Tamperelainen ei sano enää "nääs"

Lainaus käyttäjältä: Dale Cooper - 11.05.11 - klo:10:43
Tamperelainen ei sano enää "nääs"

Mää mukkasin rotvallin reunaan ja pipa lens. En kyllä itse hoe "näässiä", vaari kyllä sitä tuppaa tunkemaan lauseisiinsa :P.

Lainaus käyttäjältä: ivyman - 09.05.11 - klo:09:10
Moskoviitti hiljaa!

Toveri, arvaa oliko vaikeaa maanantaina? Kumpaa kannustaisi, Suomea vai Venäjää...

Lainaus käyttäjältä: Arska - 08.05.11 - klo:12:33
Muuten, eivätkö loaferit ole suomeksi avokkaat?

Avokkaat ovat englanniksi pumps tai court shoes.

Lainaus käyttäjältä: Dale Cooper - 15.11.10 - klo:00:29
Aika monet ihmiset sotkevat keskenään prototyypin ja stereotyypin, synnyttäen esim. tällaisia lauseita: "...kaveri on niin kuin murtovarkaan prototyyppi..."

Siis mitä ihmettä??? Prototyyppejä syntyy firmojen R&D-osastoilla ja ne ovat useimmiten jonkin teknisen laitteen/ratkaisun esiasteita, siis kokeiluversioita.

Stereotyyppi puolestaan on tietynlaisen ihmisen tyypillisin ilmentymä. Ei siis prototyyppi!!!

Prototyyppi on ainakin kielitieteessä jonkin lajin intuitiivisin edustaja. Esim. linnuista tulee ensimmäiseksi mieleen talitintti, ei pingviini.

Tässä mielessä prototyyppi ja stereotyyppi ovat melko samalla linjalla.

Lainaus käyttäjältä: sproily - 10.11.11 - klo:10:20
Esim. linnuista tulee ensimmäiseksi mieleen talitintti, ei pingviini.

Näin torstaiaamupäivänä tällainen simppeli lause sai sitä hetken pohtiessani vallan hyvälle tuulelle. Kiitos.

Kaappaan tämän ketjun!

Moneen alakulttuuriin kuuluu omaa sanastonsa. Klassinen pukeutuminen ei tee tässä asiassa poikkeusta, vaan senkin omaan sanastoon kuuluu paljon käsitteitä, joille ei ole suomenkielistä vastinetta. Joitain lähelle käsitteen merkitystä pääseviä sanoja voi olla, mutta ei välttämättä täysin sopivia.

Olen suomen suuri ystävä, ja käyttäisin mielelläni pukeutumisestakin keskustellessa suomenkielisiä sanoja. Uskon, että en ole ainoa, joten miksipä emme voisi etsiä mielestämme sopivia suomenkielisiä vastineita vieraskielisille käsitteille?

Tv-fold
Tämä sana on jo käytännössä käsitelty, mutta otetaan se nyt kuitenkin esiin ikään kuin lämmittelynä. Jossain toisessa ketjussa sopivaksi suomennokseksi todettiin "tasataitos", joka mielestäni kuvaa tätä taskuliinan taittelutapaa oikein hyvin.

Grenadine tie
Sanakirja toteaa tästä sanasta seuraavaa:
Dress fabric of loosely woven silk or silk and wool.
Origin: mid 19th century: from French (earlier grenade), 'grained silk', from grenu 'grained', from grain 'grain'
Tämän merkityksen omaavaa suomenkielistä käsitettä ei ole olemassa, vaikka sana voidaankin kääntää grenadiiniksi. Sen sijaan grenadiini tarkoittaa granaattiomenien mehua. Liekö siis lainkaan järkevää puhua grenadiinisolmiosta? Ainakin se kuulostaa anglismilta. Neulesolmio-sanan käyttö ei käy päinsä, mutta entä punossolmio tai kudossolmio?

Dimple
Kuoppa? Kolo? Lommo? Joku edellä mainituista solmio-etuliitteellä?

Entä tuleeko mieleen muita vastaavia sanoja, jotka voisi suomentaa?

Graanisilkkinen solmio; graanisilkkisolmio; raesilkkisolmio. Ongelma tässä on, että kankaan nimi on suomeksi grenadiinisilkki.

Solmukuoppa; solmupoimu; poimu; solmulaskos.

^Tutkin asiaa.

On parempi pysyä lainasanoissa kuin vaikeissa suomalaisissa vastineissa, jos käsite ei ole yleisesti tunnettu. Käsittämättömän jargonin taakse piiloutuminen ei edistä mitään asiaa, jos vaikkapa englanniksi on tarjolla ilmaus, jonka useimmat ymmärtävät. Sana- tai tietosanakirjat eivät useinkaan tunne läheskään kaikkia vaikeita vaatetustermejä, jolloin tiedon löytäminen niiden tarkoittamista asioista typistyy alkuunsa. Jos tykkää siis käyttää omituisia sanoja, on parasta tehdä niitä varten käännökset yleiseen käyttöön.

...en ole koskaan pitänyt puhetyylistä, jossa on reilusti joko ns. name droppingia (tälle on kai myös suomenkielinen vastine), sivistyssanoja tai ulkomaisia sanoja, joille on myös kelpo suomalainen vastine. Eri asia on tietysti akateeminen tai ammattisanasto, joka erityisesti talouden puolella on englantia tulvillaan. Jos nyt välttämättä haluaa tehdä mahdollisimman sivistyneen vaikutelman sanoilla, huoliteltu selväsanainen suomi on kelpo keino. Kukin tavallaan.

Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä, joskin väkisin väännetyt 'puhtaat' suomenkieliset ilmaisut ovat vähintäänkin yhtä typeriä kuin ulkomaiset lainasanat  silloin kun niille ei löydy luontevaa kotimaista vastinetta. Useat lainasanathan ovat ajan oloon jääneet / asettuneet suomenkielisiksi ilmaisuiksi erityisemmin kieltämme köyhdyttämättä. Vai puhuuko kukaan vakavasti hyrysysystä auton sijaan?

Oma hölmöytensä ovat täysin väkisin englannin- (ym. ulkomaan-) kielestä väännetyt mukasuomalaiset ilmaisut. Mieleen nousee ensimmäisenä Vintage-termin väännös vintaasi. Siis mitä hittoa, eihän matkatavaroistakaan kukaan puhu käyttäen ilmaisua lukaasi tai viiksistä sanaa mustaasi. Vintage-harrastajat eittämättä hermostunevat tästä, ja saanenkin ennen pitkää mojovan kickin testiikkeleihini.

Muokkaus: lyöntivirheitä pois

Voi akaasia unohdin että kantaja odottaa mun pakaasia.

Alkaa mennä jonkun martisyrjän riimeiksi nyt.

Haen takin.

^^Hauska kirjoitus ivyman.

Kuitenkin:

Vintaasi nyt on vaan helpompi kuin vintake. Yksi vaihtoehto on vintits. Hölmö sekin.

Englanninkielinen lausuntatapa taas on epäsopiva suomenkieliseen puheeseen, ainakin omasta mielestäni.

Itse käytän vain sanaa vanha. Vanhat vaatteet, autot, kitarat, mitä vain.

Lainaus käyttäjältä: sproily - 13.12.11 - klo:21:49
Itse käytän vain sanaa vanha. Vanhat vaatteet, autot, kitarat, mitä vain.

Järkevää, pitää todeta.

Eikö suomeksi sanota: "Pukeudun vuosikertavaatteisiin."