Keikari.com

Olen omaa kenkämallistoaan valmistelevan Justin FitzPatrickin vakiolukija. The Shoe Snob -blogissa innokas kenkämyyjä, -suunnittelija, -valmistaja sekä pian myös -tehtailija nostelee esille reunoskenkien kiehtovan maailman hienouksia. Uusimpana lisäyksenä Justin on perustanut eBay-kaupan, jossa hän tarjoaa oman sivustonsa nimellä kulkevia lankkeja, nauhoja sekä renovaattoria. Tämä yleishoitoaine poistaa vanhat lankkijäämät, kosteuttaa, entistää, pehmittää ja suojaa kaikkia nahkatarpeita, perustaen tehonsa ennen kaikkea minkkiöljyyn. Tiedustelin tökötin valmistajaa ja ymmärsin sen olevan peräisin erään maineikkaan ranskalaistehtaan tiloista. Kyseessä on kuitenkin Justinin erikoistilaus, jota ei muualta saa. Yleisaineena tavara on erinomaisen hyödyllinen ja yllättävän riittoisa.

Venetian Cream on amerikkalaisen C.A. Zoes Manufacturing Companyn valmistama kenkävoide, jota tehdas suosittelee kiiltonahkalle sekä sileille nahkatuotteille. Tämän lisäksi mukavassa retro-pakkauksessa ja -pullossa oleva valkoinen tökötti on Horweenin tehtaan suosittelema hoitoaine shell cordovan -jalkineille. Hevosennahka ei suuren vaha- ja öljypitoisuutensa vuoksi juuri hoitoa tarvitse, mutta vintage-parit hyötyvät suunnattomasti Venetian-käsittelystä ja uudempien parien kohdalla se säästää pitkän hankaamisen vaivalta. Olen kokeillut vuosien varrella cordo-pareilleni useita hoitoaineita monelta valmistajalta, mutta Venetianille en ole löytänyt voittajaa. Pienikin määrä tätä huokeaa ihmeainetta saa aikaan erittäin voimakkaan kiillon hevosennahkaan ja elvyttää vanhoja pareja uuteen elämään. Toistaiseksi voidetta saa vain muutamasta verkkokaupasta Amerikan puolelta ja nekin veloittavat todellista suuremmat postikulut, joten kätevin keino Venetianin hankkimiseen on amerikkalaisen tuttavansa vaivaaminen.

Kauluspaitojen rikkaassa maailmassa tarjolla on loppumaton määrä kankaita, kymmeniä kudontakeinoja sekä loputon määrä kaulusmalleja, mutta vain kolme kaulusrakennetta. Vähemmistössä on täysin rakenteeton kaulus (eng. soft collar), joka on yleinen erityisesti amerikkalaisten nappikauluspaitojen keskuudessa sekä joidenkin italialaisten valmistajien malleissa. Tässä kaulusrakenteessa on kaksi yhteen ommeltua kangaspalaa, joiden sisällä ei ole muotoa tuovaa tukikangasta. Kaulus tulee joko silittää muotoonsa tai antaa muodon tulla napeista, joilla kaulus kiinnitetään rintamukseen. Vaihtoehtona on myös antaa kaulusten läpättää tai törröttää vapaana, jonkinlaista sprezzaturaa huokuen. Äärimmilleen vietynä rakenteettomassa kauluksessa on vain yksi ohut kangaspala, jota on vaikea silittää minkäänlaiseen ojennukseen. Valmistajan tavoitteena on vain antaa kauluksen olla ja kerätä ryppyjä, jotka kielivät rentoudesta.

Yleisimmät kaulusrakenteet ovat fused sekä unfused collar, liimatuettu ja kangastuettu kaulus. Tarkimmat pukeutujat sekä paitavalmistajat käyvät loputonta sanasotaa näiden kahden eduista ja haitoista, eikä minkään sortin konsensusta ole näkyvissä. Liimatussa rakenteessa kauluksen kahden kangaspalan väliin liimataan tukimateriaali. Tämän liiman ansiosta kauluksen ulkopuoli säilyy silityksen jälkeen hyvin yhtenäisenä ja tasaisena. Rakenne on selvästi yleisempi italialaisten kuin englantilaisten valmistajien paidoissa ja sen suurimpana ansiona on tasaisuus sekä silityksen helppous. Toteutuksesta kertoo äärimmäisen kattavasti paitamaakari Kabbaz toisaalla. Kangastuetussa rakenteessa kangaspalojen väliin lisättävää tukimateriaalia ei liimata, vaan se joko ommellaan kiinni tai jätetään vapaaksi. Tällaista kaulusta on hankalampi saada täysin sileäksi kuin liimattua versiota, mutta englantilaiset osaavat tämän keinon ylitse muiden. Kun kangaskaulus rakennetaan taidolla, silitys on yhtä helppoa kuin liimakauluksen kohdalla.

Oman paidan kaulusrakenne selviää helpoiten pienellä nipistyksellä. Liimaversiossa kauluksen molempia puolia ei saa täysin irti välissä olevasta tuesta, joko toinen tai molemmat pysyvät tiukasti kiinni. Kangastuetussa versiossa puoliskot irtoavat helposti ja selvästi tuesta. Rakenteettomassa kauluksessa minkään sortin tukea ei edes tunnu. Kaikilla kolmella rakenteella on kehnot puolensa. Rakenteetonta kaulusta on hankala silittää haluamaansa muotoon, siihen muodostuu helposti ryppyjä ja se nousee helposti läpättämään tuulen tai liikkeen myötä. Liimakaulukseen taas voi muodostua pysyviä kuplia tai ryppyjä, mikäli rakenne on hutiloiden tehty tai käytetty liima on jonkin sortin ydinjätettä. Liimattua kaulusta ei myöskään saa taipumaan yhtä kauniisti kuin vähemmän jäykkiä serkkujaan. Viimeisenä kangastuettuun kaulukseen voi muodostua pysyviä ryppyjä, jos tukimateriaali ja paitamateriaali kutistuvat pesussa eri tahtia ja silittäminen on vaikeaa, jos kangastuenta on hutiloitu.

Viime kädessä päätös kauluksesta jää lukijalle itselleen, sillä kaikissa on etunsa ja harminsa. Pakko-oireisella rakennetarkastelulla ei edes tarvitse vaivata päätään, jos on tyytyväinen nykytilaan eikä halua ratketa hifistelyn puolelle. Usein suurempi vaikutus yleisilmeeseen on paidan kauluksen leikkauksella kuin sen rakenteella. Jokainen kaulus sopii tarvittaessa myös pukukäyttöön, sillä löysistä löysintäkin mallia voi kovettaa tilapäisesti tärkillä. Kovasta ei kuitenkaan pehmeää saa.

Tammikuussa 2011 syntynsä saanut Adabraka Sartorialist on istuvuuden juhlaa. Nimi viittaa ghanalaiseen kylään, jossa blogöörillä lienee sukujuuria ja onpa maa esillä myös useissa kuvapoiminnoissa. Satunnaiselle lukijalle on tarjolla sadoittain kuvia erinomaisesti istuvasta tyylistä, joka on selvästi klassiseen painottuva. Toisin kuin valitettavan moni pukeutuja, AS:n mies ei pelkää väriä tai kuviota, vaikkei kaihdakaan periharmaata flanellia.

http://adabraka-sartorialist.tumblr.com/archive