Solmioneula
3August 3, 2014 by Ville Raivio
Solmioneula (eng. tie clip) on useimmiten jalometallinen solmion asuste. Se kiinnitetään kauluspaidan nappilistan ja solmion ympäri, jolloin solmioneula toimii sekä koristeena että hyödyllisenä asusteena, joka pitää solmion paikallaan takin ollessa auki. Näin herkkä kaulan komistus ei roiku tiellä, uppoa lounaaseen tai heilu vauhkona tuulessa. Samalla neula säilyttää solmun kaarella, hieman kohonneena paidankaulusten alta. Valtaosa kauppojen neuloista on kullattuja tai hopeaa, ja vanhan käytännön mukaan asusteiden värin on hyvä sointua yhteen: yhtenäinen ilme tuo asuun harmoniaa, josta ihmissilmä nauttii. Siispä hopeinen neula tarvitsee kaverikseen hopean väriset kalvosinnapit tai rannekellon, vaikka asusteiden materiaali ei olisikaan samaa. Jostakin kumman syystä asusteen suomenkieliseksi nimeksi on vakiintunut solmioneula, vaikka koriste on muodoltaan kaukana neulasta. Solmiohaka tai -solki on nöyrä ehdotukseni sanaksi, joka on kuvaavampi.
Ennen kuin solmiohaka saapui näyttämölle, miehet kiinnittivät kaulan asusteensa solmiopinnillä. Nykyisen muotoinen solmio syntyi vasta 1800-luvun loppupuolella, tätä ennen suurin osa kaulan koristeista oli plastroneja. Neulamainen solmiopinni kuitenkin vaati plastronin tai solmion sekä paidan lävistämistä, eikä jokainen silkkilaatu kuro umpeen kerran lävistettyä pintaa. Pinni on yhä kaunis, mutta tuhoisa asuste. Tyylihistorioitsija Alan Flusserin mukaan varhaisimmat solmiohaat ilmestyivät Amerikassa 1920-luvulla. Asustetta on käytetty samanlaisena yhteenkuuluvuuden tunnuksena kuin klubisolmiota tai kalvosinnappeja. Haan kultakaudella, noin vuosien 1920-1980 aikana, moni yritys ja yhdistys valmistutti asusteen omalla logollaan. Presidentit Hooverista Bush nuorempaan ovat kiittäneet tukijoitaan kampanjahaoilla.
Art Decon taivaita tavoittava Chrysler Building haan muodossa
Kaiketi Casual Friday -ilmiön, työpaikkojen pukukoodin rapistumisen ja vapaa-ajan asun kevenemisen myötä solmiohaka on harvinaistunut. Myös harva mies käyttää liivipukuja, joten liivikään ei hoida entistä tehtäväänsä solmion pitäjänä. Pukineen vaarantunut asema on sääli, sillä mikään toinen asuste ei pidä solmiota yhtä hyvin paikallaan ja poissa ruoasta. Toki helpommalla pääsee, jos takkinsa pitää aina kiinnitettynä, sillä takki pitää kyllä solmion aisoissa. Sopivin sijainti solmiohaalle on takin napitusnapin yläpuolella: tällä paikalla se hoitaa samalla tehtäväänsä solmion vartijana sekä koristeena. Alemmas sijoitettuna haka ei näkyisi, lähellä solmion solmua se veisi huomion itseensä ja pois käyttäjän kasvoilta, johon katseet kuuluvat. Vaakasuora kiinnitys on kovin jäykkä ja tylsä, kun vino ja alaspäin suunnattu kulma tuo eloa. Niin kauan kuin solmio on yhä käytössämme, haalle on paikkansa.
Category Asusteet | Tags:
Huomentapäivää,
liivipuvun kanssa varsinaista tarvetta ei ole, mutta ei tämä asusteen käyttöä estä. Se ei kyllä liivin alta näy, mutta oikein paksu solmiopidike voi nostaa liivin kankaan rypyille.
Jostain luin mieleenpainuvan kuvauksen solmioha’asta mittarina: mies, joka kiinnittää sen kovin ylös, on mahtipontinen ääliö; joka aivan alas, säälittävä hissukka. Optimoi siinä sitten.
(Itse käytän hakaa päivittäin, kiinnityskohta jostain siitä väliltä.)
Terve Ville,
Totesit, että liivipuvun kanssa liivi hoitaa solmion paikalleenkiilaamisen. Kun (ensimmäinen) liivipukuni on saapumassa tällä viikolla postiin, esitän kysymyksen: onko liivipuvun kanssa hyväksyttävää käyttää solmionpidikettä?
Tähän mennessä olen ollut siinä ymmärryksessä, että siitä vain, mutta kirjoituksesi rivien välistä voisi lukea, ettei ole?