Keikari.com

Kaikki vaatteet kaipaavat ajoittain hoitoa. Riippuen kankaasta ja käyttötavasta, toiset vaatekappaleet selviävät vähemmällä ja toiset ovat kuin vaativia puolisoita. Kertaan nyt pikaisesti osan jo käsitellyistä hoitotavoista ja lisään listaan uutta.

Jalkineet
Käytön jälkeen jalkineisiin ängetään puiset lepolestit. Ne säilyttävät jalkineiden muodon ja estävät pohjan kärkeä kääntymästä. Lisäksi ne pitävät nahkan jännityksessä, joten siihen ei muodostu syviä ryppyjä, ja viimeiseksi puu imee itseensä nahkaan jääneen hien. Tämän jälkeen pari pyyhitään kostealla rätillä pölystä ja jätetään sikseen, sillä jokaisen käytön jälkeen popojen on hyvä levätä päivän ajan, jos mahdollista. Tämä toimenpide säästää luonnonmateriaaleista valmistettua rakennetta ja antaa nahkan palautua. Mikäli jalkineita käyttää useamman päivän putkeen, niiden on paras myös antaa levätä yhtä monen päivän ajan. Jalkineita ei saa jättää auringonvaloon tai kosteaan tilaan pitkäksi aikaa. Lankkia sopii lisätä silloin, kun siltä tuntuu. Myös mehiläisvaha on mainiota hoitoainetta. Jos jalkineet kastuvat, ne tulee jättää pöydälle sivuttain sanomalehden päälle kuivamaan. Vaikka tämä veisi aikaa, toimenpide on paljon hellempi kuin kuivattaminen lämpimällä lattialla tai kuumalla ilmalla, sillä nämä myös kuivattavat nahkaa.

Housut

Käytön jälkeen housut laskostetaan henkarille roikkumaan. Puristavat kiinnitysnipsut eivät ole hyväksi kankaalle. Joss näkyvää pölyä löytyy, perusteellinen harjaus ja tuuletus ovat tarpeen. Pesulaan housunsa tulee viedä, jos ne haisevat tai ovat selvästi tahraiset. Jos housujen prässit haluaa vahvistaa itse, silitysraudan ja housujen väliin on syytä laittaa kostea kangas, joka tarjoaa suojaa ja ehkäisee kangasta muuttumasta kiiltäväksi. Jos housut ovat hyvin ohutta kangasta, monasti ne ryhtyvät kiiltämään hankauskohdista. Kaikkia kiilto ei haittaa, mutta siltä voi välttyä suosimalla karkeampia pukukankaita. Ompelija voi korjata hellävaraisesti pienet repeämät, mutta kaikkeen hänkään ei pysty.

Takit ja päällystakit
Käytön jälkeen irtotakki tai puvuntakki ripustetaan paksulle henkarille, jossa on eteenpäin taipuvat ja hartioiden muotoa matkivat päät. Näin harteiden alla oleva tukirakenne säilyttää muotonsa parhaiten. Mikäli hilsettä, pölyä tai taturaa löytyy, perusteellinen harjaus ja tuuletus ovat hyväksi. Kankaalle jäänyt lika toimii pieneliöiden ravintona. Mikäli takkiinsa toivoo ryhtiä, se on suositeltavaa viedä räätälin prässättäväksi. Hän voi höyryn avulla muokata sen muotoa miltei loputtomiin.

Kauluspaidat
Kauluspaitojen kalvosimet ja kaulusten päät kuluvat nopeimmin rikki. Jos vanhan paidan säilyttäminen kiinnostaa, ompelija voi kääntää kauluksen tai kalvosimen ympäri, jolloin kulunut osa jää piiloon. Jos kaulukset tai kainalot kellertyvät häiritsevästi, dödön vaihto tai sappisaippua auttavat. Tärkkiä ei tänä päivänä käytetä juuri muutoin kuin smokki- ja frakkipaitoihin. Mikäli pukupaitoihin ainetta haluaa laittaa, pieni määrä tarjoaa sopivan jäykän ja edustavan kauluksen. Pesu ja silittäminen hoituvat pesulapun ohjeiden mukaisesti. Kun paitansa silittää, sen on hyvä olla kostea. Kuiva paita kostellaan vaikkapa huonekasviruiskulla ja silitetään hitusen kosteana. Näin kangasta on helpompi käsitellä. Kun rautaa painaa kovemmin kangasta vasten, lopputulos on yleensä siistimpi.

Solmiot

Käytön jälkeen solmio on paras kietoa kätensä ympärille ja sen jälkeen säilyttää se rullalle käärittynä tasaisella alustalla. Solmiohenkarilla säilyttäminen ei tee herkälle silkille hyvää. Pahinta on jättää se valmiiksi solmittuna roikkumaan. Tämä pitää herkän silkin jännitteessä, joka rasittaa kuituja. Mikäli näkyviä tahroja ilmenee, solmio on paras viedä pesulaan. Toisin kuin luullaan, solmion pesulassa pesettäminen ei tärvele materiaalia. Pesunjälkeinen silittäminen tärvelee. Tämän vuoksi kannattaa pyytää pesulan työntekijää jättämään silittäminen kokonaan välistä.

Neuleet

Neuleiden kera on syytä olla hellävarainen. Paksuimmat ja karkeimmat niistä kestävät kovaakin käsittelyä, mutta edustavaan käyttöön suunnatut neuleet ovat ohuemmasta päästä. Neule on paras säilyttää tasaiselle alustalle viikattuna, sillä henkarissa roikkuminen venyttää neulosta. Vaikka pesulappu muuta väittäisi, neuleet pestään aina käsin, jotta villan luontaiset öljyt säilyisivät mahdollisimman kauan. Puuvillaneuleet voi pestä koneessa. Jos neuletta silittää, raudan ja neuleen väliin on syytä laittaa kostea kangas, jotta neulos ei tärvelly.

Muut asusteet

Vöiden nahkaa voi kosteuttaa siinä missä jalkineitakin. Kaulaliinat pesetetään pesulassa vain, jos tarvetta löytyy. Huopahattuja ei voi pestä tärvelemättä materiaalia, ja tämä on syytä huomioida. Hatut säilytetään tasaisella alustalla. Käytön jälkeen sateenvarjon annetaan rauhassa kuivua joko ulkona tai sisällä, ja vasta sen jälkeen taitetaan kokoon ja isketään kahvastaan naulaan roikkumaan. Käsineet voi pestä pesulassa, mutta yksikään pesula ei ota vastuuta, jos kemikaalit tärvelevät nahkaa.

Jos jokin klassisen tyylin osa-alue on Suomessa retuperällä, se on irtotakkien ja -housujen yhdistely. Tietyt vaatekappaleet, kuten laivastobleiseri tai tweed-takki, ovat melko helppoja sisäistää, mutta ongelmia kohtaa, kun päätyy hankkimaan irtotakkeja, jotka ovat nimensä mukaisesti irrallaan vastakappeleista, housuista, eivätkä siis ole osa pukua. Pukuhan on takki ja housut, mutta yhdistelmäasu on irralliset housut ja jokin takki. Missä tummansininen laivastobleiseri kelpuuttaa seurakseen useamman vaihtoehdon, vaaleanruskea glen plaid -kuvioitu takki rajaa yhteensopivien housujen määrää. Onneksi tietyt ohjesäännöt auttavat valintoja tekevää.

Irtotakit ja -housut on suotavaa yhdistää samanpainoisten kankaiden kera. Jos housut ovat todella ohutta villaa, tulee myös irtotakin olla ohutta. Jos takki on raskasta kangasta, kuten tweediä, tulee housujen olla vastaavassa luokassa – tweedin tapauksessa joko farkut, vakosamettihousut tai molskihousut. Yhtäläiset kankaat laskeutuvat samalla tavoin ja niiden pinta näyttää yhteensopivalta yhdessä. Irtotakkien tulee mieluiten olla selkeästi eriväristä kangasta kuin housujen – ja sama toisinpäin. Kyse kun on irtoasusta, sen kappaleiden on hyvä erottua toisistaan. Vaikkapa sininen klubitakki punaisten housujen kera, kuten ikirohkea Björn Wahlroos parisen vuotta sitten esitteli, on kaikesta rohkeudestaan huolimatta passeli pari. Musta samettitakki taas toimii parhaiten harmaiden flanellihousujen kera, sillä valoa heijastava sametti täydentää erinomaisesti valoa imevää flanellia.

Sekä housujen että takkien on suotavaa olla samaa materiaalia. Esimerkiksi puuvillahousut toimivat harvemmin villaisten irtotakkien kera ja samoin on toisin päin. Puuvilla nimittäin rypistyy helpommin kuin villa, joten siistipintainen villainen takki ryppyisten puuvillahousujen kanssa on epäsuhta. Kuitenkin pellavaiset ja puuvillaiset vaatteet toimivat hyvin yhdessä, joten materiaalien ei ole pakko olla yhtenevät. Myös puuvilla voi toimia villan kanssa, mutta tällöin kudonta, kankaan paino ja väritys ovat tärkeitä. Mikä tahansa irtotakki voi toimia miltei minkä tahansa väristen tai miten tahansa kuvioitujen housujen kera. Viime kädessä pukeutuja tekee omat ratkaisunsa mieltymyksiensä mukaan. Silti kertauksena yhtäläinen paino, materiaalit ja vuodenajan huomioiva väritys ovat passeli lähtökohta.

Jos nahkakenkä on vain hitusen liian pieni jalkaan, suutari on paras ystävä. Koska lestit vaihtelevat valmistajittain, esimerkiksi verkkokaupasta tilatut jalkineet eivät välttämättä istu tyydyttävästi. Toinen yleinen skenaario on jalkojen kasvu joko iän tai jonkin vaivan myötä. Valitettavan harva mies tietää, että suutari voi lestata jalkineet eli venyttää niitä leveys- tai korkeussuunnassa. Tämä toimenpide on halpa ja nopea, eikä asiantuntevissa käsissä suoritettuna pilaa jalkineen rakenteita. Esimerkkikuvassa on eBaystä suorastaan hävyttömän halvalla löydetty uusi pari, joka puristi varpaiden kohdalta. Vein parin suutarille, joka venytti ne sopivaan mittaan, ja lestauksesta muistuttavat ainoastaan sisälle jääneet nirhaumat. Rakennekin on sekä ulkoa että sisältä kunnossa. Pieni vaiva, suuri apu.

Koska rapsutan lukijani selkää tarjoamalla kattavan ja ilmaisen tietopankin miesten klassisesta tyylistä, toivomukseni olisi että lukija puolestaan rapsuttaisi selkääni vastaamalla Keikarin lukijakyselyyn. Aikaa anonyymi vastaaminen vie korkeintaan viisi minuuttia, ja saatua informaatiota käytetään sivuston kehittämiseen sekä artikkelien tarkempaan kohdistamiseen. Luottamuksella.

Kyselyyn