Jalkinetyöntekijän käsikirja sekä kengän osien nimet
0November 12, 2014 by Ville Raivio
Niilo Virtasen kirjoittama, Otavan kustantama Jalkinetyöntekijän käsikirja on merkkiteos vuodelta 1943. Se on nimeä myöten suunnattu Suomen kenkäteollisuuden opetuskäyttöön, mutta myös jalkineiden suunnittelijat sekä käsityötä painavat jalkinemestarit ovat saaneet siitä lukuisia hyödyllisiä neuvoja. Virtanen opastaa ilahduttavan vanhahtavalla Suomen kielellä nautavuodan laadukkaimpien osien leikkaamisessa, mallien kaavoittamisessa, nahkojen erojen hahmottamisessa sekä itse jalkineiden valmistuksessa. 2000-lukuun mennessä laadukkaiden reunoskenkien suomalainen teollisuus on tuhottu, eikä käsityön mestareita ole jäljellä kuin muutama kourallinen, joten kirjan anti on melko lailla unohtunut. Uusia painoksia ei ole otettu ja antikvaareista löytyvät rikkinäisetkin kopiot ovat arvoltaan päälle sadan euron. Jalkinetyöntekijän käsikirja päätyi käsiini kisälli Sakari Jakobssonin vinkkaamana, sillä halusin itselleni selvittää, mitkä ovat englanninkielisen kenkäsanaston suomalaiset vastineet. Kun asialle tai käsitteelle on nimi, sen semantiikka muuttuu ajatuksissa. Esimerkiksi mukava oivallus oli shell cordovan -nahkan kantasuomalainen nimi, hevosen peili. Muistan tämän joka kerran, kun vedän peilit jalkaani.
Lukijalle hyödyllisin anti Virtasen kirjasta löytyy jo ensisivuilta, joilla kerrotaan kenkätyyppien sekä kengän osien suomalaiset nimet. Suurin osa teoksesta on hyvin teknistä eikä hyödytä kuin ankarinta jalkineiden harrastajaa, joka kuuluu erikoiseen, pieneen ja kiehtovaan heimoon. Muut tyytynevät etusivujen sanoihin, jotka rikastuttavat kenen tahansa sanavarastoa ja tuovat iloa maamme kielestä intoilevien arkeen. Tehkää hyvin.
Category Jalkineet | Tags:
Leave a Reply