Keikari.com

Päivän hyötylinkki johtaa Dress Like a Grownup -sivuston antiin, jossa muuan Mr Thompson perehdyttää lukijansa erilaisten solmujen maailmaan. Ohjeiden ja harjoittelun avulla tavanomainen Four-in-hand voi jäädä menneisyyteen.

http://dresslikeagrownup.blogspot.fi/2012/08/a-four-in-hand-is-worth-eight-in-bush.html

“Perfection must never be the goal because it can never be achieved. One who courts perfection must fail, since we are all only human, but to achieve a nicety without appearing to have even tried is another matter. It leads us to wonder what grand design might have been accomplished had the effort been made. The nature of sprezzatura is deception.”

~ G. Bruce Boyer

Ensimmäinen historiallinen merkintä Amerikan mafiasta on peräisin vuodelta 1869. Tällöin The New Orleans Times raportoi kaupungin Second District -alueen joutuneen “tunnettujen ja pahamaineisten sisilialaismurhaajien, väärentäjien ja murtovarkaiden” kouriin. Samainen aviisi kertoi rikollisten muodostaneen liittoutuman kaupungin alueiden jakoa ja hyödyntämistä varten. Tänä aikana muuttoaalto eteläisestä Italiasta kulki Brasiliaan ja Argentiinaan, josta muuttajat matkasivat New Orleansin satamaan. Kaupunki kärsi ensimmäisen aallon iskut. Mafian juuret olivat syvällä Italian maaperässä, mutta Atlantin takana odottava uusi manner houkutti monine rikkauksineen ottajaansa. Italian puolella vähäpätöinen kätyri saattoi pysyä asemassaan vuosikaudet, Amerikassa hän saattoi perustaa oman joukkionsa ja kohota nopeasti. Mafian jäsenet olivat italialaisia tai amerikanitalialaisia, harvoin poikkeuksin myös ulkopuolinen kohosi soturia korkeammalle.

Mafian tyyli seurasi aikaansa ja italialaisia juuriaan, mutta ääripäissä. Tarkin mielikuva syntyy, kun katsoo ajan valokuvia ja ynnää niihin pari potenssia. Paksuin ja rikkain mafioso näytti asemansa turkiksilla sekä räätälien ja jalkinemestarien luomuksilla, joissa tuhlaileva ylettömyys oli koko lailla vakio. Valta ja varakkuus näytettiin asun avulla heti kun ylennys tai suurempi tili salli. Asun suhteen jako seurasi samaa linjaa kuin organisaation järjestys. Korkeimmilla palleilla pullistelivat rikollisperheiden tai ryhmien donit, joiden ei tarvinnut liata käsiään likaisella työllä. He olivat useimmiten perheen isoisiä tai isiä, jotka saivat osuuden jokaisesta järjestön diilistä. Jokaista donia avusti consigliere, johtajan oikea käsi. Hän toimi välittäjänä toisten perheiden kanssa asioitaessa, tunsi perheen historian sekä toimintatavat. Useimmiten tämä hahmo oli vanha perheenjäsen tai -tuttava, joka oli ollut mukana kuvioissa vuosikymmenien ajan. Kunkin pomomiehen alaisena toimi vara-don, joka puolestaan jakoi käskyt capoille. Nämä jonkinlaiset kapteenit luotsasivat noin 10-20 hengen sotilasjoukkoja, joille varsinainen rötöstely kuului kapteenin johdolla.

Donien asema salli, suorastaan vaati, joten he pukeutuivat koreimmin ja hienoimpiin kankaisiin. Kashmir, vikunja, silkit sekä muut jalot materiaalit olivat olennaisia valintoja. Kaikki teetettiin vaatteisiin tai asusteisiin erikoistuneilla käsityöläisillä, joille maksettiin avokätisesti – tai tehtiin tarjous, josta he eivät voineet kieltäytyä. Vara-don ja consigliere olivat hierarkiassa tässä järjestyksessä donia seuraavia. Kukaan ei saanut pukeutua koreammin kuin don, mutta enemmän oli sallittua näille kahdelle kuin muille. Kankaat olivat hienoja, materiaalit samaten. Capot olivat sotureiden tavoin mukana toiminnassa ja tyyli seurasi tarkoitusta: kankaat olivat paksumpia, karheampia ja kulutukseen sopivia. Harvempi rivijäsen kävi räätälin pakeilla, aikakauden työvaatteet sekä juuri ilmestyneet valmisvaatteet olivat yleinen näky. Boardwalk Empirea seurannut lukija tunnistaa tämän realistisen tyylin esimerkiksi Jimmy Darmodyn tai Chalkyn kätyreiden yltä.

Suurelle yleisölle yleisin mielikuva Amerikan mafiasta on peräisin Hollywoodin tuotoksista. Alkuvuodesta 2013 teattereihin ilmestyy uusin tuotos, Gangster Squad. Elokuvista valtaosa ajoittuu 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, jolloin elossa säilyneet ja asemansa vakiinnuttaneet ensimmäiset siirtolaiset kasvattivat kolmatta polveaan. Kuva viimeisen päälle tälläytyneestä rosmosta liituraitapuvusa, Fedora vinossa ja Thompson kädessään, on kehno. Soturit ja kapteenit vastasivat iskuista, joille ei suinkaan pistetty parasta ylle. Veriläntti tai luodinreikä parhaassa puvussa ei olisi vedonnut asustaan tarkkaan mieheen. Huopahatut ja puvut olivat silti aikakauden yleinen asu, joten keskiverto mafioso on esteettinen näky nykykatsojalle. Muutaman gangsterin tyyli on tallentunut aikalaisten kynästä historiankirjoihin. Frank Lucas ja Nicky Barnes käyttivät usein minkki- tai chinchilla-takkeja, Al Capone tunnettiin silkkisistä liituraitapuvuista, jotka paikallinen räätäli Italiassa laivasi Amerikkaan. Eetos on säilynyt nykypäivään asti; John Gottin puki roomalainen Brioni. Rehvastelevaan malliin, tietty.

Kuvankaappaukset Boardwalk Empire -sarjasta, jonka puvustus luotiin aidoista 20- ja 30-lukujen kaavoista sekä varta vasten teetetyistä kankaista.

Oxford-puuvilla on kestävää ja paksua kangasta, jota käytetään erityisesti kauluspaitojen materiaalina. Kangas on koripunosta, joka koostuu kahdesta ohuesta kudelangasta ja yhdestä paksummasta loimilangasta. Usein loimilanka on eri värissä kuin kudelangat, jolloin kankaaseen muodostuu eläväinen pinta. Tästä esimerkkinä on hyvin yleinen valko-sininen oxford-kangas. Materiaali syntyi 1800-luvun Englannissa ja sai nimensä maineikkaan yliopiston mukaan. Alun perin kangasta käytettiin valtaosin poolopelaajien urheilupaitoihin, kunnes 1930-luvulta alkaen pikeepaidat yleistyivät tässä käytössä. Oxford siirtyi urheilukäytöstä vapaa-ajan paitoihin. Alkuperäinen oxford-kangas on paksua, kudottu vähintään 50 langasta per tuuma, mattapintaista ja painoltaan 130 grammasta ylöspäin. Uudempi, erilaisen pinnan muodostava ja kevyempi versio on pinpoint oxford. Nämä kaksi kudontaa ovat painonsa ja käyttökohteensa vuoksi parhaiten sopivia vapaa-ajan paitoihin, erityisesti nappikauluspaitoihin. Nämä ovat Amerikassa muodostuneet klassikoksi, joista jokaisella valmistajalla on oma versionsa. Paksuutensa ansiosta oxford on erittäin kestävä materiaali, joka laskeutuu hyvin siististi eikä ryppyynny helposti. Uusin oxford-kankaan muunnos on Royal oxford, joka kevyempänä ja useammasta langasta kudottuna sopii erinomaisesti myös pukupaitoihin.