John Lobb Ltd.:n muistelmateoksessa “The Last Shall Be First” vanha sanaleikki kertoo totuuden. Ennen kuin minkään sortin jalkineita ryhdytään luomaan, tarvitaan mitat sekä lesti. Yksilölliset lestit olivat yleisiä vielä 1900-luvun alussa, nykyisin hyvin harva pääsee nauttimaan täydellisestä istuvuudesta ja mukavuudesta. Omat mitat on siis miltei unohdettu, mutta lesti se tarvitaan myös tennareiden valmistuksessa. Perinteisesti valkopyökistä, vaahterasta taikka pyökistä valmistettu lesti – joka on pikemminkin puinen veistos kuin vain muotti – on kolmiulotteinen kopio ihmisjaloista. Nykyisin valtaosa tehtaiden käyttämistä lesteistä on muovia, mutta prototyypit ovat yhä puuta helppojen muutosten vuoksi. Yhdenkään ihmisen jalat eivät ole täysin samaa kokoa, mutta tämä anatomian oikku sivuutetaan helposti käyttämällä sopivan väljiä lestejä. Eri lestejä suunniteltaessa kolme tekijää nousevat tärkeimmiksi: jalkineisiin kaavaillun muotokielen saavuttaminen, mahdollisimman monen asiakkaan mahdollisimman sopiva istuvuus ja vielä sopivan tuen tavoittaminen. Näin ollen jokainen valmislesti on kompromissi.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Zegna, tumma puku, koko 50

Jalkineen materiaaleilla, väreillä sekä yksityiskohdilla on vaikutusta lopputulemaan, mutta suurin muuttuja on aina lesti. Esimerkiksi New Yorkissa toimivan Leffotin mittatilauspareja katselemalla huomaa selvästi, miten paljon sama malli muuttuu kun lestiä vaihdetaan. Erot kengänvalmistuksessa näkyvät lesteissä: italialaiset suosivat teräväkärkisiä ja suippoja malleja, amerikkalaiset pulleita ja mukavia pareja, englantilaiset pyöreäkärkisiä ja maltillisia jalkineita. Kun lestin muotoilu on mittasuhteiltaan verraton, valmis jalkine on monin verroin näyttävämpi. Jotkin lestit ovat myös nousseet legendaariseen asemaan harrastajien parissa. Esimerkiksi Edward Greenin 202 on malliesimerkki englantilaisesta pyöreäkärkisestä poposta, Gaziano&Girlingin GG73 taas vetoaa neliskanttisen kärjen ystävään. Oli maku ja koko mikä tahansa, joltain valmistajalta löytyy taatusti se ainoa oikea lesti. Jos jalat sattuvat olemaan vaikeanmuotoiset, ainoa helpotus löytyy oman lestiparin teettämisestä. Suureksi onneksi vanhaa taitoa ei ole unohdettu: Englannistakin löytyy monta lestivalmistajaa, jotka takaavat parhaan mahdollisen mukavuuden myös ongelmajaloille.