*

barcelona

Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #45 : 20.12.11 - klo:21:36 »
Tätä keskustelua vaivaa hiukan se että moni ei oikein tiedä mitä brändi yleensäkkään tarkoittaa ja toisekseen ei ole ikinä nähnytkään lobbin popoja. Aika kärjistetysti sanottu mutta tämä vaikutelma tästä tulee. Brändi ei ole merkki vaan mielummin merkitys. Jos joku väittää ettei lobbilla ole brändiarvoa ja samalla toitottaa pyhää mantraa kenkien suhteen tuntematta tuotetta todellisuudessa, niin mistä tässä sitten on kyse? Joku mainitsi sveitsiläisyyden tuovan kelloon hintaa, eikä kyseisen kellomerkin. Swiss made on yksi tarkimmin varjeltu ja rakennettu brändi. Eli ei ole sattumaa miksi tämä lukee kellossa. Toki on niitä jotka katsovat olevan viellä senkin yläpuolella, kuten Voutilainen ja merkkaa kellonsa hand made tekstillä. Tämä on yksi tapa rakentaa brändiä. Brändin rakennus on nykypäivänä liiketoimintaa ohjaava visio jota rakentaa koko organisaatio kaikessa toiminnassaan, joista ei vähäisimpänä myyjän jättämä ostokokemus asiakkaalle.

*

Pchan

  • *****
  • 2132
    • Profiili
Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #46 : 20.12.11 - klo:23:52 »
EDIT: Juha: Tietenkin ajansäästön kaltaiset seikat ovat osa tuotetta. Pidän täysin käsittämättömänä usein esitettyä näkemystä, että ainoastaan omistussuhdetta vaihtavalla fyysisella tuotteella olisi merkitystä. Ostopäätökseen vaikuttava informaatio, koko ostoprosessi ja monet muut seikat vaikuttavat huimasti kuluttajan käsitykseen tuotteen arvosta.

Mielestäni ajansäästön kaltaiset seikat eivät ole osa fyysistä tuotetta, vaan osa brändiä. Molemmilla on merkitystä ostopäätöstä tehtäessä. Jos taivaasta tipahtaa syliini Lobbit, niin en minä yhtäkkiä säästä aikaa ja vaivaa laittamalla ne jalkaani (ellei ne nyt satu olemaan juuri sellaiset kengät mitä olin muutenkin ostamassa).

Hieman vanha vastaus, mutta kokeilen selventää.

Pointtini on siis se, että fyysisen tuotteen lisäksi informaatiolla on suuri merkitys ostajan kannalta. Klassinen esimerkki on mainonta. Jos tuotetta mainostetaan isolla rahalla, niin kuluttaja näkee tuon valmistajan investointina tulevaisuuden markkinoihin. Yleensä tuollaisen investoinnin kuolettaminen vaatii uusintaostoja, joten kallis mainonta kertoo usein kuluttajalle, että valmistaja luottaa kuluttajan säilyvän asiakkaana kerran tuotetta kokeiltuaan. Nyt on huomattava, että emme ole puhuneet mainonnan sisällöstä mitään. Tällä tarkastelutavalla siis mistä tahansa hinnakkaammasta mainoksista on erotettavissa tälläinen kuluttajalle annettu 'tyytyväisyystakuu'-komponentti.

Brändin tunnettavuus on hyvin samanlainen asia kuin tuo mainoksen 'tyytyväisyystakuu'. Jos ostaja tietää brändin olleen markkinoilla pitkään, niin on luultavaa, että aiemmat kuluttajat ovat tehneet uusintaostoja. Pelkkä brändin yleinen tunnettavuus siis lisää sen houkuttelevuutta ilman että brändiin liittyisi mitään sen enempää.

Miksi ostaja sitten antaa mainosten ja yleisen tunnettavuuden ohjata toimintaansa? Miksi ostaja ei vain hanki ostopäätökseensä tarvittavaa informaatiota itse? Informaation hankkiminen on kallista. Jos vaikka Lobbien vuosikymmeniä jatkunut olemassaolo itsessään kertoo, että 'nämä varmaan ovat ihan pirun hyvät kengät', niin miksi Lontoolainen pankkiiri uhraisi aikaansa selvittääkseen ovatko Vassit fyysisinä kenkinä yhtä hyvät, mutta halvemmat? Vass voisi hankkiututa mainostamalla ja muilla informaatiota ostajille tarjoavilla keinoilla Lobbin rinnalle, mutta tämä maksaisi hyvin paljon rahaa ja luultavasti lopputuloksena olisi, että samantasoiset fyysiset Vassit maksaisivat suunnilleen saman kuin Lobbitkin.

Informaation merkityksen näkee erittäin hyvin tällä palstalla. Täällä tunnetut 'hyvää halvalla' -tyyliset tuotteet ovat tyypillisesti varsin tuntemattomia harrastajapiirien ulkopuolella. Vastaavasti taas tunnettuja merkkejä parjataan täällä. Me olemme investoineet aivan hillittömästi aikaa ja vaivaa tuoteinformaation ja ostokanavien opettelemiseksi, joten täällä brändin investoinnit kalliiseen tuoteinformaation jakamiseen nähdään arvoa luomattomina.

Eli minun näkemykseni mukaan tuotteen arvo ostajalle määrittyy näin:
1. Geneeriset fyysiset ominaisuudet = monistettavissa riittävällä investoinnilla
2. Geneerinen informaatiotalous = monistettavissa riittävällä investoinnilla
3. Brändin uniikit komponentit: historia, jne. jotka luonnollisesti paketoidaan noiden kahden edellisen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi = ei monistettavissa. Vaikeasti ymmärrettävä osa, joten pieni ylivoima kohdissa 1 ja 2 ei välttämättä riitä. Tämän kohdan tuoma pieni etu voi olla valtava tekijä tuotteen positioinnissa.

1 ja 2 ovat siis geneerisiä. Nissan voi valmistaa urheiluauton, joka jättää useimmat superautot taakseen. Nissan voi myös saattaa autonsa ominaisuudet yleiseen tietoon. Kohdan 3 taklaaminen rahalla olisi kuitenkin jo liian kallista, joten Nissan tyytyy etenemään hitaasti. Odotteluaikana Evo hehkuttaa Nissania ja suuri yleisö ihmettelee Nissanin kovaa hintaa.

Mitä sitten tapahtuu kun takaa-ajaja lunastaa paikkansa ostajien mielissä? Jenkeissä Lexus on jo lunastanut paikkansa ja myy yhtä hyvin kuin mersu tai bemari. Hintakin on sitten noussut saksalaisten tasolle. Lexus on fyysisenä tuotteena kalliimpi valmistaa kuin Toyotat, joten Lexuksesta joudutaan pyytämään enemmän rahaa. Onko Lexuksessa siis enemmän brändilisää kuin Toyotassa? Ehkä, mutta mahdollinen brändiin liittyvä hintaero on hyvin paljon pienempi kuin mitä vertailukelpoisten mallien myyntihinnoista voisi päätellä. Iso osa hintaerosta selittyy fyysisillä seikoilla: materiaalit, tekniikka, valmistusmäärät, jne.

Eli kun joku valittelee brändilisää, niin ensimmäiseksi kehoittaisin tarkistamaan nämä kaksi asiaa:
1. Onko tiedossa oleva 'bändilisätön' tuote fyysisesti yhtä hyvä ja onko se tarjolla esim. jakelukanavissa yhtä hyvin ja helposti kuin 'brändilisällinen' tuote?
2. Onko kaikki 'brändilisättömään' tuotteeseen liittyvä informaatio yhtä hyvää ja yhtä hyvin saatavilla kuin 'brändilisällisellä'?

Jos vastaus molempii on kyllä, niin sitten aletaan lähestyä sitä mitä itse kutsuisin brändilisäksi. Käytännössä näin määriteltynä pienikin brändilisä tuo yritykselle valtavat voitot. Esim. autojen kohdalla 5% on paljon, kun valmistajien käyttökatteet pyörivät yleensä viiden prosentin molemmin puolin.

*

konda

  • *****
  • 8975
    • Profiili
Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #47 : 21.12.11 - klo:00:04 »
En ymmärrä mitä merkitystä valmistajalla on, jos kengät ovat huippulaatua ja istuvat kuin olisi syntynyt ne jalassa.

Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Kyllä laatu maksaa ja ei se tonttu yksistä maailman parhaimmista jalkineista nyt ole niin paljon rahaa. Sitten jos Lobbin vieressä oleva kauppa myy samaa laatua kymmeniä prosentteja halvemmalla, on kyse brändilisätä ja vain tuunatusta Bossista.

En tunne Lobbin ja Vassin laatujen eroja, mutta jos ovat samaa tasoa, niin verratkaa vaikka niiden hintoja keskenään.

*

Jussi

  • *****
  • 4165
    • Profiili
Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #48 : 21.12.11 - klo:05:18 »
Informaation merkityksen näkee erittäin hyvin tällä palstalla. Täällä tunnetut 'hyvää halvalla' -tyyliset tuotteet ovat tyypillisesti varsin tuntemattomia harrastajapiirien ulkopuolella. Vastaavasti taas tunnettuja merkkejä parjataan täällä. Me olemme investoineet aivan hillittömästi aikaa ja vaivaa tuoteinformaation ja ostokanavien opettelemiseksi, joten täällä brändin investoinnit kalliiseen tuoteinformaation jakamiseen nähdään arvoa luomattomina.

Näin mainontaihmiseltä ja muutenkin: foorumibännin ilmaisevan termin mukainen "just näin".

Valtaosa oikeista ihmisistä ei voi hemmettiäkään välittää merkistä. Jos juttu toimii se on jees. Jos kaverit dissaavat ja he voivat kuitata dissauksen toteamalla "tää on pienempi ja tasan käsin tehty", voitetaan jo kredipojoja (huomaa: tässä on jo myyjä kertonut, mikä eron tekee).

Henkilökohtaisesti: Saan lähes perverssiä nautintoa täydellisesti istuvista paidoista. Niitä ei olisi ylläni, jos en tietäisi tasan tarkkaan, miten paita toimii. Tämä tieto johtaa siihen, että minun kannattaa kompata ystäviäni, jotta he voisivat myydä vastaavalla tavalla istuvia paitoja - toki realismin vuoksi 3.-4. paita on täydellinen, mutta jo ensimmäinen monin verroin hyllypaitaa parempi - myös muille. Siitä syntyy brändi - näiden sontiaiset osaavat käyttää mittanauhaa. Jos jollain muulla pitää lunastaa paikkansa, se ei kiinnosta minua. Me teemme hyvää juuri sinulle.

Jos joku kertoo saman - joka, btw, ei ole sama kuin täällä kerrottu kaava, koska siinä on ns. human factor mittauksessa - kaikki on edelleen hyvin.

Vass tekee lähes täydellisiä kenkiä. Teettäkääpä Vassilla oma lestinne ja hinta ei ole kaukana Lobbista. Alfred Sargent tekee lähes täydellisiä tehdaskenkiä. Jos teetätte oman lestinne Springlinellä (iirc), hinta on halvempi kuin Lobbilla ja Vassilla. Arvatkaas huviksenne, kiinnostako Lobbin kenkien asiakasryhmää ottaa selville a: Lestintekijä, b: niillä omilla kenkiä tekevä firma ja c: ne speksit, joilla he haluavat kengät.

Lyhyesti: Ei kiinnosta.

Me täällä foorumilla - aivan kuin kansainvälisilläkin foorumeilla - olemme pilkunnussinnan ammattilaisia (ilman palkkaa). Kilipäisinkin meistä tietää (tai ainakin voi tietää), miten takki ja paita toimii ja mikä helvetti on "high armhole". Se on enemmän kuin 99% kaupan ovesta sisään marssivista ihmisistä. Meidän vaatimustasomme on jotain tasan käsittämätöntä normaalille kauppiaalle, oli kyse kengistä tai mistään - olen mennyt kenkäkauppaan ja törmännyt liikkeen omistajaan, joka katsoi kenkiäni ja kysyi hölmistyneenä suoraan: "mistä ihmeestä olet ostanut nuo?" Ostin pohjalliset ja kiitin huomiosta. Herra oli, muuten, ollut alalla 60-luvun lopulta.

Meille ei ole mitään väliä sillä, kuka tekee hyvää.

Kunhan joku tekee hyvää meille. Se riittää. Ja siinä kisassa ei ole brändeillä mitään sanomista.



Hyvää tsirp-tsirp -keskiviikkoaamua vain. Ja pahoittelut jauhannasta.
Kaikki villa tottelee rautaa.

*

barcelona

Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #49 : 21.12.11 - klo:09:20 »
Eikös ne "oikeat" Lobbit maksa 3000€ ja siitä yli kun Vassit maksavat omalla lestillä vajaa tonnin. Eli kolminkertainen hinta lähes "identisistä" tuotteista.

*

Juha

  • ****
  • 593
    • Profiili
Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #50 : 21.12.11 - klo:12:21 »
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.

*

Dan-D

Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #51 : 21.12.11 - klo:12:27 »
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.


Joku sentään on rehellinen.

Tottakai valmistaja vaikuttaa - joskus enemmän, joskus vähemmän.

Tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, että vain logolla olisi väliä.  Myös käsityö on tavallaan nykyään brändi, jolloin koko ajatus bespoke-puvusta on omanlaisensa brändin ostamista.

*

Pchan

  • *****
  • 2132
    • Profiili
Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #52 : 21.12.11 - klo:13:05 »
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.

Suomalaisessa kontekstissa tuo kuulostaa mielenkiintoiselta, kerrotko lisää? Eli jos sinulla on kaapissa vaikka 3 identtistä räätälinpukua, jotka erotat toisistaan vain lunttaamalla jostain taskun pohjalla olevasta lapusta, niin sinulle on silti isompaa merkitystä sillä onko jonkun noista puvuista valmistanut Arman Alizad, Huntsman vai Kiton? Onko uudelleenbrändättyjen kamojenkin välillä sinulle eroa, eli ovatko identtiset Crockett & Jonesin valmistamat kengät sinun kaapissasi erilaisia sen mukaan lukeeko niissä Ralph Lauren vai Crockett & Jones? Entä jos brändi on sama, mutta valmistaja vaihtuu, eli vaihtoehtona on vaikka Valmetin suomessa kasaama Boxster tai saksassa Porschen kasaama?

Itse ymmärrän, että edellä kuvatuilla seikoilla on pieni merkitys, mutta minun on vaikea kuvitella, että kovin moni maksaisi merkittävää ekstraa saadakseen itselleen vaikka tietyssä paikassa kasatun muutoin identtisen auton. Jos jatkan laajaa (n=1) tutkimustani, niin ei minua kiinnosta sekään missä vaikka vaatteeni on valmistettu. Minua kiinnostaa se, että valmistaja takaa jonkin tietyn objektiivisen laatutason. Valmistaja tehköön rättinsä missä lystää, jos valmistuspaikka ei millään lailla vaikuta lopputuotteeseen. Varmasti löytyy kuluttajia, joille "made in X" kertoo laadusta, mutta minusta on helpompi vain googlettaa tai spämmätä keikarin palstaa.

Olen pohtinut pientä testiä itselleni ja halukkaat voivat tarjota apuaan: Mikä colajuoma on kaikkein lähinnä Coca-Colaa? Ostan niin vähän colaa, että ostan aina 'tunnetusti hyvää' Coca-Colaa, vaikka tiedän maksavani ekstraa suhteessa kaupan omiin merkkeihin. En vain jaksa tällä kulutuksella edes etsiä cola-testejä. Haluaisin nyt kuitenkin testata onko olemassa colajuomaa, jota en sokkona erota Coca-Colasta. Jos eroa ei löydy ja kopio-cola on halvempaa, niin voisin alkaa tarkkailla itseäni sen suhteen, muuttuuko ostokäyttäytymiseni. Olen luonnollisesti valmis maksamaan aidon Cokiksen fiilareista pikkuisen ekstraa, mutta haluaisin nähdä riittävätkö nuo fiilarit todellisen hintaeron sietämiseen, jos en oikeasti maista eroa.

*

Ville

  • Satraappi
  • *****
  • 9222
    • Profiili
    • http://www.keikari.com
Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #53 : 21.12.11 - klo:14:24 »
Pchanin viestin kaltaiset luomukset ovat yksi hienoimpia lisiä foorumilla. Ennen kaikkea eleganssia sekä järjellä että tunteella!
Minulla on Huutonetissä vaatteita, jotka sinä haluat.

*

barcelona

Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #54 : 21.12.11 - klo:14:27 »
Coca colan brändiarvoksi joskus laskettu 67 miljardia joka on 60% sen liikearvosta. Eli mutkat suoriksi toteamuksena voit ostaa no name cola yrityksen 60 prossaa halvemmalla vaikka liiketaloudelliset tunnusluvut olisivat täsmälleen samat.

Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #55 : 21.12.11 - klo:14:32 »
Automaailmassa brändin arvosta mielenkiintoinen osoitus on tällä hetkellä käytettyjen Audi A4:en hinta verrattuna Seat Exeoon. Edellisen sukupolven A4:n koko valmistuslinja siirrettiin sellaisenaan toiseen tehtaaseen ja linjalta syntyy Seat Exeota, joka on kosmeettisia muutoksia lukuunottamatta sama auto paremmaksi päivitetyllä moottorilla. 2-vuotta vanha 100 000 km ajettu A4 on kalliimpi kuin uusi Exeo.

*

Timati

Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #56 : 21.12.11 - klo:14:33 »
Pchanin viestin kaltaiset luomukset ovat yksi hienoimpia lisiä foorumilla. Ennen kaikkea eleganssia sekä järjellä että tunteella!

+1

*

supera

  • *****
  • 1073
    • Profiili
Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #57 : 21.12.11 - klo:14:43 »
Automaailmassa brändin arvosta mielenkiintoinen osoitus on tällä hetkellä käytettyjen Audi A4:en hinta verrattuna Seat Exeoon. Edellisen sukupolven A4:n koko valmistuslinja siirrettiin sellaisenaan toiseen tehtaaseen ja linjalta syntyy Seat Exeota, joka on kosmeettisia muutoksia lukuunottamatta sama auto paremmaksi päivitetyllä moottorilla. 2-vuotta vanha 100 000 km ajettu A4 on kalliimpi kuin uusi Exeo.


http://www.youtube.com/watch?v=7oLqLzona9g
Off. James 'Jimmy' McNulty: You know what they call a guy who pays that much attention to his clothes, don't you?

Det. William 'Bunk' Moreland: A grown-up.

*

Dan-D

Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #58 : 21.12.11 - klo:14:48 »
On olemassa kahdenlaisia ihmisiä.  Niitä, jotka tietävät maksavansa myös mielikuvista, ja niitä, jotka kuvittelevat olevansa sen yläpuolella.

Tosiasiassa on tietysti myös eroja siinä, kuinka ison merkityksen brändille antaa (kitronbrioni vs. peruskeikari vs. tarjoustalon tuulipuku), ja kuinka paljon missäkin hyödykkeessä on valmis maksamaan siitä lisää.  Tuskin kukaan sentään ostaa kaikessa aina brändiä.

Vs: Brändeistä ja jalkineista
« Vastaus #59 : 21.12.11 - klo:15:09 »
Me itseasiassa tyttöystävän kanssa mietittiin että vois tehdä cola testin tässä jossain vaiheessa ens vuoden alkua.