten ilman muuta yksi pari tuli hankkia arviointiin. Korkeinta Sandersin laatua edustaa Diplomat-sarja, josta esimerkkipari on peräisin. Kyseessä on malli Paris, brogue-koristeltu wholecut-tyyppinen pukukenkä.

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy Paris-mallin päälliseen. Sanders valmistaa malliston parit ranskalaisesta vasikannahasta, joka on ilman muuta erinomaista. Väriltään keskiruskea nahka kiiltelee kauniisti jo ilman lankkia, karvatupet erottuvat selkeästi ja värjäyksessä on eloa. Sekä pohja, päällinen että vuori tuoksuvat voimakkaasti kasviksilta, joilla materiaalit on parkittu. Reunosompeleet ovat säännölliset, melko leveät ja siistit. Reunos itse on melko leveä ja siisti. Kantakuppi on tuettu mainiosti alaosasta, mutta nilkkaa kohden tuki löystyy. Lesti KEN on pyöreäkärkinen ja kantaosasta mukavasti kaartuva, mutta jalkapöydän ympärille lestattu nahka jää valitettavan muodottomaksi.

Kuten kaikissa wholecut-jalkineissa, saumojen sekä koristeiden puuttuessa lestin muoto ja päällisnahka nousevat pääosaan. Nahka on erinomaista, lesti jättää toivomisen varaa. Tämä ei tietenkään liki kahden metrin korkeudelta paljon näy, mutta popomaanikkoa asia vaivaa. Harmia tuo myös ommel, jolla kieli on kiinnitetty vuorinahkaan: se on selvästi vedetty liian kireälle, jonka vuoksi päällinen on rypistynyt ompeleen ympärillä. Oikean parin brogue-kuvio ei ole mennyt aivan kokonaan läpi ja vasemmassa parissa se on vinossa.

Sanders veloittaa Diplomat-sarjan pareistaan noin 250 puntaa. Näin tehtaan parit ovat selvästi halvempia kuin keskisarjaa korkeammat englantilaiset jalkineet, kuten Church’sin, Tricker’sin tai Crockett&Jonesin tarjoamat. Summalla Sanders tarjoaa hyvin laadukkaat nahkamateriaalit sekä miedosti muotoillut lestit, mutta valmistajan laadunvalvonta ei ole ajan tasalla. Tämä on sääli, sillä tarkoin viimeisteltynä tehdas tarjoaisi sopivan haasteen kilpailijoilleen pukukenkien saralla. Erityisesti päällisen materiaali jää mieleen ja patinan myötä muuttuu todennäköisesti entistä kauniimmaksi.

Verkkokauppa Grunwald kantaa päämiehensä Torsten Grunwaldin nimeä. Tuhansista verkkokaupoista Grunwald eroaa valikoimansa ansiosta. Tanskalainen tyylijournalisti valikoi verkkokauppaansa asusteita sekä paita- ja takkikankaita tasokkailta valmistajilta pallon ympäri, ja löytyypä valikoimasta myös optio tilaussolmioiden tai-taskuliinojen hankkimiseen. Näiden lisäksi vaateharjoja sekä kenkävoiteita löytyy luotettavilta valmistajilta.

http://grunwald-true-style.com/

Satunnaisesti joudun hieman selittelemään harrastettani kyselijöille. Suomalaisen miehenhän ei tulisi olla kiinnostunut vaatteista, eikä suinkaan saavan niistä mielihyvää. En kutsuisi vaatteita harrastamiseksi, sillä kyseessä ei ole mikään aktiivinen laji. Jotakin valitaan aamulla, vedetään ylle ja tämän jälkeen annetaan olla. Sen sijaan voin puhua harrasteesta, sillä perinpohjainen perehtyminen kankaisiin, kudontoihin, materiaaleihin, leikkauksiin sun muuhun mukavaan taatusti ylittää jonkin kriittisen pisteen, jota voidaan kutsua jokamiehen vaatetietoudeksi. Silti Täydellisen Vaatekaapin tavoitteluun saa halutessaan upotettua niin paljon aikaa, vaivaa tai rahaa kuin vain haluaa. Kun mukaan otetaan vintage-vaatteet tai rajoitetut erät, voidaan jo puhua keräilystä, joka eroaa selvästi tavanomaisesta esineiden keräilystä. Missä maalaukset, veistokset tai matot pysyvät ainoastaan kodin koristuksena, vaatteet sen sijaan saa kulkemaan kaikkialle minne itse astelee. Hyvä ystäväni Oscar Wilde lohkaisi “One should either be a work of art or wear a work of art.” Ilman muuta näin. Vaatteet koen reilusti mielekkäämmäksi sijoituskohteeksi kuin taiteen, josta vain omistaja voi nauttia. Samoin ne ovat jokaiselle välttämättömiä tarpeita, joihin panostaminen maksaa itsensä takaisin pidemmän käyttöiän, laadukkaampien materiaalien sekä itseilmaisun muodossa.

Kun vaatteita verrataan harrasteena vaikkapa suomalaisille niin yleisiin elektroniikkaan ja autoihin, ero on selvä edellisen eduksi. Laadukas elektroniikka on hyvin kallista ja vanhenee muutamassa vuodessa auttamattoman noloksi. Autot puolestaan imevät rahaa jokaiselle kilometrillä, vaativat useamman vakuutuksen ja ovat hyvin kalliita hankkia. Vaatteet sen sijaan hankitaan – parhaassa tapauksessa – vain kerran. Vahakangastakki tai paksusta kankaasta luotu villakangastakki kestävät kovaakin käyttöä vuosikymmenet, eivätkä vaadi hintavaa huoltamista. Samoin on laita laatujalkineiden, paksumpien irtotakkien sekä asusteiden. Laadukkaimmat räätälöidyt vaatteet ovat toki hintavia, mutta käyvät käytön myötä aina vain halvemmiksi vanhan kaavan (hinta-per-käyttökerta) mukaan. Kun harrasteen tuntemus kasvaa, oma maku tarkentuu ja hankinnoistaan saa enemmän irti. Eipä vaateharrastetta silti kannata turhan paljon kysyville selitellä. Toiset meistä vain nauttivat materiaalien hiplailusta, valon leikistä kankailla ja vaatteisiin liittyvän kultuurihistorian opiskelusta. Harraste on viaton, opettavainen ja ilman muuta mielekäs.

Räjäytyskuvien ystäville pieni maistiainen trenssitakin anatomiasta. Toimiva kokonaisuus on enemmän kuin osasensa.