Lainaus käyttäjältä: Humphrey - 23.01.10 - klo:17:10
Kyllä minä ainakin ostan laadukkaampaa, jos joku vaan kaupassa kertoisi, että "juuri tämä tuote" kestää pidempään.

Varmasti monet muutkin kuluttajat, mutta mistä tämän tietää? Täällä on sanottu, että Miele on tuplahintainen ja kestävä. Tämäkin pitää olla kuullut jostain, minulle asia oli uusi. Ei ole helppoa olla selvillä siitä, mitkä tuotteet ovat sarjassaan laadukkaimpia.

JMK:n tavoin tuotekehityksessä mukana olevana en ole törmännyt siihen, että tuotteet tehtäisiin tahallaan hajoamaan. Päinvastoin pyritään mahdollisimman kestäviin tuotteisiin. Hintakilpailun paine ja kiire saada tuotteet markkinoille johtavat kuitenkin siihen, että tuotteiden laadusta ei voi olla ihan varmoja. Ja mistä se asiakaskaan tietäisi, kenen valmistajan laite kestää yleisesti luvatun viisi vuotta eikä vaikka vain kolmea?

Mä olen sitten taasen kuullut kohtalaisen luotettavan tahon kautta että kodin koneet lasketaan (suunnitellaan) kestämään tietyn määrän vuosia. Eli lähes samalla kustannuksilla saadaan tehtyä kestävämpiäkin tuotteita mutta parempi tuotto saadaan kun voidaan myydä tietyin välein uudet vehkeet...

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - 24.01.10 - klo:15:44
Mä olen sitten taasen kuullut kohtalaisen luotettavan tahon kautta että kodin koneet lasketaan (suunnitellaan) kestämään tietyn määrän vuosia. Eli lähes samalla kustannuksilla saadaan tehtyä kestävämpiäkin tuotteita mutta parempi tuotto saadaan kun voidaan myydä tietyin välein uudet vehkeet...

+1

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - 24.01.10 - klo:15:44
Mä olen sitten taasen kuullut kohtalaisen luotettavan tahon kautta että kodin koneet lasketaan (suunnitellaan) kestämään tietyn määrän vuosia. Eli lähes samalla kustannuksilla saadaan tehtyä kestävämpiäkin tuotteita mutta parempi tuotto saadaan kun voidaan myydä tietyin välein uudet vehkeet...

Tottakai ne suunnitellaan kestämään tietyn määrän vuosia (tai todennäköisemmin käyttötunteja). Vähimmäismäärän nimittäin. Mitä pidemmän ajan laitteen pitää kestää, sitä parempia ja "ylimitoitetumpia" komponentteja pitää käyttää. Ne maksavat. Valmistaja käyttää niitä, jos pidemmästä käyttöiästä joku maksaa. Useimmiten ei maksa.

Lainaus käyttäjältä: Elmslie - 24.01.10 - klo:15:53

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - 24.01.10 - klo:15:44
Mä olen sitten taasen kuullut kohtalaisen luotettavan tahon kautta että kodin koneet lasketaan (suunnitellaan) kestämään tietyn määrän vuosia. Eli lähes samalla kustannuksilla saadaan tehtyä kestävämpiäkin tuotteita mutta parempi tuotto saadaan kun voidaan myydä tietyin välein uudet vehkeet...

Tottakai ne suunnitellaan kestämään tietyn määrän vuosia (tai todennäköisemmin käyttötunteja). Vähimmäismäärän nimittäin. Mitä pidemmän ajan laitteen pitää kestää, sitä parempia ja "ylimitoitetumpia" komponentteja pitää käyttää. Ne maksavat. Valmistaja käyttää niitä, jos pidemmästä käyttöiästä joku maksaa. Useimmiten ei maksa.

What he said.

Nopeutuneet tuotekehityssyklit vaikuttavat tähän jonkin verran, eritoten kuluttajatuotteissa. Monesti jokin komponentti tai toiminto voitaisiin toteuttaa paljon paremminkin ja samoilla tai jopa halvemmilla kustannuksilla, mutta suunnitteluun ei yksinkertaisesti anneta aikaa tai rahaa. Näin päädytään käyttämään heikompaa ratkaisua.

Tai sitten saattaa olla, että parempi ratkaisu vaatisi vaikka komponenttitoimittajan vaihtamista, tms. Tarkoituksellisen huonontamisen lisäksi on aika paljon muitakin syitä miksi "tyhmiä" ratkaisuja tehdään.

Tuotesuunnittelussa tosiaan oleellisia muuttujia ovat nuo arvioitu käyttöikä ja sallittu vikaantumisherkkyys. Useinkin käyttöiän kasvattaminen kasvattaa suunnittelu- ja valmistuskustannuksia epälineaarisesti. Tuoreena esimerkkinä, erääseen kohteeseen mietimme liittimiä: normiliitin olisi ollut n. 5 euroa kappale, parempi liitin työläine asennuksineen noin 50 euroa. Näitä kuitenkin meni yhteen tuotteeseen kymmenkunta - lopulta päädyttiin käyttämään parempia liittimiä, koska tuote oli vaativaan ammattikäyttöön suunnattu vekotin jossa "failure is not an option" ja josta tilaajat tekivät elinkaarikustannuslaskelmat.

Ihmiset ovat kuitenkin tunnetusti huonoja arvioimaan kuluja pitkällä aikavälillä. Päätöksenteossa lyhyen tähtäimen rahanmeno painaa keskimäärin kaikkein eniten, eikä elinkaarikustannuksia paljon laskeskella. Tästä syystä se halvempi tuote tuppaa voittamaan. Mikä taas kasvattaa paineita tehdä entistä halvempia tuotteita eli huonontaa komponentteja ja materiaaleja.

Halpa paska on halpa paska, mutta muutamia sivuhuomautuksia kodinkoneiden laadusta vuosien varrella:

Menneiden vuosikymmenten laitteet hajosivat useammin kuin nykyiset laitteet. Ne olivat tekniikaltaan yksinkertaisempia ja joka kylästä löytyi laitteille korjaaja. Laitteiden hankintahinta oli helvetisti korkeampi kuin nykyään ja se korjaaminen oli vastaavasti halpaa. Minä muistan 70-luvulta, kuinka meidän kotona ja vanhempieni yrityksessä kävi about joka kuukausi korjaaja fiksailemassa jotain hajonnutta laitetta. Se oli ihan normaalia. Ei laitteita heitetty menemään, vaan tietenkin ne korjattiin.

Nykyiset laitteet ovat hitosti kompleksisempia, mikä nostaa niiden alttiutta erilaisille vikaantumisille. Myös kodinkoneiden ja erilaisten sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa on 3-10 kertaistunut yhden sukupolven aikana.

Kodinkoneiden sisällä sähköpuoli on nykyään täysin integroitua. Yhden osan kärähtäminen tarkoittaa monesti, että sisälmyksistä täytyy vaihtaa se koko integroitu levy. Tämä voi olla laitteen kallein osa ja päälle tuleva huoltotyö maksaisi enemmän kuin uusi kone. Muistakaa, että aiemmin pesukone maksoi työmiehen monen viikon palkan, nykyään sellaisen saa parin päivän liksalla.

Aika pukkaa kultaamaan muistoja, mutta kyllä ne vehkeet hajosivat paljon rivakammin ennen muinoin. Siitä ei itketty internetissä vaan laitteet korjattiin joko itse tai pyydettiin kylän korjaajaa apuun. Koneet olivat silloin sekä kalliita että korjattavissa. Nykyään ne ovat naurettavan halpoja, mutta korjaaminen vaatii kallista erikoisosaamista.

Laatuvalmistaja Mielestä vielä se huomio, että nykyään kannattaa tarkkaan selvittää laitteen valmistusmaa. Miele tekee puolet rojuistaan Kiinassa ja tämä näkyy laadussa. Varomaton ostaja voi vahingossa maksaa turhaan merkkilisää ja saa sitä samaa halpa-alihankkijakrääsää kuin muiltakin.

Pitäisiköhän tätä ketjua vähän jakaa? Menee ehkä hieman offtopiciksi.

Lainaus käyttäjältä: dhilsu - 24.01.10 - klo:23:22Nykyiset laitteet ovat hitosti kompleksisempia, mikä nostaa niiden alttiutta erilaisille vikaantumisille. Myös kodinkoneiden ja erilaisten sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa on 3-10 kertaistunut yhden sukupolven aikana.

Toinen kysymys on sitten onko kaiken tarpeen kestää.
Ymmärtääkseni pesukoneet, jääkaapit, pakastimet, liedet ja vastaavat kestävät pääsääntöisesti hyvin koska niiden käyttöikä lasketaan jopa vuosikymmenissä. Ei ole tarvetta teknisesti kehittyneemmälle uudelle kuin käyttömukavuus- tai vaikkapa energiansäästösyistä.

Sen sijaan kännyköiden, tietokoneiden ja melkein jo televisioidenkin kestävyys lasketaan vain vuosissa. Viisi vuotta vanha tietokone ei jaksa pyörittää kunnolla edes uusinta käyttöjärjestelmää, kännyköihin tulee uusia palveluja ja televisioissakin on siirretty kuvaputkesta taulumalleihin ja seuraavaksi kohti erilaista teräväpiirtoa. Tokihan 30-luvun televisiolla voi edelleen sopivilla liittimillä katsoa ohjelmia kunhan muistaa laittaa vesiastian eteen sitomaan radioaktiivista säteilyä, 80-luvun NMT ei sen sijaan kuulu ja C64 on hankala nettikäytössä. Joissakin tuotteissa siis kestävyys on irrelevanttia, koska teknisesti ne vanhenevat käsiin.

Tältäkin osin tämä vaatii vähän erilaisempaa lähetysmistapaa eikä mitään voida yleistää. Tokihan halpa paska on halpaa paskaa ja hajoaa herkemmin, mutta yleisesti ottaen suurin osa tuotteista kestää tuotteen odotetun eliniän. Kaikissa tuoteryhmissä ei edes ole järkevää maksaa "ikuisesta" kestävyydestä.

Lainaus käyttäjältä: Jälkiviisas - 25.01.10 - klo:13:57

Sen sijaan kännyköiden, tietokoneiden ja melkein jo televisioidenkin kestävyys lasketaan vain vuosissa. Viisi vuotta vanha tietokone ei jaksa pyörittää kunnolla edes uusinta käyttöjärjestelmää, kännyköihin tulee uusia palveluja ja televisioissakin on siirretty kuvaputkesta taulumalleihin ja seuraavaksi kohti erilaista teräväpiirtoa. Tokihan 30-luvun televisiolla voi edelleen sopivilla liittimillä katsoa ohjelmia kunhan muistaa laittaa vesiastian eteen sitomaan radioaktiivista säteilyä, 80-luvun NMT ei sen sijaan kuulu ja C64 on hankala nettikäytössä. Joissakin tuotteissa siis kestävyys on irrelevanttia, koska teknisesti ne vanhenevat käsiin.

Toinen asia on, tarvitseeko niitä kännyköiden uusia palveluita tai välttämättä edes television teräväpiirtoa. Itse puhun edelleen ensimmäisellä omistamallani kännykällä, Nokian 5110:llä vuodelta 1998. Puhelut sujuvat ja tekstiviestit singahtelevat - silloin kun moisiin sorrun.

Lainaus käyttäjältä: Arska - 25.01.10 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: Jälkiviisas - 25.01.10 - klo:13:57

Sen sijaan kännyköiden, tietokoneiden ja melkein jo televisioidenkin kestävyys lasketaan vain vuosissa. Viisi vuotta vanha tietokone ei jaksa pyörittää kunnolla edes uusinta käyttöjärjestelmää, kännyköihin tulee uusia palveluja ja televisioissakin on siirretty kuvaputkesta taulumalleihin ja seuraavaksi kohti erilaista teräväpiirtoa. Tokihan 30-luvun televisiolla voi edelleen sopivilla liittimillä katsoa ohjelmia kunhan muistaa laittaa vesiastian eteen sitomaan radioaktiivista säteilyä, 80-luvun NMT ei sen sijaan kuulu ja C64 on hankala nettikäytössä. Joissakin tuotteissa siis kestävyys on irrelevanttia, koska teknisesti ne vanhenevat käsiin.

Toinen asia on, tarvitseeko niitä kännyköiden uusia palveluita tai välttämättä edes television teräväpiirtoa. Itse puhun edelleen ensimmäisellä omistamallani kännykällä, Nokian 5110:llä vuodelta 1998. Puhelut sujuvat ja tekstiviestit singahtelevat - silloin kun moisiin sorrun.

Osa "tarvii" osa ei. Osa pärjää edelleen polkypyörällä, joillekkin auto on nykypäiväisempi ja kätevämpi. Kyllä vaan helpottaa työntekoani kovasti nuo tänpäivän älypuhelimet, mutta ei sellaista varmasti kaikki tarvitsekkaan.

Lainaus käyttäjältä: Arska - 25.01.10 - klo:14:25
Toinen asia on, tarvitseeko niitä kännyköiden uusia palveluita tai välttämättä edes television teräväpiirtoa. Itse puhun edelleen ensimmäisellä omistamallani kännykällä, Nokian 5110:llä vuodelta 1998. Puhelut sujuvat ja tekstiviestit singahtelevat - silloin kun moisiin sorrun.

Olen Arskan linjoilla - siis ainakin periaatteessa. Käyttäiusin varmaan edelleen ekaa kännykkääni, 2110-mallia vuodelt 1997 mikäli se olisi ehjä. Raivokkaalla kännykänkäytölläni - puhelin toimii myös esim. heitto- ja lyömaaseena, vasarana ja pullonkorkin avaajana tarvittaessa - tosin mallit eivät kestä vaikka olisivat titaania. Itse en Arskan lailla kaipaa kännyltäni muuta kuin puheen ja tekstareiden (joita niitäkin näpytän aniharvoin) sujuvaa toimimista. Siksi ostan aina halvimman mallin, lyön sen kuitenkin päreiksi ennen pitkää.

Omalla alallani saan osakseni suuresti ihmetystä vanahakantaisine puhelinasenteinenei. Trendikkääti Iphone-tyypit eivät oikein millään suostu käsittämään lähestymistapaani mobiiliasioihin.

Lainaus käyttäjältä: Arska - 25.01.10 - klo:14:25Toinen asia on, tarvitseeko niitä kännyköiden uusia palveluita tai välttämättä edes television teräväpiirtoa. Itse puhun edelleen ensimmäisellä omistamallani kännykällä, Nokian 5110:llä vuodelta 1998. Puhelut sujuvat ja tekstiviestit singahtelevat - silloin kun moisiin sorrun.

Yleensä vain asioita ei ole tapana tehdä maksamattoman marginaalin vuoksi.
Eihän niitä tarvitse ja silloinhan on todellakin loogista olla hankkimatta, mutta ei kai kukaan nyt voi olettaa, että tekninen kehitys pysäytettiin ja oletettaisiin, että maailma pärjää nykyiselläänkin.

Itselläni on ollut viidessätoista vuodessa neljä kännykkää, mutta en nyt pitäisi sitä minkäänlaisena normina ja kyllä nykyiset ominaisuudet kummasti helpottavat elämää. Ei toki kaikkien.

En edellisessä viestissäni tarkoittanut, että uudet ominaisuudet olisivat huono asia, vaan että kännykän kaltaisten tuotteidenkin kohdalla pitkäikäisyys voi olla toivottu ominaisuus. Jahka siirryn oikeasti työelämään, saatan itsekin hankkia jonkinlaisen kommunikaattorin tai minkä lie: niihin kun saa kätevästi kaikenlaisia tietokantoja. Ei sitten tarvitse raahata kiloa kirjoja taskuissa tai ravata jatkuvasti tietokoneella.

Kiintoisa ketju ja antoisia viestejä. Olisiko jäsenillä vielä kertomuksia siitä, miten jokin korkeatasoiseksi mainostettu hyödyke on itsetuhoutunut tai muutoin hajonnut vain parin vuoden käytön jälkeen?

Mitäs olette mieltä rakentamisen laadusta?

1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa materiaalit ja rakentamisen laatu alkoi heikentyä.