Kiton
0December 9, 2008 by Ville Raivio
Vuonna 1968 räätäli Ciro Paone perusti Kitonin, joka sai nimensä antiikin kreikkalaisten hihattomasta vaatekappaleesta. Hän asetti yhtiön tavoitteeksi korkeimman räätälitaidon vaalimisen ja valvoo itse jokaisen puvun tarkastusta. Paone on suorastaan julma kangasvalmistajia kohtaan, sillä hän hylkää armotta jokaisen erän, jonka laatu ei tyydytä kauttaaltaan. Kitonin tyyli on napolilainen: hartiaosa on pehmeästi pyöristetty ja liki toppaamaton, käsityötä on tuhlailtu myös yksityiskohtiin pelkän taidon näyttämiseksi. Pukuja valmistuu vuodessa kahdeksantoistatuhatta kappaletta, hintatasoltaan 4000 eurosta aina 13 000 euroon asti. Suurin osa näistä vaatii vähintään 25 tunnin työn ja 45 eri räätälin työpanoksen. Tunnetuin pukumalli on K-50, suoranainen räätälityön riemuvoitto, joka vaatii viidenkymmenen tunnin työn ja maksaa röyhkeimmistä kankaista luotuna jopa 45 000 euroa.
Ciron linja on kannattanut, sillä tänä päivänä Kiton tunnetaan yhtenä maineikkaimmista pukumiehen ystävistä, jonka punainen pallologo on tunnettu harrastajien keskuudessa. Kaikki yhtiön kauluspaidat viimeistellään käsin, solmiot puolestaan tehdään alusta loppuun käsityönä. Viime vuosien aikana yhtiö laajentanut mallistonsa kattamaan myös jalkineet, urheiluvaatteet, tuoksut ja naisten vaatteet. Sittemmin Paone on perustanut myös Kitonin oman räätälikoulun, jossa tulevat sukupolvet saavat oppinsa tarkoilta tekijöiltä. Yhtiön leikkaus on kansainvälistä toimitusjohtajamallia: konservatiivinen ja kauttaltaan kookas.
http://www.kiton.it/

Category Laatuvalmistajat, Napoli
Eleganssin määritelmä
0December 8, 2008 by Ville Raivio
Huomaan puhuneeni noin kahden ja puolen kuun ajan eleganssin puolesta, enkä ole tarjonnut sille omaa määritelmääni. Tämä lapsus on oitis korjattava.
Kun puhun eleganssista, tarkoitan estetiikan kaltaista käsitettä joka viittaa mihin tahansa ajattomaan, vaikeasti määriteltävään ja kulttuuritietoa vaativaan. Eleganttia voi olla puhe, musiikki, käytös, elekieli, näytelmä, kirjoitettu kieli ja vastaava. Oma maku konnotaatioiden ja denotaatioiden suhteen ratkaisee, mutta on hyvä käyttää järkeään: en koskaan luonnehtisi vaikkapa lippalakkia elegantiksi, hampurilaisbaaria elegantiksi taikka punttisalia elegantiksi. Sanana eleganssiin liittyy mielikuva hyvästä mausta ja kultivoidusta olemuksesta, joka puolestaan perustuu kulloisenkin kulttuuripiirin käsityksiin. Hyvän maun rajat on kautta aikain asettanut eliitti, mutta suuret massat ovat sen sisällön säätäneet. Näin pääsemme jonkinlaiseen pohdintaan: kenties eleganssi on vallitsevan hyvän maun toteutumista persoonallisella tavalla tietyssä kulttuuripiirissä tiettynä ajankohtana. Jos eleganssi kuitenkin olisi pelkästään edellämainittua, se ei olisi eleganttia – viime kädessä sana on kuin haihtuvaa eetteriä, jota on helppo suihkia ympärilleen, mutta äärettömän vaikea tavoittaa.
Eleganssin käyttö pukeutumista luonnehdittaessa on helpompi määritellä. Tällöin se liittyy ennen kaikkea ajattomaan klassiseen tyyliin, oli kyse joko nais- tai miespuoleisesta pukeutujasta. Esimerkkeinä vaikka Audrey Hepburn ja Cary Grant. Kun mies on elegantti, hän voi mennä minne tahansa maailmassa ja joutua katseiden kohteeksi ilman häpeää. Hän näyttää tällöin oman aikansa pukumieheltä, joka pitää yllä vuosisataisia perinteitä eikä aiheuta ärsytystä katsojan silmässä. Hän on siisti, hänen vaatteensa istuvat kehon kaariin mainiosti, ja hän on pukeutunut ympäristön mukaisesti. Poissa ovat räikeät tai feminiiniset sävyt, verkkokalvoja pistävät kuviot sekä silmille hyppivä keikarointi. Tämä luonnollisesti vaatii sivistystä ja perehtymistä pukeutumiseen. Koska taidolla pukeutuminen vaatii sivistystä, elegantti mies on aina myös älykäs, mutta sama ei päde toisin päin.
Category Esseitä
Stenströms
2December 7, 2008 by Ville Raivio
Vuonna 1899 räätäli August Stenström oli kovassa pulassa. Hänen maineensa Ruotsinmaan korkeatasoisimpana kauluspaitojen valmistajana oli kirinyt laajalle, ja mies suorastaan peittyi tilauksiin. Samana vuonna hänen nimeään kantava yritys oli perusti ensimmäisen tehtaansa Helsingborgiin, ja kolme vuotta myöhemmin se oli Skandinavian suurin paitatehdas. Nyt, rapiat sata vuotta myöhemmin, Stenströms pitää yllä ehdottoman kovaa tasoa. Suurin osa saumojen ompelusta tehdään käsin, ja jokainen paita on 60 eri tuotantovaiheen liitto – näistä pelkästään 25 vaihetta koskee ainoastaan kaulusta.
Stenströmsin paitoja olen testannut kymmenittäin. Kankaiden laatu, paitojen viimeistely ja yksityiskohdat ovat erinomaiset. Lukuisa laatupaidan ominaisuus löytyy, mutta hinta-laatusuhde verrattessa niitä englantilaisiin valmistajiin on hieman kehno. Reilulla sadan euron hinnalla saa jo useamman alennetun olevan Savile Row -paidan – postikuluineen. Alennusmyynnistä Stenströms tulee ehdottomasti ottaa mukaansa, jos istuvuus natsaa. Rankkaan Stenströmsin Eurooppalaisten huippuvalmistajien joukkoon, jos Italiaa ja Englantia ei lasketa joukkoon.
Mallistot:
- Classic, jossa on perinteisen reilu mitoitus reilummalle kaverille, sekä takaselässä oleva turha kaarroke
- Fitted Body, joka on edellisen kapeampi versio
- Slimline, joka on suunnattu nuorelle ja hoikalle veijarille, joka tietää ettei rintataskulla tee mitään
Category Laatuvalmistajat
Brooks Brothers
3December 7, 2008 by Ville Raivio
Vuonna 1818 Henry Sands Brooks perusti Brooks Brothersin, joka on ensimmäinen valmisvaatteita Amerikassa myynyt yhtiö. BB on erinomaisen tärkeää tuntea, sillä se on eniten amerikkalaismiesten pukeutumiseen vaikuttanut yksittäinen vaatetusalan tekijä. Vuonna 1845 Brooks Brothers esitteli ensimmäiset valmispuvut, joihin ihastuivat kuusi vuotta aiemmin Californian kultaryntäyksessä vaurastuneet – heillä kun ei ollut aikaa odottaa viikkoja räätälin työn hedelmiä. Henry Sands Brooks kuoli vuonna 1833 ja yhtiön johto siirtyi hänen poikansa Henry Juniorin käsiin. Tästä 20 vuotta myöhemmin hänen lapsensa puolestaan perivät johdon, ja Brooks Brohersista tuli vihdoin todellinen veljien hallitsema yritys, kuten nimi ilmaisi. Tällöin Golden Fleece -symboli otettiin BB:n tunnukseksi. Kuva nauhasta roikutetusta lampaasta oli ollut brittiläisten villakauppiaiden yhteinen merkki jo vuosisatoja, nyt se tuli merkitsemään korkeatasoista valmisvaatevalikoimaa.
Vuonna 1865 Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln tilasi Brooks Brothersilta suurenmoisen lievetakin, jota käytti virkaanastujaistilaisuudessaan. Sen vuoreen oli käsin neulottu monimutkainen kuvio, jossa oli haukka ja teksti “One country, one destiny”. Paha kyllä Lincolnilla oli samainen takki päällään kun hänet julkeasti salamurhattiin. Vuonna 1890 BB:n vanhempi yhtiökumppani Francis G. Lloyd vieraili Englannissa ja palasi muassaan silkkifoulardista valmistettuja solmioita. Ne kopioitiin pian yhtiön mallistoihin ja asiakkaat ottivat ne välittömästi omakseen. Monet kuvioista ovat yhä käytössä BB:n solmioissa. Alkuperäisen perustajan pojanpoika John Brooks teki vaatehistoriaa vuonna 1896 esitellessään button down -kauluspaidan. Hän sai siihen inspiraation vieraillessaan Englannissa, jossa poolonpelaajat käyttivät paitoja joiden kaulukset pysyivät ojennuksessa napein. Tässä pääsyy siihen, miksi nappikauluspaita ei ole kovin juhlallinen. Brooks Brothersin button down -paita on yhä yksi sen myydyimpiä tuotteita. Vuonna 1904 BB esitteli Shetland-neuleen, joka oli kopioitu samannimisen saaren asukkaiden neuleista. Mallista tuli nopeasti amerikkalainen klassikko.
1920-luvulla legendaarisen yhtiön vaikutusvalta kasvoi yhä. BB esitteli Repp-solmion, joka oli brittiläisen rykmenttiraidan amerikkalainen muunnos. Toisin päin kuin alkuperäisessä, Repp-solmiossa raidat kulkivat diagonaalisesti ylhäältä vasemmalta alas oikealle. Kolmenkymmenen vuoden sisällä Reppistä tuli synonyymi Brooks Brothers -yhtiölle ja Ivy League -tyylille kanssa. 20-luvulla myös Madras-kuvio päätyi amerikkalaisten ylle, kun yhtiö toi sen mallistoihinsa Intiasta. 30-luvulla höyhenenkevyt rypytetystä puuvillasta valmistettu seersucker-materiaali esiteltiin USA:ssa. Kansa toivotti sen tervetulleeksi suurena vaateinnovaationa, joka on yhä ideaalisin kangas kesän kuumiin keleihin. 1949 Brooks Brothers laajensi toimintansa naisten vaatteiden saralle, ja samana vuonna yhtiön johtaja John Clarck Wood toi ensimmäisenä Argyle-kuvioiset sukat tuotantoon USA:ssa. Vuonna 1965 legendaarinen englantilaisfirma Peal & Company ajautui vararikkoon. Menetys oli suuri, sillä Peal oli valmistanut kenkiä muiden muassa Lordi Welligtonille, Fred Astairelle ja Winston Churchillille. BB toimi nopeasti ja osti yhtiön lesteineen sekä kuvioineen osaksi korserniaan.
80-luvun alkupuolella Brooks Brothers sai osansa Ivy League- ja prep-tyylien renessanssista. Yhtiö myi näinä vuosina enemmän Shetland-neuleita ja button down -paitoja kuin koskaan ennen. Vuonna 1988 kuitenkin tapahtui kauheita: satavuotinen eleganssi ja miehen laatuvaatettaminen sai väistyä, kun yhtiö myytiin kapitalismin nimissä oksettavalle jättiketju Marks&Spencerille. Alamäki jatkui, kun BB perusti 1991 ensimmäiset outlet-liikkeensä, joissa vaatteita myytiin massoille huikean halvalla. Niistä tulikin pitkäksi aikaa yhtiön nopeiten kasvava osa. 2001 Brooks Brothers uskaltautui digitaalisen räätälöinnin maailmaan. Asiakkaan vartalo skannataan laserilla ja valmis vaate tuotetaan tehtaassa mittojen mukaisesti. Samana vuonna yhtiö myytiin Retail brand allience -ketjulle, ja johto päätti palauttaa puvut, solmiot ja paidat keskiöön uusien materiaaliyhdistelmien ohella. Vuonna 2003 juhlittiin 185 pystyssäolovuotta, mutta yhtiö ei ole enää pitkään aikaan ollut vaatettajien kärkikastia. Vaikka se on vaatettanut jo vuosisatoja lukuisat maansa presidenteistä, nyttemmin tuotanto on poikkeuksetta ulkoistettu halpamaihin, tuotantoerät ovat valtaisia eikä juuri mitään viimeistellä käsin. Poikkeuksen muodostavat yhä amerikassa käsin valmistetut Golden Fleece -malliston puvut, joista ei moitteen sijaa löydy. Tämän lisäksi on poikkeuksia kuten sea island -puuvillaiset vaatteet sekä italialainen kasmirneulevalikoima. Harvinaislaatuista, eksklusiivista ja eetterin lailla määrittelemätöntä hienoutta hakevat herrasmiehet eivät löydä etsimäänsä Brooksin veljesten luota. Toisin sanoen, Brooks Brothersista on tullut koko kansan BB.
Category Amerikkalainen tyyli, Laatuvalmistajat, Verkkokaupat
Canali
0December 7, 2008 by Ville Raivio
Herran Vuonna 1934 veljekset Giovanni ja Giacomo Canali perustivat räätäliliikkeen, joka keskittyi ainoastaan huippulaatuun niin materiaaleissa kuin valmistusprosesseissakin. 50-luvulla, kun perheen toinen sukupolvi astui yhtiön palvelukseen, myynti paisui nopeasti. 80-luvulle tultaessa puolet Canalin vaatteista tuotettiin vientiä varten, nykyisin luku on 75%. Kaikki vaatteet valmistetaan sataprosenttisesti Italiassa, ja viimeistely tehdään käsin.
Kaikki Canali-pukujen olkatoppaukset ovat luonnonmateriaaleja: puuvillaa, hevosenharjaa sekä villaa. Kainalojen alla olevat hikisiepparit on ommeltu kiinni käsin, samoin kuin kauluksen alusta. Housujen vyötärösauma on täyttä puuvillaa ja käsin kiinnitetty, eikä liimauksia käytetä missään työvaiheessa.
Linjastoja:
- Proposta, jossa puvuntakkien leikkaus on leveämpi ja topatumpi
- Sportswear, joka nimensä mukaisesti vaatettaa liikkuvan miehen
- Exclusive, jossa työn jälki ja materiaalit ovat erittäin korkealla tasolla
- Canali, joka on alkuperäinen klassinen mallisto
Category Laatuvalmistajat
Copyright © 2023 Ville Raivio




