Merssipuuvilla
0September 28, 2008 by Ville Raivio
Merseroitu puuvilla (eng. mercerized cotton) on erikoiskäsiteltyä puuvillaa, joka on vahvempaa, värjäytyy helpommin, nukkaantuu ja rypistyy vähemmän sekä säilyy homeenkestävänä. Se ei myöskään kutistu ja menetä muotoaan yhtä helposti kuin peruspuuvilla. Englantilainen kemisti John Mercer, jonka mukaan materiaali on myös saanut nimensä, kehitti merserointiprosessin ja sai sille patentin vuonna 1851. Hän huomasi rikkihapon lisäämisen saavan puuvillan turpoamaan ja suoristumaan. Tänä päivänä prosessi on muuttunut ja tämän lisäksi kaikki merssikankaat virkotaan koneellisesti useasta langasta, jolloin kangas saa omaleimaisen ulkonäkönsä.
Merssipuuvillan yleisin käyttökohde on pikeepaidoissa, joissa sen venyvyys, ilmavuus ja keveys ovat omillaan.
Category Materiaalit
Solmiomateriaaleista
0September 27, 2008 by Ville Raivio
Herkullisin solmiomateriaali on luonnollisesti silkki, jota saadaan silkkiperhosen toukan ympärilleen kutomasta kotelosta. Pelkällä materiaalilla kuitenkaan ei kuuhun päästä. Solmion rakenne määrittää paljolti sen, kuinka pysyviä solmuja siihen saa. Parhaimmissa solmioissa takakangas on tismalleen samaa silkkiä kuin solmiokin ja ne on käsintehty. Ne ovat myös täyttä silkkiä – myös sisällä oleva täyte on silkkiä. Tämän rakenteen nimi seven-fold. Käsikopelointi paljastaa, että valtaosasta solmioita sisältä löytyy kangasta.
Solmio tulee säilyttää rullattuna, ei koskaan solmittuna. Tartu kapeaan päähän ja rullaa solmio kämmenesi ympäri. Mikäli mahdollista, älä silitä solmiota jotta herkkä materiaali ei kärsi. Solmittuna kaulalle solmion alimman osan tulee laskeutua vyön päälle.
Alla kolme esimerkkiä materiaaleista. Vasemmalle olevan solmion kuvio on kudottu silkistä (paras vaihtoehto), oikealla olevan kuvio on painettu silkille (yleisin ja kehnompi valinta). Keskimmäinen taas on silkki-villasekoitetta. Parhaimmat solmut saa pehmeistä ja ohuista solmioista. Mitä paksumpi rakenne on, sitä varmemmin solmu löystyy päivän aikana. Valtaosalla miehistä kun solmu roikkuu rumasti kaulusten välissä. Villasolmioista pienikokoisen solmun saaminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta se myös säilyttää muotonsa erinomaisesti.
Category Asusteet, Materiaalit, Solmiot
Plastron
5September 27, 2008 by Ville Raivio
Saketin kaveriksi sulhaselle kannattaa ehdottomasti valita plastron. Plastron on kapea miesten juhla-asuste, jossa on leveät siivekkeet. Alun perin ne valmistettiin harmaasta kuviollisesta silkistä, mutta nykyään valtaosa Suomessa myytävistä plastroneista on poikkeuksetta polyesteristä. Tämä on suuri surku, sillä polyesteri on materiaalina moskaa. Tämä virallinen asuste valmistetaan joko itse sidottavana tai valmiiksi sidottuna versiona. Taiteltavien plastronien siivekkeet kiinnitetään koristeellisella solmioneulalla, jonka nupissa on mieluiten helmi. Alla olevasta plastronista neula uupuu.
Plastron on saanut englanninkielisen nimensä “Ascot tie” kuninkaallisesta laukkakisasta, joka järjestetään yhä vuosittain Ascotissa, Englannissa. Plastron oli erittäin suosittu liikemiesten ja ylemmän keskiluokan keskuudessa 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkupuolelle. Sittemmin se putosi muodista, eikä enää ole käytössä häätilaisuuksia lukuun ottamatta.
Hihastimet
9September 26, 2008 by Ville Raivio
Ylipitkät hihat ovat muutenkin vähemmän vartta saaneiden miesten suuri ongelma. Ompelimossa hihan lyhennys maksaa noin 20 euroa, mutta jatkuvilta kustannuksilta voi välttyä ostamalla hihastimet. Mukavasti joustavat kahdeksan euroa parilta maksavat asusteet sijoitetaan kyynärpään alapuolella ja kiristetään. Mikäli kömpelö ulkonäkö haittaa, tulee hihastimien ylle heittää pikkutakki.
Erikoisliikkeissä myydään myös metalleista valmistettuja asusteita eleganssiin tottuneille, alla yksi versio Marleon’s-putiikista. Kumista versiota voi kysellä pukuvuokraamoista.
Category Asusteet
Karua faktaa suomalaisista
0September 25, 2008 by Ville Raivio
1) Suomalaiset käyttävät vaatteisiin ja kenkiin vähän rahaa muiden EU-maiden asukkaisiin verrattuina. Vuonna 2003 suomalaiset olivat EU-maiden kulutuslistan häntäpäässä käyttäen vaatteisiin ja kenkiin 4,8 prosenttia kulutusmenoistaan.
2) Kotitaloudet käyttivät Suomessa vaatteisiin keskimäärin 1 156 euroa vuonna 2005. Määrä on 534 euroa henkeä kohden.
3) Vuonna 2006 vaatteisiin, kenkiin ja kankaisiin käytetään arviolta lähes 4 miljardia euroa eli 750 euroa asukasta kohden. Jokainen suomalainen käyttää vuonna 2006 vaatteisiin yli 600 euroa, kenkiin noin 90€, kankaisiin lähes 40€ ja laukkuihin ja nahkatarvikkeisiin yli 13€.
4) Vaatteet ovat Suomessa Norjaa ja Ruotsia halvempia ja hinnat samalla tasolla kuin Saksassa ja Espanjassa. Monissa muissa EU-maissa vaatteet ovat paljon halvempia kuin Suomessa.
Suomalaiset kuitenkin satsaavat asuntoihinsa, autoihinsa ja viihde-elektroniikkaan. Tällaista kuluttamista kaiketi kutsutaan terveeksi järjeksi – minä kutsun sitä esteettisen elämän rappioksi. Parhaimmillaan tyylikäs mies voi olla kuin kävelevä taideteos, eikä tämä vaadi edes suuria summia, vain aikaa ja vaivaa. Alennusmyyntejä on ympäri vuoden, outlet-liikkeitä ympäri Suomen ja käytettyä huippulaatua löytää vaikkapa Huutonetistä. Minä en halua suomalaisen miehen kuluttavan tajuttomia summia pukeutumiseen. Minä haluan vain, että hän näkisi aikaa ja vaivaa pukeutumisensa eteen.
Tärkeä teesi: tyylikkyyttä ja hyvää makua ei voi ostaa rahalla.
Voi toki turvautua pukeutumisneuvojaan, mutta tällöin kulkee toisen esivalitsemissa vaatteissa. Persoonallinen tyyli syntyy, kun paneutuu etikettiin ja osaa taivuttaa sitä hyvän maun rajoissa. Minä en osaa maalata, piirtää taikka veistää kauniilla tavalla. Minä kanavoin luovuuteni ja taiteelliset ambitioni pukeutumiseen. Vain kaunis elämä on elämisen arvoista.
Tärkeimmät kriteerit eleganssiin:
- oikea istuvuus
- pukeutuminen tilanteen mukaan
- riittävän kookas vaatekaappi
- persoonallisuus
- oman kehonsa rajoitusten hyväksyminen
1) Eurostat
2) Tilastokeskuksen tietopalvelu: kansantalouden tilinpitoa, kotitalouksien määrää ja väestön määrää kuvaavat tilastot.
3) Muotikaupan liitto
4) LTT 2003 s. 34-35
Category Yhteiskunta
Copyright © 2023 Ville Raivio






